Yleinen
Hyvää porosta – 7 herkullista pororeseptiä
Kun muutimme uuteen kotiimme ostimme pakastimeen puolikkaan poron. Siitä riittäisi kokattavaa pitkäksi aikaa ja into ruoanlaittoon olikin kova, kun pääsimme vihdoin ihanaan isoon uuteen keittiöömme touhuamaan. Pororuokia tulikin tehtyä paljon. Oli poronkäristystä, pulled poroa, sisäfilettä, ulkofilettä ja paahdettuja luita. Ihan tässä mietin pitäisikö taas ostaa poronlihaa pakastimeen, mutta voi olla, ettei vauvavuotena tule laitettua ruokaa niin suurella innolla kuin ensimmäisenä vuotena uudessa kodissa. Omia tekeleitään ei pitäisi moittia, mutta ihan vähän minua kyllä häiritsee näiden postausten kuvien laatu, vaikkei kuvat olekaan edes kovin vanhoja (sieltä vasta hirveitä kuvia löytyykin!). Olemme päivittäneet kuvauskalustoa ja oppineet sekä paremmiksi kuvaajiksi, että paremmiksi kuvankäsittelijöiksi, ja nykyisellä osaamisella moni asia kuvissa pistää silmään. Ei anneta…
Cafe Postres, Porvoo
Loppukesän päivä Porvoossa. Vanhoilla mukulakivikaduilla kulkee lähinnä ulkomaalaisia turisteja ja lounastauolla olevia paikallisia. Koulut ovat jo alkaneet ja suurin osa suomalaisista on palannut työpaikoilleen. Sitten ollaan me, joita arjen alkaminen ei tänä vuonna koske. Minä ja vaunuissa nukkuva vauva. Ja toki mukana on myös viimeistä kesälomapäiväänsä viettävä Henkka. Porvoossa paistaa aurinko, mutta taivaanrannasta kohoavat tummat pilvet kehottavat etsiytymään sisätiloihin. Kohta sataa ja paljon. Olemme juuri nauttineet aamiaisen Zum Beispielissa ja sen päälle maistuisi vielä jokin makea herkku. Kahviakin voitaisiin vielä nautiskella kupilliset, sillä meillä on koko päivä aikaa nauttia kiireettömästä loppukesän päivästä. Sillä sipuli -blogissa oli kehuttu Cafe Postresin tarte tatinia siihen malliin, että herkkua oli pakko päästä maistamaan. Niinpä…
Ca’ Monti – Vuosipäivän illallinen Italiassa
Syyskuun 11. päivä on tärkeä päivämäärä. Enkä puhu nyt vuoden 2001 terroriteoista, vaan vuodesta 2008, jolloin seisoin 11.9. hyvissä ajoin ennen kello kuudeksi sovittuja treffejä Cantina Westin edessä. Odotin netissä tapaamaani miestä saapuvaksi ja jännitti ihan pirusti. Vuoden päästä eli 11.9.2009 seisoin taas Cantina Westin edessä samaa miestä odottaen. Olimme seurustelleet vuoden ja juhlimme sitä ensitreffipaikassamme. Vuosipäivän juhlimisesta tuli nopeasti tärkeä perinne ja olemme viettäneet sitä joka vuosi eri kaupungissa. Niin, tuo mies jota odotin, oli tietysti Henkka.
Paahdettu parsakaali – Helppo kasvislisuke
Helpoille kasvislisukkeille on aina tarvetta, eikö? Me valmistimme eräänä päivänä naudanpihvin ja lohkoperunoiden kaveriksi paahdettua parsakaalia, joka maustettiin valkosipulilla ja sitruunalla. Lopputulos oli niin herkullinen, että olisin voinut napsia parsakaaleja kuin sipsejä. Itse asiassa paahdetut parsakaalit toivat hieman mieleen lehtikaalisipsit, etenkin kun parsakaalien antoi hieman kärähtää uunissa. Rapeaksi paahtuneet parsakaalit voi viimeistellä halutessaan parmesaanilla, mutta hyvältä ne maistuvat ilman juustoakin. Kovin kauniilla ulkonäöllä tätä lisuketta ei sen sijaan ole siunattu, mutta makuhan on tärkeintä.
12 unohtumattominta ruokakokemusta maailmalta
Ruoan ei tarvitse aina olla tajunnanräjäyttävää gastronomista ilotulitusta (saa se toki olla sitäkin), vaan usein mieleenpainuvimpiin ruokahetkiin kuuluu oikeanlainen tunnelma. Myös seuralla ja miljööllä on suuri merkitys. Mietitäänpä vaikka ihan tavallista makkaraa. Kun sen työntää kotona uuniin ja syö arkipäivänä telkkarin ääressä, ei kokemus todellakaan ole mitenkään mieleenpainuva. Mutta kun sama makkara otetaan mukaan retkelle luonnon helmaan ja se paistetaan laavulla nuotion äärellä, maistuu makkara maailman parhaimmalta ruoalta. Se ruokakokemus jää mieleen, vaikka kyseessä on kuitenkin vaan ihan tavallinen makkara. Nämä tähän keräämäni ruoat maailmalta ovat kaikki herkullisia, osa erityisen taidokkaasti valmistettuja tai muuten vaan maailman maukkainta omassa lajissaan, mutta kaikkiin liittyy myös tietty tunnelma, joka teki ruokien nauttimisesta entistä…
Kana-ananaskeitto
Thaimaalaiset kookosmaitoon tehdyt sopivan mausteiset keitot ovat aina olleet mieleeni, mutta tämä keitto onnistui silti yllättämään maukkaudellaan. Eniten yllätti ehkä se, että resepti on peräisin Fit-lehdestä (numero 3/2016), jonka ruokaosion olen aiemmin selannut ohi sen suuremmin inspiroitumatta. Tähän kana-ananaskeittoon jäin kuitenkin jumiin ja päätin testata sitä. Reseptiä on muokattu ihan hippasen meille sopivammaksi, mutta perusidea ja raaka-aineet ovat samat kuin lehdessä. Koska resepti on Fit-lehdestä, on sen oltava terveellinenkin, eikö? Ainakin sopassa on proteiinia ja kasviksia mukavasti ja kuten jo totesin, maku on todellakin kohdallaan. Broileri saa makua punaisesta currytahnasta ja tuore ananas raikastaa keittoa ihanasti. Väitän että ilman ananasta keitto ei olisi ollenkaan niin hyvä kuin nyt. Älä siis…
Aamiaisella Porvoossa – Zum Beispiel
On Henkan viimeisen kesälomapäivän aamu. Olen nukkunut yöllä ennätyksellisen vähän vauvan valvotettua äitiä mahakivuillaan, mutta olen silti yllättävän pirteä. Syykin on selvä: Tänään lähdetään retkelle! Suuntanamme on ihana Porvoo ja aiomme nauttia siellä aamiaisen. Pakkaamme itsemme, vauvan ja rattaat autoon ja lähdemme matkaan. Perillä saamme valita pöydän lähes tyhjästä Zum Beispielistä, sillä lempiravintolamme lounashulina ei ole ihan vielä alkanut. Istahdamme ikkunan eteen ja hoksaamme tämän olevan vauvan ensimmäinen kerta ravintolassa. Pikkubloggaajalta meinaa tulla alkuun pieni itku, mutta syli lohduttaa ja keinuvaan turvakaukaloon on hyvä nukahtaa sillä aikaa kun isi ja äiti syö. Valitsemme aamiaislistalta Frühstück -nimisen annoksen sekä Dagen efterin ja tunnen kuinka vesi herahtaa jo kielelle. Pöytään tuodaan lasilliset…
Kaksi lempparitäytettä uuniperunoille
Yli 39 asteen kuume, holtiton tärinä ja vapina, viikko tiputuksessa, kolme yötä sairaalassa, neljä vuorokautta kotisairaanhoidossa, voimaton olo ja kyyneleet sekä vaikerrus, jotka pääsevät ilmoille kun imetän kauttaaltaan tulehtuneesta rinnasta. Ensimmäiset viikot vauvan kanssa eivät ole olleet pelkkää ruusuilla tanssimista. Rintatulehdus on tullut valitettavan tutuksi sen ärhäkkäimmässä muodossa ja kurja vaiva on luonnollisesti hieman varjostanut tummilla pilvillään vaaleanpunaista vauvakuplaamme. Eikä aina ihan niin hiemankaan vaan itku on ollut herkässä monena sairaspäivänä. Nyt kuitenkin tulehdus näyttäisi olevan selätetty ainakin toistaiseksi ja toivottavasti lopullisesti, vaikka pelkäänkin ihan hulluna sen uusiutuvan. Uusiutuu tai ei, olemme onneksi päässeet maistamaan vihdoin hieman normaalimpaakin elämää vauvan kanssa. Siinä missä tulehduksen ollessa päällä jaksoin lähinnä nukkua, syödä…
Carrara, Italia
Tiedätkö mitä yhteistä on Pantheonilla, Daavid-patsaalla, Oslon oopperatalolla ja Finlandia-talolla? No tietysti se, että niihin käytetty marmori tulee toscanalaisesta Carraran vuoristokaupungista. Etkö sitä muka tiennyt? En minäkään tiennyt aiemmin. Vuorenrinteellä valkoisena hohtavat louhokset näkyvät kauas Toscanan rannikolle asti, marmorilastia kuljettavat rekat ajavat mäkeä alas ja koko louhosten ympäristö on valkoisen marmoripölyn peitossa. Täältä tulee kuuluisa Carraran marmori.
Karkkibuffet
Karkkibuffetista on tullut viime aikoina todella suosittu ohjelmanumero häihin. Lähes kaikissa häissä, joissa olemme viime vuosina olleet, on ollut karkkibuffet ja sehän on sopinut kaltaiselleni irtokarkkifanille paremmin kuin hyvin. Siellä minä olen kauhonut nameja vähintään yhtä innoissani kun vieressäni karkkeja rohmuavat lapsivieraat ja tottakai myös omissa häissämme oli karkkibuffet. Oletko kuitenkaan tullut ajatelleeksi, että karkkibuffet sopii mainiosti myös muunlaisiin juhliin? Jos se on häissä jo lähes itsestäänselvyys, niin muissa juhlissa se saattaa olla juuri se seikka, joka yllättää ja jää vieraiden mieleen. Karkkibuffet on näppärä etenkin jos ei jaksa alkaa leipoa montaa eri sorttia kakkuja ja leivonnaisia, mutta jotain makeaa pitäisi kuitenkin olla tarjolla. Karkkibuffet on helppo valmistella hyvissä ajoin…
