Reseptit
Martinpäivän hanhi
Martinpäivänä syödään hanhea. Se on iskostunut jostain päähäni kenties siksi, että Martin nimipäivänä on myös Martinan nimipäivä. Vaan hanhea en ollut koskaan nimipäivänä kunniaksi syönyt. En ennen kuin nyt. Miksi Martinpäivänä sitten syödään hanhea? Siitä kiittäminen on erästä Martin-nimistä munkkia, joka eleli Ranskassa joskus ennen muinoin ja oli taitava parantamaan sairaita. Hänet nimettiin hyvien tekojensa vuoksi piispaksi, mutta vaatimaton kun oli, ei herra ranskalainen-Martti mielestään ansainnut titteliä. Kyläläiset tulivat kuitenkin noutamaan uutta piispaansa, joka piiloutui hädissään hanhitarhaan. Hanhet paljastivat miehen olinpaikan kaakattamalla, mistä Martin oli ikuisesti vihainen kaikille maailman hanhille, ja sen takia Martinpäivänä syödään hanhea. Vieläkään hanhet eivät ole maailmasta loppuneet – sori vaan Martin. Yritettiin kyllä kantaa kortemme…
Valkosipulivoipasta
Valkosipulivoipastaa varten valmistetaan ensin valkosipulivoi, jota sekoitetaan pastaan pannulla. Voita jää yli, joten pääset nauttimaan valkosipulivoisista ruoista seuraavinakin päivinä. Annos viimeistellään pitkään kypsytetyllä vuohenjuustolla ja ruohosipulilla. Salainen ainesosa on tilkka omenaviinietikkaa. Me nautiskelimme valkosipulivoipastan eräänä lauantai-iltana samaisessa valkosipulivoissa paistettujen jättikatkarapujen, paahtoleivän ja hyvän valkoviinin kera. Ylimääräisen valkosipulivoin sekoitimme seuraavana päivänä lasten makaroniruokaan.
Vesimeloni-mansikkasalaatti
Kesän raikkain salaatti syntyy vesimelonista, mansikoista, limestä ja mintusta. Viimeistely tapahtuu hunaja-chilikastikkeella ja tulisen ystävät voivat lisätä hieman jalapenoa annokseensa. Me nautiskelimme vesimeloni-mansikkasalaatin hikisen hellepäivän illallisella grillimakkaran ja jalapenosipsien kaverina. Täydellinen yhdistelmä raikkautta ja suolaa upposi kovan treenin jälkeen kun olimme hikoilleet itsestämme varmaan noin sata litraa nestettä salin lattialle. Kuten usein salaateissa, tämänkin reseptin määrät ovat suuntaa-antavia, eikä lopputulos ole paha, vaikka mansikoita olisi vähän enemmän tai hunajakastiketta vähemmän. Maistele niin tiedät kun on hyvä.
Maa-artisokkakeitto
Joskus käy niin onnekkaasti, että naapureilta saa maa-artisokkaa. Nam, mitäs me tehtäisiin näistä? Olisiko keitto kiva? Olisi. Sitä siis teimme. Mukailin Viimeistä murua myöten -sivustolta löytämääni reseptiä muokaten sitä hieman omaan makuuni sopivammaksi. Tuli hyvää. Pidin erityisesti maa-artisokan lempeästä mausta ja rapeista maa-artisokkasipseistä keiton pinnalla. Ruohosipulista tuli mieleen lapsuuden kesät mökillä, jonka rantakallion koloissa kasvoi ruohosipulia.
Punajuuririsotto vuohenjuustolla
Punajuuri ja vuohenjuusto ne yhteen soppii. Mukaan kun lurauttaa hieman hunajaa, balsamietikkaa ja pureskeltavaa pinjansiementen muodossa niin tulee kuulkaa aika herkullinen risotto.
Makeat vuohenjuustoporkkanat
Vuohenjuusto kaipaa rinnalleen makeutta. Porkkanat ovat kypsennettyinä jo itsessään mukavan makeita, mutta halusin maksimoida makeuden kunnon lorauksella hunajaa. Sormisuola pitää huolen siitä, ettei puhuta kuitenkaan jälkiruoasta. Rakennetta herkulliseen lisukkeeseen tulee seesaminsiemenistä ja lisämakua rosmariinista. Makeat vuohenjuustoporkkanat syntyvät helposti joko grillissä tai uunissa ja sopivat monenlaisten ruokien lisukkeeksi. Me herkuttelimme näillä ekan kerran vappuna grillilihojen kanssa. Aikuiset söivät koko lisukkeen hyvällä ruokahalulla kun taas lapset söivät pelkät vuohenjuustot. Ja minä kun luulin että lasten annoksista pitää jättää vuohenjuusto pois. Kuinka väärässä olinkaan.
Avokado-perunasalaatti
Perunasalaatti kuuluu kesään, vappuun, uuteenvuoteen ja grilliruoan kaveriksi. Perinteinenkin perunasalaatti on ihan hyvää, mutta tykkään kokeilla uusia juttuja. Olenkin tullut puolivahingossa testanneeksi noin kerran vuodessa uuden perunasalaattireseptin. Ensin oli sriracha-perunasalaatti, sitten kirkas perunasalaatti ja nyt uusimpana avokado-perunasalaatti.
Parsapasta
Parsapastani on saanut inspiraationsa pasta primaverasta. Sen maun salaisuus piilee kahdella tavalla kypsennetyssä parsassa, mascarponessa ja pecorinossa, joka on ihanan suolainen korvaaja tutummalle parmesaanille.
Koko perheen makkarapasta uunissa
“Uunimakkara!”, huutavat lapset yhteen ääneen jos kysytään heidän lempiruokaansa. Kieltämättä retroherkku on hyvää myös aikuisten mielestä, mutta ei sitäkään jaksa aina syödä. Niinpä kehittelin makkarasta jotain muuta koko perheelle nopeasti arjenkin keskellä syntyvää. Uunivuoassa valmistuvat ruoat ovat helppoudessaan ja tiskittömyydessään lemppareitani, joten päätin kokeilla uunissa syntyvää makkarapastaa. Ja sehän toimi. Kaikki söivät tätä hyvällä ruokahalulla. Parasta on se, että ruoka on muunneltavissa esimerkiksi juustoa ja makkaralaatua vaihtamalla. Erimakuiset tomaattikastikkeet tarjoavat myös helpon tien makumaailman muunteluun. Uusi arjen luottoresepti on löytynyt.
Savulohipiirakka
Kun ystäväni kysyi haluammeko tukea hänen poikansa leirikoulua ostamalla luokan myymää savulohta, laitoin heti tilauksen vetämään. Ostan sata kertaa mieluummin lohta kuin niitä iänikuisia keksejä, pipareita ja toffeita. Suolaisten herkkujen ystävälle kylmäsavulohi on mitä mainioin ostos, varsinkin jos sillä voi tukea pienten koululaisten meininkiä. Tein lohesta kylmäsavulohikeittoa, tätä herkkuruokaamme mutta normiperunoilla sekä ihanan suolaisen savulohipiirakan, josta taisi tulla kertaheitolla luottoreseptini. Tarjoilin piirakan babypinaattien kanssa, jotka pyörittelin sitruunamehun, öljyn ja kapristen kanssa sekaisin. Maustoin pinaattisalaatin suolalla ja pippurilla ja siitä tuli tosi kiva raikas lisuke lohipiirakalle.
