Yleinen
Mad Cook – Rikun ja Tunnan ravintolassa
Tein eräänä maanantaina ihan vapaaehtoisesti 11 tunnin työpäivän. Syy moiseen mielenhäiriöön oli se, että työpäivän jälkeen minua odotti palkinto: Madventuresin Rikun ja Tunnan isännöimä Mad Cook -illallinen Teurastamon Kellohallissa. Suuntasin suoraan töistä pop up-ravintolaan, jossa vietimme mieleenpainuvan aasialaissävytteisen illan. Kellohalli oli sisustettu aasialaiseksi toriksi. Hallin laidoilla oli katukeittiöitä sekä baareja ja keskelle hallia oli aseteltu pitkiä pöytiä, joissa istuimme muiden torilaisten kanssa ruokailemassa sulassa sovussa kylki kyljessä. Teemaan oli panostettu niin huolella, että ravintolassa pystyi helposti leikkimään olevansa ihan oikeasti jollain kaukaisella aasialaisella torilla. Taustalla soi teemaan sopivaa musiikkia, savukone toi tilaan utuista tuntua ja jopa vessat oli sisustettu teeman mukaisesti. Naisten vessaan oli tuotu aasialaisia lehtiä ja makeisia sekä…
Bataatti-savujuustokeitto
Jos joku ei ole siitä vielä tietoinen, niin kerronpa jälleen kerran, että Pirkka- ja Yhteishyvä-lehtien reseptit kannattaa todellakin lukaista läpi. Niistä löytyy usein kelpo ruokaohjeita ja samat reseptit löytyvät myös netistä, mikäli lehdet on tullut heitettyä pois tai niitä ei ilmesty lainkaan omaan kotiin. Minä bongailen lehdistä usein helppoja, nopeita ja todella maukkaiksi osoittautuneita arkiruokia, joista tämä bataattisosekeitto on jälleen hyvä esimerkki. 2 annosta – 400 g bataattisosetta – 2 dl vettä – 1 sipuli – 1 valkosipulin kynsi tai valkosipulin ystäville kokonainen yksikyntinen valkosipuli – öljyä – 180 g savusulatejuustoa – tuoretta basilikaa – suolaa ja pippuria Oho, siellähän on mukana myös pieni violetti valkosipulinkuoren pala. Miten se sinne…
Välimeren risteily, osa 2: Navigator of the Seas
Jäimme viimeksi siihen, että minä ja Maajussin morsian olimme putkahtaneet valtavan risteilyaluksen syövereihin ja paloimme halusta tutustua seuraavan viikon kotiimme. Olimme ottaneet etukäteen selville että 11. kannen Windjammer-nimisessä buffet-ravintolassa tarjoillaan ruokaa koko päivän ajan, joten suuntasimme heti ensitöiksemme sinne täyttämään vatsamme. Ravintolan pöydät notkuivat erilaisia herkkuja, joista pitäisi muka pystyä valitsemaan mitä haluaisi syödä. Mutta kun minä haluan maistaa kaikkea! Päädyin kuitenkin lopulta rakentamaan itselleni oikein juustoisen ja majoneesisen hampurilaisen ja sain myös ensikosketuksen laivan älyttömän hyviin ja rapeisiin ranskalaisiin, jotka maistuivat todella hyvälle dipattuna majoneesiin. Kyseistä komboa tulikin vedettyä naamariin lähes jokaisena risteilypäivänä, mikä ällistytti hieman itseänikin. Olen aina ihmetellyt miksi jotkut lappavat notkuvista buffet-pöydistä lautaselleen vain kasan ranskalaisia,…
Välimeren risteily, osa 1: Rooma ja Civitavecchia
No niin, aletaanpas nyt sitten käydä läpi syyskuussa Maajussin morsiamen kanssa tekemäämme tyttöjen reissua Välimerelle. Ennen viikon kestänyttä Välimeren risteilyä vietimme yhden yön Roomassa ja paluumatkalla seikkailimme muutaman tunnin Amsterdamin vilinässä. Mutta aloitetaan kuitenkin ihan alusta ja palataan erääseen lauantaipäivään, jolloin matkamme alkoi. Heppatytöt olivat laittaneet asiat tärkeysjärjestykseen ja lento valittiin sen mukaan, että ehdimme käydä aamun ratsastustunnilla ennen kentälle lähtöä. Kovin paljon aikaa ei ratsastuksen ja kentälle lähtemisen väliin jäänyt, joten kaikki oli laitettava lähtövalmiiksi jo aamulla ennen tallille lähtöä. Kipitimmekin vauhdilla suoraan hevosen selästä autoon, kotiin, suihkuun ja kentälle. Matka voi alkaa! Lensimme KLM:n lennoilla ensin Amsterdamiin, missä meillä oli lyhyt vaihto ennen Roomaan lähtevään koneeseen astumista. Ensimmäiselle…
Turun linna
Minun täytyy nyt tunnustaa jotain. Olen väittänyt etten ole koskaan nähnyt Turun linnaa edes vilaukselta. Ei siinä muuten mitään, mutta olen hengaillut useaan kertaan Turun Satamassa Silja Linen terminaalin edessä, ja syyskuisella Turun reissullamme kyseisellä paikalla käytyämme huomasin, että siinähän se linna möllöttää aivan terminaalin vieressä. Täytyy olla sokea jos ei näe sitä. Ja minähän en siis muka nähnyt, vaikka olen pyörinyt siinä terminaalin edustalla vaikka kuinka paljon. Pitäisiköhän käväistä optikolla.. No nyt sitten näin linnan ja kävimmepä tutustumassa sen sisätiloihinkin. Turun linna oli ehdoton lempparini koko Turun reissullamme, vaikka Wanhan Paronin Kellarikin oli erittäin kiva kokemus. Ostimme hieman liian vähän parkkiaikaa Rinsessallemme (lue: autolle), ja linnaa kierrellessä tulikin lopulta…
Maakuntaruokia
Turkuun matkatessamme aloimme miettiä mitä maakuntaruokia Suomi pitää sisällään. Homma lähti siitä kun pohdimme, onko Turulla vastaavaa perinneruokaa kuin esimerkiksi Tampereella mustamakkara ja Kuopiossa kalakukko. Emme keksineet että olisi, korjatkaa ehdottomasti jos olemme väärässä. Maailman pienin kalakukko. Listasimme lopulta kaikki tietämämme eri kaupunkien maakuntaruoat ja keksimme niitä yllättävän vähän. Emme ole laskeneet listalle mukaan esimerkiksi karjalanpaistia tai poronkäristystä, sillä ne eivät tietääkseni tule mistään tietystä suomalaisesta kaupungista. Lisäyksiä varmasti kovinkin puutteelliseen listaan otetaan mielellään vastaan. – Tampere: Mustamakkara (no se verinen Tapola) – Kuopio: Kalakukko (muikkukukko lienee se perinteisin) – Kotka: Posso (se sellainen munkin tapainen) – Lappeenranta: Vety ja Atomi (täytetyt lihapiirakat) – Lemi: Särä (sisältää lammasta ja perunaa,…
Rakkaudesta Helsinkiin: Tervasaari
Tervasaari on Kruununhaan edustalla sijaitseva pieni saari, jonne pääsee Pohjoisrannasta venesataman kohdalta lähtevää tietä pitkin. Saari on saanut nimensä siellä ennen muinoin säilytetyn tervan mukaan ja saarella on vieläkin pystyssä vanha terva-aitta, jonka tiloissa toimii nykyään ravintola Savu. Tervaa säilytettiin saarella sen aiheuttaman tulipalovaaran vuoksi, ja kun saaren terva-aika oli ohi, toimi se kaupungin varastona ja sinne tyhjennettiin muun muassa lumikuormia. Nykyään saari on avattu kaupunkilaisten virkistyskäyttöön ja siellä sijaitsee myös Tervasaaren kesäteatteri. Saaren reunoja kiertävältä polulta on kauniit näkymät Pohjoisrantaan ja Katajanokalle, sekä hieman vähemmän kauniit näkymät Merihakaan, joka on aivan käsittämättömän ruma paikka. Tervasaaressa oli pilvisenä kesäiltanakin paljon nurmikolla istuskelijoita piknikviltteineen ja ravintolan terassillakin riitti väkeä, etenkin siellä…
Kotona ollaan! – Ensitunnelmat Välimeren risteilyltä
Takana on viikko Välimeren aalloilla, neljä maata, viisi satamaa sekä hemmottelua, herkuttelua ja helppoa elämää Royal Caribbeanille kuuluvalla Navigator of the Seas -aluksella. Poikkeuksellisen lämmin syksy hemmotteli meitä parhaimmillaan yli 30-asteen lämpötiloilla, kuumalla auringolla ja kesäisellä tunnelmalla, joista ei ole juurikaan päässyt nauttimaan Suomessa menneenä kesänä. Lensimme Maajussin morsiamen kanssa ensin iki-ihanaan Roomaan, jossa kävimme heittämässä kolikot Fontana di Treviin, syömässä herkulliset pizzat ja kiertelmässä öisen Rooman kaduilla. Hotellissa vietetyn yön jälkeen matkustimme junalla Civitavecchiaan, jossa nousimme laivaan. Tutustuimme pää kaikesta upeudesta pyörällä seuraavan viikon ajan kotinamme toimivaan risteilyalukseen, katsoimme kannella laivan lähtöä satamasta ja yritimme ymmärtää, että notkuvista buffet-pöydistä saa ihan oikeasti ottaa niin paljon syötävää kuin haluaa ilman…
Rakkaudesta Helsinkiin: Suomenlinna
Suomenlinna on nähtävyys jo itsessään ja se lienee monelle varsin tuttu. Mekään emme kierrelleet tällä kertaa orjallisesti opaskirjamme reitin mukaisesti, vaan vaeltelimme kaikessa rauhassa ympäri Suomenlinnaa, tarkistaen välillä mitä kerrottavaa kirjallamme on jostakin näkemästämme jutusta. Myös nähtävyyksien viereen asetetut opastaulut auttoivat meitä ymmärtämään mistä minkäkin hökötyksen kohdalla on kyse, joten täällä Sunnuntaikävelyllä Helsingissä -kirja ei ollut niin tarpeellinen kuin muilla äidin kanssa tekemilläni kierroksilla. Kun olimme matkanneet kovaäänisen italialaisporukan seassa Suomenlinnaan, istahdimme heti alkajaisiksi Cafe Vanillen söpön terassipöydän ääreen läikyttämään kahvia tarjottimelle ja syömään feta-pinaattipiirakkaa sekä karjalanpiirakkaa. Aikomuksenamme oli napata viereisestä jätskikiskasta irtojäätelöpallot jälkkäriksi, mutta jäätelökioskin täti kertoi myyneensä kaikki jäätelöt loppuun. Ounou! Onneksi löysimme kuitenkin vähän matkan päästä toisen jätskikojun, josta…
Margarita
Viime juhannuksena viettämämme makumatka eri maiden ruokaklassikoihin alkoi alkudrinkillä, joka on kotoisin värikkäästä Meksikosta. Kyseessä on tietenkin tuttu kaverimme Margarita. Tällä kertaa ihan se alkuperäinen, vaikka mansikkamargarita onkin yksi lempparidrinkeistäni ikinä. Drinkki on hyvin yksinkertainen tehdä ja se maistui paljon paremmalta kuin muistin.
