Italialainen joulu
Tervetuloa viettämään italialaista joulua! Käydessäni Työväenopiston Italian kurssilla imin itseeni kaiken tiedon mitä sisilialainen opettajamme kertoi. Yksi mieleenpainuvimmista tunneista oli se kun saimme kuulla italialaisista jouluperinteistä höystettyinä opettajan omilla muistoilla ja kokemuksilla. Minä pieni ja innokas opiskelija kirjoitin kynä sauhuten kaiken kuulemani ylös ja tein aiheesta pienen tiivistelmän myös tänne blogin puolelle.
Joulunaika alkaa Italiassa 8.12. jolloin vietetään l’Immacolata concezione -nimistä juhlaa, joka tarkoittaa suoraan suomennettuna synnittömän sikiämisen juhlaa. Tuolloin koulut ovat kiinni ja perheet koristelevat kotiaan joulukoristeilla.
Ennen kuin joulukuusi ja joulupukki rantautuivat Italiaan, hoiti kuusen, koristeiden ja joulukalenterin virkaa seimi (il presepe), joka laitettiin esiin 8.12. Seimi on eräänlainen joulukuvaelma, johon lisätään joka päivä uusia hahmoja, kuten paimenia, eläimiä ja mitä nyt vanhan ajan joulukuvaelmaan kuuluukin. Jostain syystä seimikuvaelmaan kuuluu olennaisena osana myös kakkaava hahmo.
Il presepeen kuuluu siis muutakin kuin itse seimi, joka toki on pääosassa, sillä ennen vanhaan kun italialaiset eivät vielä tunteneet joulupukkia, oli seimen asukki Jeesus-lapsi (Gesú Bambino) joulun päätähti. Jeesus-lapselle kirjoitettiin kirjeitä, joissa lapset kertoivat miten kilttejä olivat olleet ja toivoivat lapselta terveyttä, onnea ja varmaan niitä lelujakin.
Seimiperinne on yhä voimissaan, vaikka nykyään italialaiset lapset kirjoittavat kirjeensä joulupukille (Babbo Natale), jonka he uskovat asuvan Rovaniemellä. Sisilialainen Italian opettajamme toimii sukulaislastensa kirjeiden viejänä, sillä tokihan hän tuntee joulupukin, asuuhan hän Suomessa. Aikana ennen joulupukkia sisilialaiset lapset saivat joululahjat jo 2.11. vietettävänä Kuolleiden muistopäivänä. Tuolloin lahjojen antajina toimivat kuolleet läheiset, mikä vahvisti lasten hyviä muistoja poisnukkuneista läheisistä. Pohjois-Italiassa sen sijaan lahjat antoi noita loppiaisena.
Jouluaatto ei ole italialaisille yhtä tärkeä kuin meille. Silloin ollaan vielä aamupäivällä töissä ja iltapäivällä aletaan laittaa ruokaa koko suvulle, ystäville ja muille, joita italialaiset kutsuvat perheekseen (la famiglia). Pöydän ääreen kokoonnutaan isolla porukalla vasta klo 20-21 ja jouluruoka vaihtelee hieman alueittain.
Sisiliassa syödään il baccalá, eli lipeäkalaa, joka leivitetään jauhoilla ja paistetaan pannulla oliiviöljyssä. Kalalle tehdään kastike punaviinistä, oliiveista yms. tai se voidaan lisätä salaattiin. Lipeäkala on kuulemma näin valmistettuna todella hyvää, eikä vastaa yhtään suomalaisten ällöämää mielikuvaa lipeäkalasta. Kalan lisäksi jouluaattona pöytään kannetaan artisokkaa, aurinkokuivattuja tomaatteja, oliiveja, juustoja yms. pientä naposteltavaa.
Jälkiruokana tarjoillaan sokerikakkuja, joista il Panettone sisältää rusinoita sekä kuivattuja hedelmiä ja il Pandoro on simppelimpi versio ilman täytteitä. Kakkujen kanssa juodaan kuohuviiniä (lo spumante) ja kun vieraat ovat lähteneet, voi kakkupalaa kastaa kuohuviiniin tai aamulla cappuccinoon. Tätä ei kuitenkaan tehdä vieraiden läsnäollessa vaan dippaaminen suoritetaan salaa omassa rauhassa keittiön suojissa.
Jouluaattoiltana kellon lyödessä kaksitoista uskonnolliset perheet lähtevät kirkkoon yölliseen joulumessuun. Ei-niin-uskonnolliset pysyvät kotona juomassa kuohuviiniä ja avaamassa lahjoja. Uskonnollisissa perheissä lahjat avataan vasta joulupäivän aamuna.
Joulupäivä eli il giorno di Natale, on italialaisille tärkeämpi päivä kuin jouluaatto (la vigilia di Natale). Tuolloin valmistetaan jälleen iso kasa ruokaa ja perheen (eli italialaisittain koko suvun ja kavereiden) kera nautitaan joululounas (il pranzo di Natale). Tarjolla on antipastoja, pastaa, lihaa (esimerkiksi lammasta) ja jälkiruoaksi niitä samoja kuivakakkuja kuin aattonakin. Jälkiruoan kanssa nautitaan jälleen kuohuviiniä.
Iltapäivällä pelataan koko 20-30 hengen porukalla erilaisia pelejä. Perinteinen italialainen joulupeli on bingon tapainen La Tombola, jollaista mekin pelasimme Italian tunnilla. Siitä innostuneena tilasin myös kotiimme La Tombolan, jota olemme pelanneet joulun lisäksi myös muulloin. Se on kuulkaa hauska peli!
Tapaninpäivänä eli Santo Stefanona italialaiset ovat saaneet tarpeekseen ruoan valmistamisesta ja syövät usein ravintolassa. Sitten aletaankin odottaa uuttavuotta sekä loppiaista, mutta se onkin sitten jo toinen tarina.
0 kommenttia
Maisa
Ihana kertomus! Kiinnostuin heti tuosta pelistä! Mistä tilasit? Buon Natale! 🙂
Martina
Tombola on hauska peli ja siitäkin kiva, että kaikenikäiset voivat osallistua. Jouluna kun on yleensä monta sukupolvea koolla. Tilasin omani Ebaysta. Buon Natale anche a te! 🙂
Heli/ Näkymiä vihreältä kukkulalta
Tulipa meidän kirjoitettua samasta aiheesta! Seimet, tombola ja ruoat tuli esiin minunkin postauksessani italialaisesta joulusta. Buon Natale per voi!
Martina
Grazie! Käynkin heti lukemassa postauksesi. Italialaisesta joulusta ja Italiasta ylipäätään ei voi kirjoittaa liikaa. 🙂
Kohteena maailma / Rami
Hauska sattuma, että juuri tätä ennen luin Helin Italialaisesta joulusta.:-) Tuota lipeäkalaa olisi pakko päästä maistamaan, sillä en usko sen olevan hyvää, ennen kuin itse sen olen maistamalla todennut 😀
Ei tuo italialainen joulu hullummalta kuulostaisi kerran kokea itsekin.
Martina
Helin postaus täydentääkin hyvin tätä sisilialaisen opettajani kertomusten mukaan tehtyä postausta. Myös mun on vaikea uskoa, että lipeäkala on hyvää. Pitäisi päästä maistamaan jos vaikka joskus viettäisi italialaisen joulun. 🙂
Susanna
Mielenkiintoinen kooste. Belgiassa joulu kesti vain yhden päivän, jonka jälkeen kaikki liikkeet olivat auki ja ihmiset työssä
Martina
Voi ei, eihän se ole joulu eikä mikään jos se kestää vain yhden päivän. Jouluun kuuluu monen päivän lököily ja syöminen. Olisi kiinnostavaa tietää mitä Belgiassa tehtiin sen yhden päivän aikana. 🙂
Terhi/ Fammo matkalla
Mielenkiintoista lukea italialaisesta joulusta. Tuntuu siltä, että ruoka on tosi tärkeässä osassa ja se kuohuviini.
Martina
Totta, ruoka on tärkeässä osassa Italiassa aina ja niin myös jouluna. Kuohuviinillä on tosiaan yllättävän iso rooli! Tai sitten se vaan kuuluu opettajani lemppareihin ja korostui siksi hänen kertomuksissaan, joiden pohjalta tämä teksti on syntynyt. 🙂
Mika / Lähtöportti
Näistä jouluperinteistä on yhtä mukava lukea kuin kaikesta muustakin Italiaan liittyvästä! 🙂 Tuo 8. joulukuuta kuulostaa sopivalta joulun ajan aloittamiselta, ei sitä vielä marraskuussa tarvitsekaan hössöttää. Jos seimet kiinnostavat, niin käykää joskus Napolin Via San Gregorio Armenolla, joka tunnetaan seimitarvikkeita myyvien puotien katuna 🙂
Martina
8. joulukuuta kuulostaa minustakin sopivalta joulun ajan aloittamiselta. Ehtii fiilistellä ennen aattoa, mutta ei kuitenkaan kyllästymiseen asti. Jos ja kun hankimme seimen joskus kotiimme haluaisin ostaa sen juurikin tuolta Napolin seimikadulta. Tai jos ei nyt koko seimeä osta sieltä niin edes jotain siihen. Täytyy siis suunnata Napoliin! Sekin on ollut suunnitelmissa jo vaikka kuinka pitkään. Italiassa ja koko maailmassa on ihan liikaa kiinnostavia matkakohteita. 🙂
Pirkko / Meriharakka
Yhden joulun vietimme Firenzessä ja kun emme aattoiltaan olleet kovin hyvin valmistautuneet, niin totesimme, että aika vähän itse asiassa ravintoloita on auki. Päädyimme lopulta pieneen pizzeriaan, mutta mikäs siinä, käyhän pizzakin aattoateriaksi, jos Firenzessä ollaan 🙂
Martina
Kyllä, pizza on aina paikallaan Firenzessä. Vaikka jouluaattona. 🙂
Travelloverin Annika
En ole jouluihnisiä, uutta minua kiehtovat silti erilaiset tavat viettää joulua. Kaikenlaisia kiinnostavia perinteitä ihmisillä onkin! Täällä Baskimaassa, jossa joukupakolaisena hengailen, myös aikaisemmin vaihdellut, milloin lahjat tuodaan ja kuka tuo, mutta nyttemmin joulupukki valtaa alaa täälläkin. Ja on kotoisin Suomesta. 🙂
Martina
Hienoa että suomalainen joulupukki on tunnettu maailmalla! Muakin kiinnostaa kovasti erilaiset tavat viettää joulua ja olisikin hauska kokeilla vähän eri perinteitä omaankin jouluun. Tombola-peli on ainakin tullut meillä jäädäkseen, vaikka itse asiassa tänä jouluna lautapelit jäivät kokonaan pois ohjelmasta pienten lasten pitäessä vanhempansa kiireisinä.
Karoliina / From Karoliina
Olipa kiva kertomus! Paljon tuntuu olevan yhtäläisyyksiä ranskalaisen joulunvieton kanssa, sielläkään ei aatto ole se tärkein vaan joulupäivä. Kirkossa tosin tuntuvat käyvän jo päiväsaikaan eikä yöllä, tai sitten se voi toki perheestäkin riippua kuinka tekevät 🙂
Martina
Italiassa ja Ranskassa on muutenkin paljon samaa, joten en ihmettele että löysit yhtäläisyyksiä myös joulunviettotavoissa. Itse en ymmärrä miksi kirkkoon pitää mennä yöllä. Ranskalaiset ovat siinä paljon viisaampia. Minä mieluummin nukun yöllä kuin istun kirkon penkissä. 🙂
Sannahof // Unelmamaja
Italialainen joulu olisi joskus ihana viettää paikallisten kanssa. Rakastan suuria illallisia porukalla ja sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Martina
Niinpä. Italialaisten tapa kokoontua isolla porukalla yhteen sopii jouluun täydellisesti. Minäkin haluaisin päästä joskus kokemaan italialaisen joulun paikallisten kanssa.
Anna | Muuttolintu.com
Onpa kiva, että siellä tiedetään, että joulupukki on Suomesta 😉 Australialaisia saan aina korjata, ettei pukki asu Pohjoisnavalla vaan Suomessa. Näistä perinteistä tuttu oli ainakin muutamat ruoat kuten panettone ja keskiyön messu. Päivän verran me juhlitaan italialaista joulua joka vuosi Ausseissa miehen suvun voimin. Mutta ei se kovin autenttinen italialainen joulu taida olla, kun italialaisesta suvusta ei monikaan ole edes asunut Italiassa.
Martina
Hauska yhdistelmä teillä jos on ainakin italialaista ja australialaista joulua. Vielä kun aussit oppisivat mistä joulupukki tulee. ;D
Antti
Italialainen joulu on itselläni kokematta, vaikka olenkin suuren luokan Italia fani! Ehkäpä joku vuosi sekin on koettava. 🙂
Martina
Mäkään en ole vielä päässyt viettämään italialaista joulua, mutta jonain vuonna ehkä. 🙂 Toisaalta pidän niin paljon suomalaisesta joulusta, että mulle sopii paremmin ottaa italialaisesta joulusta muutama elementti omaan joulunviettoon ja jatkaa muuten tutulla linjalla.
Paluuviite: