Tämä on kuitenkin minun kaupunkini – Purjelaivaristeily Helsingissä
Helsingin hyvästelyprosessini, jollaiseksi tämän viime viikkojen ajan jatkuneen pääkaupungissamme lähes pakkomielteisesti kiertelemisen olen tulkinnut, jatkui päättäjäislauantaina, jolloin tarkastelin maamme pääkaupunkia hieman eri vinkkelistä. Suuntasimme nimittäin 20-vuotta täyttäneen Datanomin kanssa purjelaivaristeilylle Helsingin edustalle. Risteily oli synttärilahjani rakkaalle pikkuveljelle, jolle päivän ohjelma oli yllätys. Aluksi menimme juomaan kuohuviiniä Stone’siin, jossa pelasimme myös muutaman lauta- ja korttipelin. Kun jännittynyt sankari sai viimein kysyttyä minkälainen päivämme ohjelma on, kerroin hänelle, että seuraavaksi suuntaisimme satamaan ja siitä merelle Brigantiini MaryAnnilla. Laivassa nautimme merellisen buffet-illallisen sekä hieman lisää kuohuvaa. Viileästä tuulesta huolimatta viihdyimme kannella pitkät tovit ihania suolaisia merituulia haistellen, nyt jo pois myytyä vaarin mökkiä muistellen ja kauniita maisemia ihaillen. Ikuistinpa maisemia sielun syövereiden lisäksi myös kameran muistikortille (vai…
Maailman makein herkku – Fudge
Välillä ihmisen on saatava jotakin todella makeaa herkkua. Yksi ihanan makea kaveri on fudge, jota on suhteellisen helppo tehdä itsekin. Pehmeät fudgeneliöt sulavat suuhun ja vain pari kappaletta kerralla riittää taltuttamaan makeannälän. Itselleni tosin tulee armoton fudge-himo jos erehdyn maistamaan vain pari, ja yleensä suuhuni katoaakin samalla kertaa melko iso määrä fudgeja. En osaa jättää herkuttelua vain muutamaan namiin. Ometekoisen fudgen makua on helppo varioida. Itse olen kokeillut toistaiseksi vain vaniljaa ja turkinpippuria, mutta ainakin Baileys- ja minttufudgeja on vielä testattava. Lurps, vesi herahtaa kielelle pelkästä ajatuksestakin. Mikäli sinäkin haluat keitellä keittiössäsi tahmean makeita fudgeja, nappaa tästä perusresepti talteen ja testaile eri makuvaihtoehtoja oman mielesi mukaan. Fudget ovat myös kiva lahjaidea.…
Päiväkirja Pietarin risteilyltä – Kotimatka
Aikaisemmat osat löytyvät näiden linkkien takaa: Pietarin risteily, osa 1 Pietarin risteily, osa 2 Ja nyt olisi siis luvassa vielä viimeinen osa, jossa kerron kotimatkasta laivalla sekä teen pienen yhteenvedon koko hommasta. Aloitetaan siitä kotimatkasta. Kun olimme saapuneet laivaan koko päivän Pietarissa seikkailun jälkeen, oli pienen välikuoleman eli päiväunien aika. Laitoimme kellon herättämään puolen tunnin päästä, jolloin olisi jaossa ensimmäinen suihkuvuoro. Kellon soidessa totesimme, ettei kukaan meistä nukkunut sekuntiakaan, paitsi minä ehkä torkahdin hetkeksi. En ole varma. Joka tapauksessa ensimmäinen suihkuvuoro kuului minulle, ja pikaisen ahtaassa suihkukopissa vietetyn pesuhetken jälkeen aloin laittautua iltaa varten. Hiukset nutturalle, pinkki mekko päälle ja naaman tarkistus. Sitten mennään kannelle katsomaan kun laiva lähtee satamasta. Maisemat Pietarin edustalla eivät olleet…
Euphoria
Olen jo monen vuoden ajan kutsunut kavereita kylään euroviisuiltana, tehnyt erilaisia sapuskoja tarjolle ja viimeisimpinä vuosina perinteisiin on kuulunut myös kappaleiden pisteyttäminen, eli viisuraati, joka valitsee oman voittajansa. Tänä vuonna perinteeseen tulee kuitenkin katko, sillä tänä vuonna meillä ei ole viisuvalvojaisia. Kaikenlaisia myönnytyksiä sitä joutuukin tekemään kiireisessä elämäntilanteessa.. No, ensi vuonna sitten perinne jatkukoon taas entiseen tapaan. Perinteisen euroviisuillan puuttumisesta huolimatta en suostu jättämään viisuja kokonaan väliin, vaan olen urheasti valvonut semifinaali-iltoina puoleenyöhön (joka on minulle toosi myöhäinen nukkumaanmenoaika arkena) ja ympyröinyt esiintyjälistalta omat suosikkini finaaliin. Semifinaalien katsominen joko yksin tai sitten kammottaville biiseille tuhahtelevan Henkan kanssa on kuulunut myös perinteisiin, ja silloinkin tarjolla on oltava jotakin hyvää syötävää. Keväisinä…
Korealainen perunasalaatti
Noniin, sen pidemmittä puheitta mennään suoraan syömään korealaista perunasalaattia, sillä se on hyvää, maukasta, kotoisan kesäistä, mutta myös jollain tapaa hieman eksoottista. Tai no, valmistetaan salaatti ensin, ja sitten vasta syödään se. Kas näin: – 100 g kaalia – punasipuli – 300 g kiinteää perunaa – punainen chili – 1 rkl viinietikkaa – 1 rkl seesamiöljyä – valkosipuli (oikeasti varmaan yksi valkosipulin kynsi, mutta meillä kokonainen yksikyntinen valkosipuli) – inkivääriä – suolaa, sokeria ja mustapippuria Pilko chili (ja poista siitä siemenet), kaali ja sipuli pieneksi silpuksi. Tyrkkää silppu kylmään suolalla maustettuun veteen lillumaan. Tämä pehmentää kavereiden makua. Keitä perunat ja pilko ne pienemmiksi. Huuhtele kaali, sipuli ja chili ja valuta…
Pietarin risteily, osa 2
Ensimmäisen illan ja yön jälkeen koitti aamu, joka valkeni puolipilvisenä ja lämpimänä. Ihan kiva keli Pietarin valloittamiseen siis. Pietarin risteilyn aikatauluhan on samanlainen kuin Tukholman risteilynkin: Illalla lähdetään Helsingistä, aamulla ollaan perillä ja maissa on aikaa olla melkein koko päivä, kunnes illalla lähdetään taas kotiin päin. Kotona Helsingissä laiva on heti aamusta. Me olimme varanneet etukäteen buffet-aamiaisen, jonka voimin jaksoimme lähteä valloittamaan Pietaria, jonotettuamme ensin tunnin passintarkastusjonossa. Ensimmäinen kohteemme oli Kunstkamera, eli tuttavallisemmin sikiömuseo. Sikiömuseon purkeissa hengaili jos jonkinlaista epämuodostunutta sikiötä, joita sitten ihmettelimme tovin jos toisenkin. Museossa ei saanut kuvata, mutta Googlen kuvahaku kertoo hakusanalla ”kunstkamera” miten ihania pikku kavereita kävimme moikkaamassa. Googleta omalla vastuulla, epämuodostuneet sikiöt kun eivät ole mitään maailman…
Hedelmälassi
Noniin, tässäpä olisi ensimmäinen resepti helatorstain makumatkaltamme. Korealaisten ruokien ohjetta toivottiin, mutta koska olen siirtänyt blogiin vasta tämän hedelmäisen lassin, saatte te nyt nauttia hetken ihanan pehmeästä jogurttijuomasta, ennen korealaisia, afganistanilaisia ja irakilaisia reseptejä. Hedelmälassi on kiva välipala tai jälkiruoka ihan sellaisenaankin, mutta myös omiaan katkaisemaan terävimmän kärjen tulisilta ja mausteisilta ruoilta. Keltaisen keittiön lassiin katsottiin mallia Maailman parhaat kasvisruoat -kirjasta, mutta sovelsin sieltä löytyvää reseptiä hieman oman maun mukaan. 4-6 annosta – 500 g maustamatonta jogurttia – mangoa, banaania tai molempia. Yhteensä 3-4 hedelmää. – 3 dl kylmää vettä – 3 dl kylmää maitoa – ripaus kardemummaa – muutama jääpala – 1 rkl ruusuvettä, mangolikööriä, molempia tai ei kumpaakaan Kuori hedelmät…
Wanha
Oho, tästä ruokahetkestä onkin jo pitkä aika, mutta ei se mitään. Kävimme nimittäin taannoin tutustumassa äidin vakkaripaikkaan eli Wanhan tanssikellariin. Toisin kuin äiti yleensä, emme tanssahdelleet tällä kertaa askeltakaan, vaan keskityimme juhlistamaan pyöreitä täyttänyttä tätiäni hyvän ruoan merkeissä. Äiti jäi toki rakastamansa tanssiharrastuksen pariin pyörähtelemään sitten kun me muut kipitimme ruoan jälkeen autoillemme ja kotiin. Olen käynyt kerran aiemminkin Wanhan tanssikellarissa syömässä ja tuolloin muistan syöneeni oikein herkullista ankanrintaa. Tälläkin kertaa annokseni oli oikein onnistunut ja näiden parin kerran perusteella voinkin todeta Wanhan tarjoavan hyvää perusravintolasapuskaa kohtuulliseen hintaan. Annokset ovat ehkä hieman pieniä ainakin isompien miesten makuun, mutta tällaiselle keskikokoiselle naisihmiselle annos oli juuri sopivan kokoinen. Erittäin mukava henkilökunta aina narikasta tarjoilijaan…
Onni on ihana harrastus
Olen siinä mielessä erittäin onnekas, että olen löytänyt itselleni harrastuksia, joita todella rakastan. Toinen näistä harrastuksista on tämä teillekin kovin tuttu, kahta intohimoani ruoanlaittoa ja kirjoittamista yhdistävä blogiharrastus, ja toinen ehdottomasti hevoset ja ratsastus. Keskitytään tällä kertaa näistä jälkimmäiseen, eli hevosharrastukseen, joka on antanut minulle jo näinä parina pitkän tauon jälkeisinä heppavuosina tooodella paljon. Olen ylittänyt itseni tänä keväänä kaksi kertaa ja tehnyt jotain sellaista, johon en todellakaan ajatellut pystyväni. Toisille se voi olla ihan pikku juttu, mutta minulle oli isoiso haaste suorittaa kaksi ratsastusmerkkiä tänä keväänä. Merkkisuoritukset ovat meikäratsastajalle ihan uusi juttu, sillä lapsena en ollut kuullutkaan moisista. Nyt kuitenkin ryhmässämme haluttiin suorittaa C-estemerkki ja sitä varten piti olla suoritettuna…
Matkalla niissä maissa, joihin en haluaisi matkustaa
Tänä vuonna helatorstai tuli todella tarpeeseen. Olin ollut sitä edeltävän viikon todella väsynyt ja ylimääräinen lepopäivä oli enemmän kuin tervetullut. Syytän väsymyksestä uusia allergialääkkeitä, 15 viikon armotonta treeniputkea ilman yhtäkään lepopäivää sekä liian kiireistä aikataulua ja stressiä, ja aionkin jatkossa yrittää ottaa enemmän aikaa ihan vain levolle. Helatorstaillekin olin suunnitellut muutaman kotijutun sekä kolmen ruokalajin makumatkan valmistelun lisäksi pitkiä ihania aamu-unia, hyvän kirjan lukemista ja okei, kävin mä myös yhdellä lenkillä, vaikka mun piti pitää lepoviikko. Aamulenkistä on vaan niin vaikea luopua.. Pitkät aamu-unet jäivät kuitenkin vain haaveeksi, sillä aikaisiin aamuherätyksiin tottunut bloggaajanne avasi silmänsä pirteänä kellon näyttäessä puoli kuutta aamulla. Edes töihin menevä Henkka ei ollut herännyt vielä tuolloin,…
