Yleinen
Geokätköily – Luontoa ja lenkkeilyä
Olin koulun liikuntatunneilla hieman toisenlainen nuori. Siinä missä muut rakastivat pesäpalloa ja sählyä, olin minä innoissani aina kun ohjelmassa oli yleisurheilua tai suunnistusta. Olin myös aina vapaaehtoisena lähdössä metsään lenkille joko jalan tai suksilla jos se oli vaihtoehtona. Joskus tosin “lenkille” lähdettiin kotiin syömään jäätelöä tai metsässä olevan laavun katolle ottamaan aurinkoa, mutta ei mennä nyt siihen.
Wienin näköalapaikat
Näköalapaikat, kirkontornit, kattoterassit ja kaikki muut korkeat paikat, joista on hienot näkymät ympäröivään maisemaan kutsuvat minua luokseen. Näin siitäkin huolimatta, että korkeanpaikankammoni on melkoinen ja alan jännittää korkeuksiin nousemista usein jo etukäteen. Kattoterassit ovat kenties helpoimpia sietää, mutta kaikki liikkuvat/huojuvat ja korkealla ulkoilmassa olevat paikat kammottavat. Silti löydän itseni usein korkeuksista. Niin kävi Wienissäkin. Kiipesimme heti ensitöiksemme kirkontorniin, jonka kapea ja hämärä portaikko oli hitusen ahdistava. Pahempaa oli kuitenkin kurkata tornin pienistä ikkunoista ulos ja nähdä kuinka korkealla kiipeän. Itse näköalapaikka sijaitsi kokonaan sisätiloissa ja ulos näki vain suhteellisen pienistä ikkunoista, joten kammo ei päässyt enää siellä valloilleen. Huomaan usein käyvän myös niin, että kun olen tarpeeksi korkealla, pelko väistyy.…
Broileripyttipannu
Aloitin vuoden alussa keittokirjaprojektin, jonka ideana on käydä läpi kaikki kirjahyllyn keittokirjat testaten jokaisesta vähintään yksi uusi resepti. Annoin itselleni luvan edetä juuri siihen tahtiin kun tuntuu hyvältä, ettei kiva projekti tuottaisi turhia paineita. Sopiva tahti on ollut noin yksi kirja viikossa kunnes tuli koronaepidemia ja tahti kiihtyi hieman. Olen keittänyt kookospuuroa, leiponut lasten kanssa suklaamuffinsseja, nautiskellut pasta carbonaraa ja herkutellut raikkaalla sitrussalaatilla. Keittokirjaprojektin myötä ruokavalioni on monipuolistunut ja takataskuun on jäänyt ideoita ja jopa uusia luottoreseptejä. Yksi kirja sai lähteä kun epäilyttävä turkkilainen keittokirja ei onnistunut testireseptinkään myötä vakuuttamaan vaan oikeastaan päinvastoin. Harmaa epämääräinen munakoisomössö ei ollut hyvää. Stalinin makaronit on yksi lempikirjoistani sen sisältämien tarinoiden ansiosta. Historialliset tarinat…
Päivä La Morrassa Piemontessa
Käynnistämme avomallisen Fiatin viinitilan pihalla. Uni maittoi hyvin Cascina Meriamen viehättävässä B&B:ssä ja istumme pirteinä autossa. Aurinko paistaa lämpimästi Piemonten kesäkuussa. Kuuntelemme Spektin Forza Italiaa, vaikka tilanteeseen sopisi vielä paremmin italialainen radiokanava hengästyttävän nopeine välispiikkeineen ja hymyn huulille tuovine biiseineen. Mutkittelevat tiet vievät meitä kohti La Morraa. Pieni Fiat puksuttaa ylöspäin sinnikkäästi. Olemme melkein perillä kun näemme mutkassa viehättävän näköalapaikan. Pysäytämme tien sivuun ja astumme ulos autosta. Maisemat ovat upeat ja jatkuvat pitkälle, vaikka pieni aamuinen utu sumentaakin kaukaisimman horisontin. Viiniviljelmät hohtavat vihreinä kumpuilevassa maisemassa ja siellä täällä näkyy pieniä kyliä, yksittäisiä rakennuksia uima-altaineen ja mutkittelevia teitä, joilla huristelevat sulassa sovussa sekä autoilijat että polkupyöräilijät.
Saatat myös pitää
Välimeren risteily, osa 3: Messina, Sisilia
Venetsian matkaopas
Signorvino, Milano
Itä-Hakkila – Lenkillä lapsuusmaisemissa
Lapsuusmaisemiin palaamisessa on jotain äärimmäisen haikeaa ja nostalgista. Muistot heräävät henkiin ja vanhoja tuttuja maisemia katsoo uusin silmin. Kaikki näyttää pienemmältä kuin muistikuvissa. Välimatkat ovat lyhyempiä. Vain puut ovat kasvaneet. Kävin tänä vuonna lenkillä lapsuusmaisemissani Itä-Hakkilassa. Lähdin matkaan Nissaksesta Sotungin koulun vierestä. Aikomuksenani ei ollut mennä niin pitkälle, mutta yhtäkkiä huomasin olevani päiväkodin takana. Siitä oli vain lyhyt ylämäki Merkkipuuntielle ja sitten olinkin jo vanhalla kotitielläni.
Köyhän ravinnosta arvostetuksi herkuksi – Tiesitkö tämän kaviaarista?
Kaviaari on yksi maailman kalleimmista herkuista ja sitä jos jotain pidetään rikkaiden ruokana. Kilohinta onkin huima ja maku on ainakin minun suuhuni herkullinen. Kaviaari maistuu mereltä ja on koostumukseltaan pehmeää ja rasvaista.
Vinkkejä Italian Piemonteen
En voinut estää hymyä nousemasta kasvoilleni kun ajoimme pienellä avomallisella Fiatilla Lombardian ja Piemonten rajan yli kohti Albaa ja Langhen kukkuloita. Tuuli tuiversi hiuksia ja edessä aukesi upeat maisemat viiniviljelmineen ja pienine kylineen. Piemonte hurmasi heti jopa siinä määrin, että voisin hyvin kuvitella asuvani alueella. Kokosin tähän postaukseen pieniä ja isoja vinkkejä sekä muita huomioita Piemonten reissultamme auttamaan muitakin alueelle matkaavia. Piemonte jää helposti trendikkäämpien Italian alueiden kuten ikisuosikki Toscanan, Cinque Terren, Sisilian, Amalfin sekä tunnettujen kaupunkien varjoon eikä siitä ole kirjoitettu yhtä paljon kuin suositummista alueista. Siksikin koin tärkeäksi jakaa vinkkini Piemonteen.
Vuoden 2019 luetuimmat
Perinteiden mukaisesti kirjasin taas ylös vuoden luetuimmat jutut vanhimpia klassikkoja lukuun ottamatta. Paljastan postauksen lopussa myös vuoden flopit, eli jutut jotka eivät kiinnostaneet ketään. Tällä kertaa kerron myös vuoden aikana kertyneiden lukemiskertojen määrän per postaus, mikäli numeroiden vakoilu kiinnostaa. Kaikkien aikojen kestosuosikki, jota en postauksen vanhuuden vuoksi ottanut mukaan listalle, on kerännyt kuluneen vuoden aikana käsittämättömät 31 000 lukukertaa. On siinä risottoa kerrakseen.
Suolaiset joulutortut
Makeita joulunajan tarjottavia on helppo keksiä, mutta mitä suolaista tarjoaisi glögin tai viinin kera? Juustot on aina hyvä vaihtoehto, samoin suolaiset joulutortut. Ota tästä talteen kaksi helppoa suolaisten joulutorttujen ohjetta. Kumpaa maistaisi ensin: Torttua lohitäytteellä vai porotäytteellä?
Vinkkikokoelma Riikaan
Riika on kaupunki, joka ei koskaan varsinaisesti houkutellut minua luokseen. Eräänä kesäisenä päivänä kuitenkin näin Instagramissa kauniin kuvan sen tunnelmallisen vanhankaupungin kaduilta ja aloin miettiä, pitäisikö kaupungille antaa sittenkin mahdollisuus. Vähänpä tiesin. Löysin nimittäin itseni jo seuraavana aamuna Riikasta. Matka oli yllätysmatka, joten en ollut tällä kertaa voinut tehdä yhtään ennakkotutustumista ja -suunnitelmia Riikaa varten. Hyvä niin, sillä Henkka oli osannut valita erinomaiset ravintolat ja suunnitella onnistuneesti muutakin ohjelmaa, pääyllätyksestä Rammsteinin keikasta puhumattakaan. Lue lisää yllätysmatkasta ja Rammsteinista. Elokuinen Riika tarjoili aurinkoa ja sadetta. Sää on verrattavissa Suomen vastaavaan. Riika oli kaupunkina siistimpi ja tyylikkäämpi kuin osasin odottaa. Palvelu oli hyvää kaikkialla ja englannilla pärjäsi mainiosti. Vanhakaupunki oli juuri niin…
Viinimatkalla Piemontessa
Piemonten alue tunnetaan laatuviineistään. Siellä tuotetaan sekä baroloa että barbarescoa, mutta myös kuuluisia Astin kuohuvia. Valkoviinipuolellakin löytyy, kuten saatte pian postausta pidemmälle lukiessanne huomata.
Syksy ja uusi arki – Kuulumisia
Tänä vuonna syksy on tuntunut pitkästä aikaa syksyltä. Ilmassa on ollut uusia tuulia ja olen muistanut vauvavuoden väsymysten jälkeen myös sen, miksi pidän syksystä. Viime vuonna en pitänyt yhdestäkään vuodenajasta. Hyvä että muistan mitään pahimmista univelka-ajoista, joille ei tuntunut tulevan loppua lainkaan.
