Ruokamatkailu
Kirjaklassikoita kulinaristeille
Kirjahyllystäni löytyy monenlaisia teoksia hömppäpokkareista matkaoppaisiin ja uusimpiin keittokirjoihin. Nyt haluan paljastaa kirjahyllyni kaikkein arvokkaimmat aarteet. Kerron kirjoista, joita kohtelen kuin kallisarvoisimpia esineitä, joiden kantta silitän ja joiden sivuja kääntelen varoen. Ne ovat kirjoja, joita en meinaa raaskia edes avata, mutta joiden sivuilla viihdyn kuitenkin tuntikausia. Paljastan myös salaisen aseeni ja apuvälineeni reseptiikan luomiseen. Kyseisen oppaan avulla kuka tahansa voi luoda herkullisia ruoka-annoksia ja innostua makujen yhdistelemisestä. Kolme muuta tässä esittelemääni kirjaa ovat niin ikään äärimmäisen merkittäviä teoksia kulinaristisessa maailmassa. Ne ovat kirjoja, joiden tulisi löytyä jokaisen kotikokin hyllystä ja jotka ovat mitä mainioimpia lahjaideoita kulinaristiystävälle.
Kreetalainen tuore oliiviöljy hurmaa maullaan
Kaupallinen yhteistyö Happy Oliven kanssa. Artikkelikuva: Merja Tuominen-Gialitaki Sen näkee jo väristä. Mitä vihreämpi oliiviöljyn väri on, sitä tuoreempaa ja maukkaampaa se on. Intensiivinen mukavan pippurinen maku valtaa suun kun kastan vaaleaa leipää oliiviöljyyn ja haukkaan ensimmäisen palasen. Juuri tällaista tymäkkää oliiviöljyä olen etsinyt. Ruokakauppojen valikoimasta en ole sellaista löytänyt, mutta nyt suoraan kreetalaisen pientuottajan tilalta on saapunut luokseni täydellinen yksilö.
Saatat myös pitää
Spanakopita eli kreikkalainen feta-pinaattipiiras
Koko perheen pastasunnuntai
Kaupallinen yhteistyö S-ryhmän ravintolat / Rosso. Syöminen on kivaa ja yhdessä syöminen vielä kivempaa. Olemme omaksuneet italialaisesta ruokakulttuurista muutamiakin seikkoja omaan ruokailuumme. Tärkein niistä on yhdessä syöminen. Oli se sitten ystäväperheen kanssa toteutettu pizzaperjantai, tavallinen arki-illan lasagne tai yhteinen sunnuntailounas. Yhdessä syöminen on kivaa. Se on tapa, jonka haluamme opettaa lapsillemmekin. Kun italialainen syö perheen kera, on ruokapöydän ympärillä muitakin kuin lapset ja vanhemmat. Italialaiselle perhe tarkoittaa vähintään isovanhempiakin, mutta myös tätejä, setiä, enoja, serkkuja ja ystäviä. Italialainen ei stressaa tarjottavia vaan nostaa pöytään kattilallisen pastaa tai vuoallisen kotiruokaa uunista. Tärkeintä on yhdessä syöminen.
Ruokabloggaaja Wienissä
Olipa kerran ruokabloggaaja Wienissä. Hän oli asettanut missiokseen maistaa reissun aikana gulassikeittoa ja ryhtyi heti tuumasta toimeen. Ruokabloggaaja asteli ystävänsä kanssa heti kaupunkiin saavuttuaan ravintolaan kunhan he olivat ensin ratkaisseet vaikean mysteerin nimeltä “Mihin suuntaan ovi aukeaa”. Hienostuneesti v*ttuileva tarjoilija ohjasi heidät pöytään. Ruokabloggaaja tutki ystävänsä kanssa menua. Siellä luki kahdessa kohdassa gulassi. Heille ei tullut mieleenkään tilata gulassia siltä sivulta, jossa lukee “keitot”, vaan tietysti sieltä toisesta kohdasta sillä seurauksella, että hienostuneesti v*ttuileva tarjoilija toi heille gulassikastikkeen isojen lihaknöllien kera. Ilman lisukkeita tietysti. Eiväthän he olleet sellaisia tilanneet.
Alexanderplats ja tissiäiset
Löysin pitkästä aikaa Helsingistä ravintolan, jota haluan suositella. En käy Helsingissä, syömässä tai muutoinkaan, enää niin usein kuin joskus aiemmin kaupungissa asuessani ja työskennellessäni, mikä selittää ravintolavinkkien määrän laskun täällä Tasty Travelissimossa. Toisaalta olen myös harmikseni osunut usein helsinkiläisravintoloihin, joissa ei ole mitään kummoista kehuttavaa. Osa on ollut jopa pettymyksiä. Tai sitten en ole testannut ravintolaa tarpeeksi perusteellisesti. Yhden annoksen syöminen ei välttämättä kerro vielä riittävästi. Mutta nyt löytyi suosittelujen arvoinen paikka! Se on Alexanderplats Eteläesplanadilla, joka kertoo olevansa helposti lähestyttävä laadukas ravintola. Mielestäni kuvaus osuu ihan nappiin. Listalta löytyy eurooppalaisia klassikoita, joiden kohdalla ei turhaan kikkailla tai hifistellä vaan ne tarjotaan sellaisena kuin ne ovat. Selkeinä ja perinteisinä, mutta…
Kakolanruusu
Terveisiä Kakolasta! Vietin viime viikolla kaksi yötä ystävän kanssa Aurajoen rannalla. Nautimme kesäisestä Turusta, viimeisistä aurinkoisista kesäpäivistä sekä rennosta oleilusta. Jokimaisemissa hengailun lisäksi hurautimme toisena iltana vatsat kurnien funikulaarilla Kakolanmäelle. Olen vieraillut alueella joskus aikoinaan kun siellä oli vaan Kakolan tyhjennetty vankila eikä alueelle varsinaisesti kaivattu satunnaisia kulkijoita ja turisteja.
Sauhu Bistro & Bar – Järvenpään parhaat burgerit
Me ollaan löydetty Järvenpäästä uusi ravintolasuosikki. Sen nimi on Sauhu ja se toimii vanhassa Matkahuollon rakennuksessa aivan Järvenpään juna-aseman tuntumassa. Sauhu tarjoaa herkullisten burgereiden lisäksi muun muassa kattavan valikoiman oluita, viihtyisän miljöön sekä rentoa tunnelmaa. Sauhussa voisi istua iltaa pidemmänkin kaavan mukaan ja joskus vielä teemmekin niin. Sauhun tarina alkaa kuuden kaveruksen metsäretkeltä, jonka aikana myrsky ajoi kaverukset vanhaan latoon. Siellä loihdittiin nuotion hiilloksella herkkuja kylmän oluen nautiskelun ohessa. Lempeä sauhu maustoi sapuskat ja kaverukset päättivät tuoda sen mukanaan kaupunkiin. Nyt Sauhu komeilee tosiaan paraatipaikalla keskellä Järvenpäätä.
Minä matkailijana
Pysähdyin eräänä päivänä miettimään minkälainen olen nykyään matkailijana. Matkailijaidentiteettini on muuttunut vuosien varrella ja tekee sitä varmasti tulevaisuudessakin elämäntilanteiden vaihtuessa. Siinä missä parikymppinen Martina suuntasi mieluiten bilelomalle Ibizalle, Rodokselle, Agia Napaan tai Bulgarian Kultahietikolle, kaipaan nykyään auringossa lekottelun rinnalle enemmän aktiviteetteja, elämyksiä ja tekemistä ylipäätään.
Tilaa Italia kotiin Järvenpäässä
Nyt kun Italian reissua saa vielä hetken odotella, on italialaiseen tunnelmaan päästävä muilla keinoin. Onneksi se on tehty helpoksi täällä Järvenpäässä. Kotiovelle voi nimittäin tilata arkena herkullisen italialaisen lounaan ja antipastoplatterin viikonlopun iloksi. Ei se sama ole kuin matka Italiaan, mutta onneksi italialaiset maut maistuvat ihanilta Suomessakin. Taustalle vähän italialaista musiikkia ja kun sulkee silmänsä kesäauringon paistaessa kasvoille, voi hyvinkin kuvitella olevansa Italiassa.
Kahviloiden Wien
Voihan kahvi millaisella vakavuudella siihen voikaan suhtautua. Wien jos joku on kahvilakaupunki ja kahvi on siellä elämän ja kuoleman asia. Kärjistetysti ja karrikoiden sanottuna. Samalla tyylillä siis kuin millä tämä koko postaus on kirjoitettu. Ettäs tiedätte. Aloitetaanpa siitä, että mennään Wienissä kahvilaan ja tilataan kahvi. Mitä tapahtuu?
