Reseptit
Ranskalaisen bistron kana- tai kalkkunaleikkeet
Ranskalainen ruoka voi kuulostaa hienostelevalta ja jopa vähän pelottavalta, mutta taidokkaan ranskalaisen ruoanlaittotaidon lisäksi maan keittiö on paljon muutakin. Omia lemppareitani ovat ranskalaiset bistroruoat, jotka ovat usein arkiruokamaisempia, simppelimpiä ja tuhdimpia kuin pienet fine dining -piiperrykset. Ranskalaisessa bistrossa voitaisiin hyvinkin tarjoilla myös näitä leivitettyjä kana- tai kalkkunaleikkeitä, joita teimme erään lauantai-illan iloksi. Liha marinoitiin sitruunassa ja salviassa ja tarjoiltiin kapriskastikkeen kera. Minä nautiskelin leikkeen kanssa pienen tuopillisen olutta, kun taas Henkka otti lasin punaviiniä, sillä luuletko tosiaan ranskalaisen juovan jotain muuta kuin viiniä bistrossakaan? Niin tai näin, kumpikin juoma toimi leikkeiden kera hyvin, samoin rosmariiniperunat sekä hernelisuke, joita maistelimme leikkeiden kanssa.
Nougatpalat – Varoitus, sisältää Nutellaa!
Tuplanougat eli Dubbel Nougat -patukka oli pitkään lempparini. Nykyään se on makuuni hieman liian makea sellaisenaan, mutta sopii edelleen erinomaisesti leivontaan. Aivan kuten ikilempparini Nutella, joka ei ole koskaan liian makeaa vaikka sellaisenaan syötäväksi. Selailin eräänä päivänä leivontainspiraatiota kaipaillessani kirjahyllystäni löytyvää Kinuskikissa leipoo! -kirjaa ja törmäsin leivonnaiseen, jossa on sekä Dubbel Nougatia että Nutellaa. Tätä on pakko kokeilla! Ohje vaikutti vieläpä sopivan helpolta kiireiseen aikatauluuni, joten oli selvää, että näitä meillä leivottaisiin. Suosittelen samaa sinulle. Lopputulos on hieman kuin mokkapalat, mutta ilman kahvia ja paremmalla kuorrutteella.
Ranskalainen juusto-pekonipiirakka
Ranskalaisen keittiön lempparia on mahdoton valita, mutta yksi mistä pidän maan ruokakulttuurissa erityisesti, ovat ihanat ranskalaiset leivonnaiset. Värikkäät macaronsit ja muut makeat leivonnaiset ovat ihania, mutta pidän kovasti myös suolaisista leivonnaisista. Etenkin hyvään taikinaan tehdyt mehevät ranskalaiset piiraat ovat parhaimmillaan vastustamattomia. Leikatessa rapeasti rapsahtava taikina ja mehevä täyte täynnä makua. Siitä on tämäkin ranskalainen piiras tehty. Juustoksi kannattaa valita mahdollisimman voimakkaan makuinen juusto eikä sinapin määrässä kannata pihistellä. Ja hei, eihän mikään missä on pekonia voi olla pahaa?
Ranskalainen hernelisuke
Aina kun julkaisemme tällaisen helpon lisukereseptin, mietimme onko se postauksen arvoinen. Joka kerta olemme kuitenkin saaneet todeta, että epäröinti on turhaa. Juuri tällaisia reseptejä kaivataan. Helppoja ja nopeita lisukkeita arkeen. Ei sen tarvitse aina olla niin monimutkaista. Tässä siis vaihtelua ihan siihen perusarkiruokaan ranskalaisen hernelisukkeen muodossa. Olkaa hyvät!
Kana-ananaskeitto
Thaimaalaiset kookosmaitoon tehdyt sopivan mausteiset keitot ovat aina olleet mieleeni, mutta tämä keitto onnistui silti yllättämään maukkaudellaan. Eniten yllätti ehkä se, että resepti on peräisin Fit-lehdestä (numero 3/2016), jonka ruokaosion olen aiemmin selannut ohi sen suuremmin inspiroitumatta. Tähän kana-ananaskeittoon jäin kuitenkin jumiin ja päätin testata sitä. Reseptiä on muokattu ihan hippasen meille sopivammaksi, mutta perusidea ja raaka-aineet ovat samat kuin lehdessä. Koska resepti on Fit-lehdestä, on sen oltava terveellinenkin, eikö? Ainakin sopassa on proteiinia ja kasviksia mukavasti ja kuten jo totesin, maku on todellakin kohdallaan. Broileri saa makua punaisesta currytahnasta ja tuore ananas raikastaa keittoa ihanasti. Väitän että ilman ananasta keitto ei olisi ollenkaan niin hyvä kuin nyt. Älä siis…
Sinisimpukat valkoviinissä
Juhlin viimeisimpiä syntymäpäiviäni ihan vaan kotosalla Henkan kanssa möllöttäen. Korkkasimme viinipullon ja söimme hyvää ruokaa. Alun perin tarkoituksena oli hakea take away -sushia ja juoda valkkaria, mutta suunnitelmat paisuivat, valkkari vaihtui shampanjaan ja sushialkupalan jälkeen teimme vielä pääruoaksi ison vadillisen sinisimpukoita. Oli muuten mahtava menuvalinta kun ottaa huomioon, että olin tuolloin jo raskaana tietämättä sitä kuitenkaan vielä itse. Sushia ja shampanjaa, jep jep. Jäi muuten viimeiseksi kerraksi yhdeksään kuukauteen, sillä molemmathan ovat möhömahojen kiellettyjen ruokien (ja juomien) listalla.
Nutella-banaanikakku
Olen pitänyt lapsesta lähtien kaikesta missä on banaania jopa siinä määrin, että nimitimme toisiamme erään ystäväni kanssa Omenaksi ja Banaaniksi. Minä kun rakastin banaania ja ystäväni omenaa hedelmien kaikissa olomuodoissa. Banaani on edelleen yksi lempivälipaloistani, banaanijäätelö on ihanaa ja yleensäkin kaikki missä on banaania, uppoaa tälle kulinaristille paremmin kuin hyvin. Toinen ikilempparini on Nutella, johon kehitän hetkessä sellaisen riippuvuussuhteen, etten uskalla ostaa sitä kotiin kuin harvoin. Purkin kansi aukeaa ihan liian usein ja onnistun tunkemaan lusikallisen Nutellaa suuhuni jopa itseltäni salassa. Yhtäkkiä suu vaan on täynnä Nutellaa ja harvoinpa se jää siihen yhteen lusikalliseen. Yksi asia, josta sen sijaan en yleensä välitä, ovat kuivakakut. Tiikerikakku on ihan hyvää silloin kun…
Rosmariiniperunat
Yksi lempilisukkeistani on ehdottomasti rosmariiniperunat. Rapeaksi paahdetut perunat reilulla rosmariinimäärällä ja suolalla maustettuna maistuvat hyvältä sellaisenaankin ja kun haluan hemmotella itseäni, paistan perunoiden kaveriksi kunnon pihvin. Muuta ei sitten tarvitakaan. Tai ehkä vähän vihersalaattia tai neulapapuja niin on jotain vihreääkin lautasella. Tällä kertaa tein rosmariiniperunoita ranskalaiseen tapaan pannulla paistaen. Jauhoisiin perunoihin paahdettiin ensin rapea pinta kovalla lämmöllä, minkä jälkeen ne haudutettiin pehmeiksi kannen alla. Mausteeksi tuoretta rosmariinia, suolaa ja pippuria. Valmista! Ja kyllä muuten maistui hyvälle.
Vadelma-salmiakkihillo
En ole koskaan ollut säilöjätyyppiä. Meillä ei ole keitelty syksyn sadosta mehuja ja hilloja, pakastinta ei täytetä kuin ehkä satunnaisilla mansikkalaatikoilla ja olen tainnut vain kerran säilöä jotain pikkelöityä purkkiin. Älkää ymmärtäkö väärin, olisi hienoa säilöä oman pihan sato talven varalle ja keitellä hilloja ja mehuja pitkin kesää. Nyt siihen onkin itse asiassa tainnut tulla muutos. Kaikki alkoi eräästä kakkureseptistä, johon kuului hillon tekeminen itse. Vadelmahilloa keitellessäni huomasin miten helppo homma se onkaan ja tunsin itseni hieman tyhmäksi. Miksen ole aiemmin tajunnut miten helppoa hillon tekeminen on itse? Eihän siihen mene kuin hetki ja hommaan tarvitaan oikeastaan vain marjoja tai hedelmiä sekä hillosokeria. Omatekemästä hillosta saa sitä paitsi tehtyä juuri…
Pororieskat eli Suomi-fajitakset
Suomalainen ruoka on ihan liian aliarvostettua. Meidän pitäisi olla ylpeämpiä maamme perinneruoista, osata arvostaa luontomme tarjoamia riista- ja kalaherkkuja sekä metsistä löytyviä sieniä. Kotimaiset marjat ovat superfoodia parhaimmillaan ja isoäitiemme resepteillä syntyy ihania herkkuja, jotka eivät saa jäädä unholaan. Onneksi kotimainen ruoka tuntuu olevan nosteessa ja suomalaisissa kodeissa kokataan enemmän ihan perinteistä suomalaista ruokaa. Lähiruokaa osataan arvostaa ja jopa vaatia, villiyrteistä on kuhistu jo pitkään ja pienessä kerrostaloyksiössäkin kasvatetaan yrttejä ja tomaatteja.
Saatat myös pitää
Texmex-piirakka
Lintupata – ulkoilijan uuniruoka
Helppo uunipasta italialaisittain
Brookie – Keksin ja brownien yhdistelmä
Siitä on jo aikaa kun pakkasin laatikollisen brookieita autoon ja suuntasin töihin viimeistä kertaa ennen mammalomaa. Pähkäilin viimeiseen asti leivonko töihin jotain vai ostanko vaan kaupasta jotain valmista. Selkäkipu oli viimeisinä työpäivinä niin jäätävä, ettei keittiössä häärääminen tuntunut hyvältä idealta. Olisin varmasti jäänyt saikulle jos työpäiviä olisi ollut yhtään enemmän jäljellä. Vikat tunnit töissä menivät nimittäin aika lailla hammasta purren. Kuitenkin kun törmäsin Pirkka-lehdessä brookie-reseptiin, en voinut olla leipomatta noita herkullisen kuuloisia brownien ja cookien sekoituksia silläkin uhalla, että selkä hajoaa lopullisesti. Niin siinä melkein kävikin. Selkä jymähti kesken leipomisen enkä saanut kumarruttua ottamaan leivonnaisvuokaa uunista. Onneksi ratsuväki saapui pihaan harmaalla bemarilla ja pelasti möhömahaisen neidon pulasta. Jos Henkka ei…
Kreikkalaiset naposteltavat
Kreikkalaisen keittiön antimista saa loihdittua helposti kivan napostelupöydän alkupalaksi, illanistujaisiin viinin kaveriksi tai vaikkapa kevyeksi kesälounaaksi. Suolaiset naposteltavat maistuvat kesäkuumalla ja runsas naposteluvalikoima syntyy näppärästi mökkiolosuhteissakin kun suosii kaupan valmiita tuotteita. Me maistelimme kreikkalaisia makuja vuodenvaihteen makumatkallamme. Tarjosimme kylään tulleille makuja neljästä eri maasta. Kulloinkin vuorossa olevaa maata arvuuteltiin pienen tietovisan muodossa ja illan lopuksi laskettiin pisteet ja julistettiin voittaja. Ensimmäisenä maana oli tosiaan Kreikka ja tältä näyttivät illan avaavan napostelupöydän antimet.
