Jouluinen panna cotta
Jouluisessa panna cottassa maistuu valkosuklaa, kaneli, piparkakku ja glögi. Jouluinen panna cotta 4 annosta – 2 dl maitoa – 1 tl kanelia – 1 tl vaniljasokeria – 2 rkl sokeria – 2 dl kuohukermaa – 130 g valkosuklaata – 3 liivatelehteä – 1-2 dl murustettua piparia – 2 dl punaista glögiä – 3 liivatelehteä – pipareita Laita liivatelehdet kylmään veteen ja kiehuta maito, sokerit ja kaneli kattilassa. Purista liivatelehdistä vesi pois ja lisää ne kuumaan maitoseokseen. Sulata myös suklaa kuumaan maitoon. Ei haittaa jos pari suklaapalaa menee kokin suuhun, sillä lopputulos ei jää kaipaamaan pientä suklaavajetta. Jäähdytä seos kunnolla ja vatkaa sitten kerma vaahdoksi. Lisää kermavaahto jäähtyneeseen panna cotta -seokseen.…
Välimeren risteily, osa 7: Ateena, Kreikka
Ateena on ollut minulle sellainen kaupunki, jonne reissaamisesta en ole koskaan suoranaisesti haaveillut. Oikeastaan en ole koskaan edes ajatellut Ateenaa varteenotettavana matkakohteena. Se ei vaan yksinkertaisesti ole tullut mieleeni matkakohdetta valitessani. Martinan päänsisäisessä kartassa on ollut pelkkää tyhjää Ateenan kohdalla, siinä missä Kreikan saaret ovat kyllä loistaneet mielikuvissani kirkkaina ja houkuttelevina. Nyt Välimeren risteilyn neljäntenä aamuna olimme kuitenkin Ateenan edustalla Piraeuksen satamakaupungissa, joten pian olisin ottanut pintaraapaisun Kreikan pääkaupunkiin. Toki olin tutustunut Ateenan anteihin ennen matkaamme tilaamalla jopa pienen Ateenan matkaoppaan ja viettämällä useita tunteja läppärin äärellä matkakohteistamme ehdottomasti isointa ja monipuolisinta tutkien. Tutustuessani Ateenan erilaisiin kaupunginosiin, sen historiaan ja vanhoihin rakennelmiin Agropoliin kukkulan tönöistä alkaen, soimasin hieman itsenäni siitä,…
Kotikaupunkini Vantaa
Maassa tai maan tavalla -blogista heitettiin kaikille Rantapallolaisille haaste kertoa omasta kotikaupungistaan, eli siis siitä paikasta, missä on lapsuutensa viettänyt. Minä tartuin toki tohkeissani haasteeseen, sillä kyllähän nyt Vantaa ansaitsee oman postauksensa! Kuvituksena postauksessa toimivat lapsuudenkotini pihalta napatut kuvat. Minä olen siis Vantaan tyttöjä. Vietin lapsuuteni pienessä turvallisessa kyläpahasessa siellä missä lehmät ja lampaat laiduntavat pelloilla, missä on toisella puolella teollisuusaluetta ja vieressä monta kivaa metsää ja pulkkamäkeä. Lähellä on kauppa, koulu, päiväkoti ja joskus vanhoina hyvinä aikoina ostarilla oli myös kirjasto, posti, erilaisia kauppoja, kioski ja olipa yhdessä kulmassa myös lähiöbaari. Vaan nepä kaikkosivatkin paikalta pian ja lopulta jäljelle jäi vain kauppa ja kioski. Onneksi edes ne. Parasta kotikulmillani…
Mitä jälkiruokaa joulupöytään?
Monessa perheessä päänvaivaa tuntuu aiheuttavan joulun jälkiruoka. Jouluaterialla noudatetaan perinteitä ja suolaiseen pöytään on helppo kattaa vuodesta toiseen ne samat hyväksi havaitut perinneherkut. Notkuvan jouluruokapöydän jälkeen kaivataan kuitenkin usein vielä jotakin makeaa kahvin kanssa, mutta mitä ihmettä sitä tekisi? Jotain helppoa mielellään, sillä jouluaterian järjestämisessä on jo ihan tarpeeksi kova homma. Ja jotain sellaista mikä maistuu kaikille, mutta mitä se voisi olla? Joulustressin keskellä pää lyö helposti tyhjää, mutta ei hätää! Tässä muutama oma lempparini, kenties näiden joukosta löytyy makea päätös teidänkin jouluaterialle: Piparijuustokakku Joulun ehdoton suosikki on uunissa paistettu piparinen juustokakku. Perheen pienimmät voivat taiteilla kakun päälle piparkakkukoristeita niin että äidille ja isille jää enemmän aikaa kinkun paistamiseen. Key…
Suola – Ravintola Lostarin tiloissa
Vietimme tämän viikon tiistaina lihapullapainotteisen illan Annankatu kutosessa sijaitsevassa Ravintola Suolassa. Entisen Lostarin tiloihin viime keväänä avattu Suola on päivisin ruokaravintola ja muuttuu illalla yökerhoksi. Ravintoloitsija Tio Tikka mylläsi paikan aivan täysin ja remontin jälkeen Annankadulla on nähty kivoja yksityiskohtia sisältävä, houkutteleva ja tunnelmaltaan mukavan rento ravintola. Kylmänä pakkaspäivänä Suola näytti todella kutsuvalta lämpimältä pesältä kadun varrella. Ja sinnehän me tosiaan astuttiin sisään ja tykästyttiin heti paikan tunnelmaan. Sisustuksessa on juuri sopivasti erilaisia pieniä ja vähän isompiakin yksityiskohtia niin, että katseltavaa riittää, mutta yleisilme ei kuitenkaan ole levoton. Todellinen katseenvangitsija löytyy kupolista, johon on maalattu katutaiteilija Otto Majan upea teos. Myös kupoli itsessään on hauska sisustuselementti ja sen alle me…
Välimeren risteily, osa 6: Kusadasi, Turkki
Välimeren risteilymme Turkki-päivä alkoi leppoisasti kun hyttipalvelija toi edellisenä iltana valmiiksi tilaamamme aamiaisen hyttiimme. Olimme ruksineet listasta eri vaihtoehtoja tietämättä tarkalleen mitä ne pitävät sisällään ja kuinka paljon syötävää kukin vaihtoehto sisältää. Availimmekin jännittyneinä aamiaiskupuja huomataksemme, että toinen tilaamamme jogurtti puuttui ja että tarjottimella oli tölkillinen maitoa, jota emme olleet tilanneet. Muuten kaikki haluamamme löytyi, joten herkuttelu voi alkaa. Olimme tilanneet paahtoleipää sekä lajitelman erilaisia leipomotuotteita, joista jälkimmäinen sisälsi sämpylän, voisarven, pullan ja viinerin, jotka jaoimme puoliksi. Aamiaiseemme kuului myös molemmille omat hedelmälautaset sekä maustamaton jogurtti, munakokkelia, paistettu tomaatinpuolikas sekä voita ja hilloa leipien kaveriksi. Juomaksi otimme appelsiinimehua, teetä ja bellinin. Luksusaamussamme oli kuitenkin pieni särö, sillä jo edellisenä iltana…
Piparimutakakku
Yksi suosituimmista resepteistäni on ollut mutakakku mango-mascarponevaahdolla. Päätin tehdä suklaisesta kakusta jouluisemman version tuunaamalla lempparikakun piparilla. Vaikka itse sanonkin, niin lopputuloksesta tuli aika mainio. Jätin jouluisesta mutakakusta vaahdon kokonaan pois, mutta kakun kanssa voi halutessaan tarjota jäätelöä tai vaikkapa appelsiini-mascarponevaahtoa. – 150 g pipareita – 150 g tummaa leivontasuklaata – 200 g voita – 4 kananmunaa – 4 dl sokeria – 3 dl vehnäjauhoja – 6 rkl kaakaojauhetta – 2 rkl vaniljasokeria – 1 tl leivinjauhetta – 1 tl suolaa Sulata voi ja rouhi piparit sekä suklaa veitsellä tai jollakin muulla vempaimella pienemmäksi muruksi. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi ja sekoita sitten joukkoon sulatettu voi. Lisää sitten kaikki kuivat aineet,…
Välimeren risteily, osa 5: Meripäivä
Meripäivän aamu valkeni kesäisen lämpimänä ja horisontissa näkyi vain merta silmänkantamattomiin. Me suuntasimme tottakai heti herättyämme Windjammeriin aamiaiselle vetämään kuvut täyteen aamiaisherkkuja. Tarjolla oli tänään, niin kuin muinakin aamuina, valtava valikoima kaikkea mahdollista mitä aamupalalla voi kaivata. Vaikka katselin kiinnostuneena lukuisia erilaisia muropaketteja, puuroa ja lämpimiä ruokia, päädyin kuitenkin valitsemaan joka aamu lautaselleni ne samat tutut ja turvalliset kaverit. Martinan aamiaiseen kuului aina ainakin leipää. Oli yksi tai kaksi paahtoleipää sekä yksi sämpylä ja niiden väliin laitoin voita, juustoa, kinkkua sekä riemun kiljahdukset ensimmäisenä aamuna aiheuttanutta Nutellaa. Nutellaa söin aina paahtoleivän kanssa, mutta maapähkinävoi, jota söin myöskin melkein jokaisena aamuna, saattoi mennä myös sämpylän väliin. Kaikkia kiinnostaa varmasti ihan hirveästi…
Venäläiset valkosipulileivät
Viime keväänä Pietarissa ollessamme tilasimme eräässä kuppilassa välipalaksi valkosipulileipää. Mielessämme oli jokin bruschettatyyppinen valkosipulilla sivelty patonki, mutta se mitä eteemme kannettiin, olikin jotain aivan muuta. Ja se oli paljonpaljon parempaa kuin mielikuvissamme seikkailleet vaaleat leipäpalat olisivat koskaan voineet olla. Annos näytti tältä: Ihania rasvassa rapeaksi paistettuja ruisleipiä runsaalla valkosipulilla, suolalla ja tillillä maustettuna. Voi nam! Itse en olisi osannut yhdistää tilliä valkosipulisiin ruisleipätikkuihin, sillä miellän yrtin lähinnä kalan kaveriksi. Vaan en miellä enää, sillä tilli sopi uskomattoman hyvin venäläisten valkosipulileipien mausteeksi. Näitä pitäisi tehdä joskus kotonakin, muistan tuumineeni suu täynnä ruisleipää, ja niinhän minä sitten teinkin.
Farang
Farang on ollut jo pitkään ”To do”-listallani eikä vähiten kehuja kahmineen karkkipossunsa ansiosta. Kun sitten kavereiden kanssa tuli puhe ravintolaillallisesta joko Gaijinissa tai Farangissa, olin heti innoissani kuin pieni lapsi. Joo jee mennään jo! Ravintolaillaksi valikoitui Maajussin morsiamen syntymäpäivä ja mikäs olisikaan sen mukavampi tapa viettää ystävän syntymäpäivää kuin kokoontumalla ravintolaan herkkuillalliselle. Nappasimme myös miehemme mukaan ja suuntasimme eduskuntatalon takana hämärällä sivukujalla sijaitsevaan Farangiin. Olimme päättäneet jo illallisen suunnitteluvaiheessa ottavamme maistelumenun, johon kuuluu yhteensä 8 ruokalajia. Mukana olisi myös se kuuluisa karkkipossu, joten maistelumenu sen olla pitää! Kun olimme istahtaneet pöytään, tilanneet juomat ja onnitelleet Maajussin morsianta sai herkuttelu alkaa. Ensin eteemme tuotiin savustettua taimenta, joka nökötti cha plu-nimisellä lehdellä…



































