Yleinen
Crim Rolls – Jälkiruoka Afganistanista
Viimeistä viedään! Helatorstain makumatkalta on nimittäin esittelemättä enää jälkiruoka. Afganistanilaiset leivosrullat eli Crim Rollsit maistuivat mummolalta ja kotisuomelta mansikkahilloineen ja kardemummineen, mutta vaihtamalla hillon vaikkapa johonkin eksoottisempaan hedelmähilloon, oltaisiin oltu ehkä oikeasti vähän lähempänä Afganistanin makumaailmaa. Mutta kun me pidämme mansikkahillosta, ja kun sitä sattui olemaan jääkaapissa, niin me käytimme nyt sitä. Ja siitä tuli hyvää. – paketti voitaikinaa – 1-2 dl vispikermaa – 3-5 rkl hilloa – 0,5 tl kardemummaa – tomusokeria koristeluun Sulata valmis voitaikina ja kauli levyt ohuemmiksi. Tai kauli alusta alkaen itse väsäämäsi voitaikina ohuehkoksi levyksi. Tee foliosta sormen paksuisia rullia ja kiedo voitaikinaa foliorullien ympärille. Minä laitoin taikinan yksinkertaisesti vain näin… : …mutta siistimpiä rullia tulee,…
Rakkaudesta Helsinkiin: Kaartinkaupunki
Kuten taisin jo mainita, olemme innostuneet leikkimään äitini kanssa turistia kotoisassa Helsingissämme, joka sattuu olemaan tämänhetkinen kotikaupunkini ja äitikin on asunut pääkaupunkiseudulla vaivaiset 30 vuotta. Silti tiedämme ja tunnemme maamme pääkaupungin asioita, historiaa ja nähtävyyksiä hävettävän vähän, mutta nyt siihen tulee muutos. Sunnuntaikävelyllä Helsingissä -kirjan innoittamana olemme päättäneet alkaa kierrellä Helsingissä ja ihan oikeasti tutustua tähän muka niin tuttuun, mutta silti liian vieraaseen pääkaupunkiimme. Kävelykengät jalkaan ja menoksi! Ensimmäinen kävelyretkemme Helsingissä alkoi Kaartinkaupungista. Olen seikkaillut kyseisessä kaupunginosassa melko paljon, sijaitsihan edellinen työpaikkanikin niillä seuduilla. Silti minulta on mennyt ohi monta pientä ja isoakin yksityiskohtaa, joita pysähdyimme ihmettelemään nyt. Miksi sitä kulkeekin kotiseudullaan aina laput silmillä ja katse maassa, vaikka ympärilleen…
Wienerleike eli Wieninleike eli Wienerschnitzel
Wienerleike on yksi lapsuuden ruokalemppareistani ja viikonlopun kohokohta olikin usein se, kun iskä paistoi meille isot wienerleikkeet, jotka kuorrutettiin sitruunalla ja kapriksilla. Enää en vetele wienerleikkeitä yhtä usein kun kakarana, mutta säännöllisin väliajoin tulee edelleen pakottava tarve saada itävaltalaista ohutta leivitettyä pihviä runsaan sitruunamehun kera. Annokseen perinteisesti kuuluvaa anjovista ei ole kovin usein leikelautasellani näkynyt, vaikka se kyllä kieltämättä sopiikin wieninleikkeen kaveriksi. Mutta koska sitä ei ollut leikkeen päällä lapsenakaan, en jotenkin osaa tai edes muista kaivata koko anjovista nytkään. Jos sinä joudut samaisen wienerleikehimon riivaamaksi kuin minäkin aina aika ajoin, toimi seuraavien ohjeiden mukaan: Osta kaupasta ja/tai varmista, että kaapista löytyy: – 500-600 g porsaan sisäfilettä – suolaa – valkopippuria…
Pystymetsä ja laakeeta peltoo – Aikuisten ratsastusleiri
Henkka mokomakin lurjus matkailija lähti toukokuun ensimmäiseksi viikonlopuksi Riikaan kaverin polttareita viettämään, vaikka meidän piti mennä sinne joskus kahdestaan valloittamaan kaupunki. Mur. No, ehdimmehän mekin sinne vielä, varsinkin kun Henkka tutustui matkallaan johonkin kaupungissa asuvaan heeboon, joka kutsui meidät luokseen asumaan jos päädymme joskus Riikaan lomalle. Ja päädymmehän me, ainakin jos se on minusta kiinni. Nyt ei kuitenkaan puhuta Henkan matkasta tämän enempää, vaan keskitytään siihen, mitä minä tein sillä aikaa, kun mies oli viikonlopun poissa kotoa. Lähdin tallille tietenkin! Ja ihan koko viikonlopuksi! Jee! Mukaani otin kenetkäs muun kuin Maajussin morsiamen sekä kaksi muuta kaveria. Jatilan talli järjesti leirikauden ulkopuolella meidän neljän hengen porukalle ihan oman leirin, josta kehkeytyi…
Tämä on kuitenkin minun kaupunkini – Purjelaivaristeily Helsingissä
Helsingin hyvästelyprosessini, jollaiseksi tämän viime viikkojen ajan jatkuneen pääkaupungissamme lähes pakkomielteisesti kiertelemisen olen tulkinnut, jatkui päättäjäislauantaina, jolloin tarkastelin maamme pääkaupunkia hieman eri vinkkelistä. Suuntasimme nimittäin 20-vuotta täyttäneen Datanomin kanssa purjelaivaristeilylle Helsingin edustalle. Risteily oli synttärilahjani rakkaalle pikkuveljelle, jolle päivän ohjelma oli yllätys. Aluksi menimme juomaan kuohuviiniä Stone’siin, jossa pelasimme myös muutaman lauta- ja korttipelin. Kun jännittynyt sankari sai viimein kysyttyä minkälainen päivämme ohjelma on, kerroin hänelle, että seuraavaksi suuntaisimme satamaan ja siitä merelle Brigantiini MaryAnnilla. Laivassa nautimme merellisen buffet-illallisen sekä hieman lisää kuohuvaa. Viileästä tuulesta huolimatta viihdyimme kannella pitkät tovit ihania suolaisia merituulia haistellen, nyt jo pois myytyä vaarin mökkiä muistellen ja kauniita maisemia ihaillen. Ikuistinpa maisemia sielun syövereiden lisäksi myös kameran muistikortille (vai…
Maailman makein herkku – Fudge
Välillä ihmisen on saatava jotakin todella makeaa herkkua. Yksi ihanan makea kaveri on fudge, jota on suhteellisen helppo tehdä itsekin. Pehmeät fudgeneliöt sulavat suuhun ja vain pari kappaletta kerralla riittää taltuttamaan makeannälän. Itselleni tosin tulee armoton fudge-himo jos erehdyn maistamaan vain pari, ja yleensä suuhuni katoaakin samalla kertaa melko iso määrä fudgeja. En osaa jättää herkuttelua vain muutamaan namiin. Ometekoisen fudgen makua on helppo varioida. Itse olen kokeillut toistaiseksi vain vaniljaa ja turkinpippuria, mutta ainakin Baileys- ja minttufudgeja on vielä testattava. Lurps, vesi herahtaa kielelle pelkästä ajatuksestakin. Mikäli sinäkin haluat keitellä keittiössäsi tahmean makeita fudgeja, nappaa tästä perusresepti talteen ja testaile eri makuvaihtoehtoja oman mielesi mukaan. Fudget ovat myös kiva lahjaidea.…
Päiväkirja Pietarin risteilyltä – Kotimatka
Aikaisemmat osat löytyvät näiden linkkien takaa: Pietarin risteily, osa 1 Pietarin risteily, osa 2 Ja nyt olisi siis luvassa vielä viimeinen osa, jossa kerron kotimatkasta laivalla sekä teen pienen yhteenvedon koko hommasta. Aloitetaan siitä kotimatkasta. Kun olimme saapuneet laivaan koko päivän Pietarissa seikkailun jälkeen, oli pienen välikuoleman eli päiväunien aika. Laitoimme kellon herättämään puolen tunnin päästä, jolloin olisi jaossa ensimmäinen suihkuvuoro. Kellon soidessa totesimme, ettei kukaan meistä nukkunut sekuntiakaan, paitsi minä ehkä torkahdin hetkeksi. En ole varma. Joka tapauksessa ensimmäinen suihkuvuoro kuului minulle, ja pikaisen ahtaassa suihkukopissa vietetyn pesuhetken jälkeen aloin laittautua iltaa varten. Hiukset nutturalle, pinkki mekko päälle ja naaman tarkistus. Sitten mennään kannelle katsomaan kun laiva lähtee satamasta. Maisemat Pietarin edustalla eivät olleet…
Euphoria
Olen jo monen vuoden ajan kutsunut kavereita kylään euroviisuiltana, tehnyt erilaisia sapuskoja tarjolle ja viimeisimpinä vuosina perinteisiin on kuulunut myös kappaleiden pisteyttäminen, eli viisuraati, joka valitsee oman voittajansa. Tänä vuonna perinteeseen tulee kuitenkin katko, sillä tänä vuonna meillä ei ole viisuvalvojaisia. Kaikenlaisia myönnytyksiä sitä joutuukin tekemään kiireisessä elämäntilanteessa.. No, ensi vuonna sitten perinne jatkukoon taas entiseen tapaan. Perinteisen euroviisuillan puuttumisesta huolimatta en suostu jättämään viisuja kokonaan väliin, vaan olen urheasti valvonut semifinaali-iltoina puoleenyöhön (joka on minulle toosi myöhäinen nukkumaanmenoaika arkena) ja ympyröinyt esiintyjälistalta omat suosikkini finaaliin. Semifinaalien katsominen joko yksin tai sitten kammottaville biiseille tuhahtelevan Henkan kanssa on kuulunut myös perinteisiin, ja silloinkin tarjolla on oltava jotakin hyvää syötävää. Keväisinä…
Korealainen perunasalaatti
Noniin, sen pidemmittä puheitta mennään suoraan syömään korealaista perunasalaattia, sillä se on hyvää, maukasta, kotoisan kesäistä, mutta myös jollain tapaa hieman eksoottista. Tai no, valmistetaan salaatti ensin, ja sitten vasta syödään se. Kas näin: – 100 g kaalia – punasipuli – 300 g kiinteää perunaa – punainen chili – 1 rkl viinietikkaa – 1 rkl seesamiöljyä – valkosipuli (oikeasti varmaan yksi valkosipulin kynsi, mutta meillä kokonainen yksikyntinen valkosipuli) – inkivääriä – suolaa, sokeria ja mustapippuria Pilko chili (ja poista siitä siemenet), kaali ja sipuli pieneksi silpuksi. Tyrkkää silppu kylmään suolalla maustettuun veteen lillumaan. Tämä pehmentää kavereiden makua. Keitä perunat ja pilko ne pienemmiksi. Huuhtele kaali, sipuli ja chili ja valuta…
Pietarin risteily, osa 2
Ensimmäisen illan ja yön jälkeen koitti aamu, joka valkeni puolipilvisenä ja lämpimänä. Ihan kiva keli Pietarin valloittamiseen siis. Pietarin risteilyn aikatauluhan on samanlainen kuin Tukholman risteilynkin: Illalla lähdetään Helsingistä, aamulla ollaan perillä ja maissa on aikaa olla melkein koko päivä, kunnes illalla lähdetään taas kotiin päin. Kotona Helsingissä laiva on heti aamusta. Me olimme varanneet etukäteen buffet-aamiaisen, jonka voimin jaksoimme lähteä valloittamaan Pietaria, jonotettuamme ensin tunnin passintarkastusjonossa. Ensimmäinen kohteemme oli Kunstkamera, eli tuttavallisemmin sikiömuseo. Sikiömuseon purkeissa hengaili jos jonkinlaista epämuodostunutta sikiötä, joita sitten ihmettelimme tovin jos toisenkin. Museossa ei saanut kuvata, mutta Googlen kuvahaku kertoo hakusanalla ”kunstkamera” miten ihania pikku kavereita kävimme moikkaamassa. Googleta omalla vastuulla, epämuodostuneet sikiöt kun eivät ole mitään maailman…
