Yleinen
Rakkaudesta Helsinkiin: Katajanokka
Lähdimme äidin kanssa tutustumaan Katajanokkaan vähän sillä mielin, että onkohan täällä nyt mitään kivaa tai edes mitään uutta nähtävää. Meille molemmille on tullut Katajanokasta tähän asti mieleen lähinnä Viking Linen terminaali ja ruma Stora Enson pääkonttori. Ja no joo, on siellä se Wanha Satamakin, se on sentään ihan kiva. Mutta siinäpä se. Kovin pienin odotuksin siis suuntasimme Kappelin kahvitauolta Kauppatorin läpi Katajanokan suuntaan. Vaan voi pojat ja tytöt kuinka väärässä olimmekaan luullessamme, ettei Katajanokalta löydy mitään uutta ja ihanaa! Vaikka se Viking Linen terminaali on ehkä liiankin tuttu, löytyi niemen pohjoisosista toinen toistaan upeampia paikkoja. Ja niin saimme jälleen kysyä itseltämme: Miksi emme ole tulleet tänne koskaan aiemmin? Aloitetaan kuitenkin…
Afrikkalaiset tapakset
Hehkutin täällä taannoin Santa Marian More-maustesarjan afrikkalaismausteiden mahtavuutta ja olen edelleen sitä mieltä, että ne ovat ihan loistavia kavereita keittiöön kuin keittiöön. Ja hei, nyt me päästään käyttämään jokaista neljää maustetta ihan reseptien kera! Lupaan, että lopputulos on oikein maistuva. Me ainakin napostelimme afrikkalaisia tapaksia oikein tyytyväisinä juhannusaattona, jolloin nautitun neljän ruokalajin illallisen nämä pikku suupalat aloittivat. Melonia ja Chermoulaa: – 200 g melonia – Chermoulaa Meloni voi olla mitä vaan melonia tai käytä vaikka niitä kaikkia sekaisin. Meillä oli cantaloupea, jonka pilkoin pieniksi suupaloiksi ja tyrkkäsin kunnon Chermoula-tujauksen kanssa pussissa jääkaappiin maustumaan melkein koko päiväksi. Tämä tapas on siinä käytetyn Chermoulan ansiosta Marokosta. Marinoitu juusto: – 150 g juustoa –…
Rakkaudesta Helsinkiin : Kamppi
Juhannuspäivänä pyörimme äidin kanssa Punavuoren lisäksi myös Kampin alueella. Vaikka Vanha Ylioppilastalo ja Kolmen sepän patsas eivät taidakaan ihan virallisesti sijaita Kampissa, pääsevät ne nyt silti mukaan tähän Kamppi-postaukseen. Ei toisia saa syrjiä vaan sen takia, että ne sattuvat olemaan väärällä puolella Mannerheimintietä. Kolmen sepän patsas on ehkä yksi Helsingin tunnetuimmista patsaista, mutta harvemmin sitäkään on tullut pysähdyttyä ihmettelemään sen tarkemmin. Nyt voin kuitenkin leikkiä viisasta ihmistä ja kertoa teillekin, että patsas on päräytetty paikalleen vuonna 1932 ja sen on tehnyt herra nimeltä Felix Nylund, joka asui viimeiset vuotensa Kauniaisissa. Erittäin tärkeä tieto tuo viimeinen. Muistakaa se kaikki kauniaislaiset. Vanha ylioppilastalo valmistui vuonna 1870 Helsingin ylioppilaskunnan juhlarakennukseksi, ja häpeäkseni myönnän, etten ole tarkastellut sitäkään kovin…
Riminin paras pubi
Saanhan muistella vielä hieman Italian matkaamme, saanhan? Vaikka reissusta onkin kulunut jo ihan liian monta vuotta, haluan kirjoittaa loman aikana kantabaariksemme muodostuneesta Lord Nelson Pubista, joka ainakin googlen mukaan porskuttaa yhä menemään Riminin pääkadulla. Allekirjoittanut näyttää sitten muuten tältä päästessään Italiaan lähtevään lentokoneeseen. Kuvittele riemupetteri-ilmeen kaveriksi innostunut hihitys ja koe myötähäpeää yhdessä matkatoveri-Henkan kanssa. Lord Nelson Pub oli tosiaan ehdoton kantabaarimme Riminissä. Se sijaitsi aivan ensimmäisen hotellimme vieressä, eikä toisen viikonkaan hotellilta ollut niin pitkä matka lempparipubiin, etteikö sitä olisi jaksanut tallustaa. Nelsonissa tuli istuttua monta kertaa päiväkaljalla sudokuja tehden, välipalaa haukaten, illallisen jälkeisellä drinkillä sekä yöpalapizzalla. No nyt taisi kyllä tulla virhe.. Ensikosketus Lord Nelson Pubiin tapahtui hyvin hatarissa tunnelmissa. Aamun mahapöpön…
Kesäsalaatti
Lueskelen aina innoissani Pirkka-lehden sekä Yhteishyvän ruokaosiot (ja kaikki muutkin kyseisten lehtien sivut jos nyt totta puhutaan), sillä niistä löytyy usein kivoja ideoita ruoanlaittoon. Tämä mansikkaa ja fetaa yhdistelevä salaatti on Pirkan inspiroima ja se maistuu niin ihanan kesäiseltä, ettei sateiset ilmat haittaa enää yhtään kun haarukoi näitä makuja suuhunsa. Fetan ja mansikan yhdistäminen voi kuulostaa hieman oudolta, varsinkin kun seassa on raparperiakin, mutta uskokaa minua kun sanon, että yhdistelmä todellakin toimii. Kokeile vaikka: – 200 g raparperia – 0,5 dl sokeria – 0,5 kurkkua – 250 g mansikoita – 200 g fetaa – salaattisekoitus – saksanpähkinöitä – mustapippuria Pilko raparperit ja paahda niitä sekä sokeria pannulla kunnes raparperi on…
Rakkaudesta Helsinkiin : Punavuori
Palataanpa hetkeksi juhannuspäivään ja minun ja äidin turistikierrokseen Helsingissä. Tämä on siis jo toinen retkemme maamme pääkaupungissa ja nyt vuorossa olisi Kamppi sekä Punavuori. Aloitetaan vaikka Punavuoresta, joka on ainakin minulle näistä kahdesta hieman tuntemattomampi. Raken talo sijaitsee ilmeisesti jo Punavuoren alueella, joten läväytetäänpä se nyt tähän alkuun. Bulevardilla sijaitseva rakennus ei ollut mielestämme mitenkään erityisen upea verrattuna muihin lähistöllä sijaitseviin vanhoihin koristeellisiin rakennusten julkisivuihin. Raken talo on kuitenkin kiinnostava siinä mielessä, että siinä sijaitsee Hotelli Klaus K, jonka huoneessa numero 429 on majoittunut J.F.Kennedyn murhasta epäilty Lee Harvey Oswald. Seuraavaksi suuntasimme aivan vanhan työpaikkani kulmille Dianapuistoon, jossa kävimme ihmettelemässä keihäsnaista esittävää patsasta, jonka nimi on opaskirjamme mukaan joko Diana…
Rakas italialainen
Yksi ehdottomista lemppariruoistani italialaisesta ja koko muunkin maailman keittiöistä on pestopasta. Pestopasta on yksinkertainen kaveri, jossa on vain pastaa sekä hyvää pestoa ja se maistuu minun suussani aina tooodella makoisalta. Halusinkin tehdä lempparipastaani juhannusaaton illalliselle ihan itse aivan alusta alkaen. Nyt ei siis käytettäisi purkkipestoa vaan tekisin pestonkin ihan itse omin pienin hieman epämuodostunein kätösin (olenko jo esitellyt teille eriparia olevat peukaloni, jotka aiheuttavat aina melkoista ihmetystä?). Ajattelin sen olevan kauhean vaikeaa sekä monimutkaista ja varasinkin peston väsäämiseen aikaa lähes tulkoon koko aamupäivän. Hahaa, ja nyt kuulenkin jo muiden pestokokkien naurun tyrskähtelyt jostain sieltä ruudun toiselta puolelta. Peston tekeminenkö vaikeaa ja aikaa vievää? No ei! Koska reseptien kirjaimellinen noudattaminen on…
Rakkaudesta Helsinkiin: Eira ja Ullanlinna
Tämä postaus käsittelee minun ja äidin ensimmäistä kävelylenkkiä Helsingin maisemiin, nähtävyyksiin ja kauniisiin rakennuksiin tutustuen. Edellisissä osissa seikkailimme Kaartinkaupungissa ja Kaivopuistossa, minkä jälkeen pidimme kahvitauon Caruselissa. Vaikka tämä on ensimmäisen kävelylenkkimme viimeinen osa, niin ei hätää, toinenkin turistikierros maamme pääkaupungissa on jo takana ja uusia on suunnitteilla. Helsinki-postauksia on siis luvassa vielä aimo annos tulevien viikkojen ja kuukausien mittaan. Caruselin kahvitauolta suuntasimme suorinta tietä kohti Ullanlinnaa ja Eiraa, jossa ihmettelimme ensin ruohikon laidalla lähimpänä merta kököttävää Villa Ensiä, joka on toiminut ainakin synnytyssairaalana, asuintalona ja palvelutalona, ja josta en näköjään ottanutkaan kuvaa, vaikka luulin niin tehneeni. No, käykää itse katsomassa miltä ruohikon laidalla nököttävä vanha rakennus näyttää, tai etsikää se…
Päiväretki Kairoon
Minun ja Henkan matkailuun liittyy jokin outo kirous. Aina kun olemme olleet jossain reissussa, ei aikaakaan, kun kohteessamme tapahtuu jotakin ikävää. Tukholman reissun jälkeen sillä kadulla, jolla hotellimme sijaitsi räjähti pommi, Roomaa riepotteli valtavat sadevesimassat ja Egypti meni kokonaan sekaisin käyntimme jälkeen. Kohta meiltä varmaan kielletään matkustelu kokonaan, kun tunnumme saavan aina vain pahaa aikaiseksi. Tosiaan, kuten joku varmaan muistaakin, vietimme Egyptissä löhöloman vuoden 2010 keväällä. Tuolloin blogini oli vielä ihan puhtaasti ruokablogi, mutta nyt kun olen tuonut ruokajuttujen rinnalle enemmän myös muihin aiheisiin liittyviä postauksia, ajattelin kertoilla hieman menneiden lomamatkojen seikkailuista muustakin kuin ruokabloggaajan näkökulmasta. Ruokajutut löytyvät blogin arkistosta esimerkiksi Egypti-tunnuksen alta. Kerrottakoon nyt vielä ennen kuin lähdemme päiväretkelle…
Rakkaudesta Helsinkiin: Kaivopuisto
Minun ja äitini turistiseikkailu Helsingissä jatkuu. Kaartinkaupungin jälkeen köpöttelimme hulppean Venäjän suurlähetystön ohitse Kaivopuistoon, missä meitä odotti monta kaunista rakennusta ja maisemaa sekä kesäisen merelliset tuulet. Kaivopuisto on tullut tutuksi silloin joskus juniorina, kun minä ja muut silloiset pikkukakarat valtasimme pussikaljoinemme, -siidereinemme ja -ofelioinemme puiston ainakin vappuisin ja koulun päättäjäispäivinä. Myös Kaivohuone tuli tutuksi siellä järjestettyjen abi-bileiden ansiosta ja olenpa remunnut puistossa myös AMK:n fuksiaisissa tarzaniksi pukeutuneena. Voi jösses. Niihin muistoihin en halua upota sen enempää, sillä nyt ollaan sivistyneellä päiväkävelyllä, niin kuin kunniakkailla vanhoilla naisilla on tapana. Nuoruuden remuamisissa tutuksi tuli siis lähinnä itse puisto ja Kaivohuone, mutta nyt seikkailimme äidin kanssa hieman muuallakin Kaivopuiston alueella. Itselleni ihan uusi…
