Tiedättekö sen tunteen, kun aika tuntuu kiitävän ja kelloa katsoessa melkein pelästyy, kun huomaa ajan kuluneen epätodellisen nopeasti? Meille kävi viimeksi niin kun illallistimme Kämpin yhteydessä sijaitsevassa Yumessa Jerryn ja Tiian kanssa. Olimme herkutelleet ja jutelleet pöydän ääressä ajantajuni mukaan ehkä korkeintaan pari tuntia, mutta kelloa vilkaistessani huomasin aikaa kuluneen melkein tuplasti sen verran. Huh! Mitä tapahtui! Olimme maistelleet Yumen ruokia viime kesänä eräässä blogitilaisuudessa ja etenkin ravintolan ribsit jäivät mieleemme tajunnanräjäyttävänä herkkuna. Niitä pitäisi päästä syömään uudestaankin. Yumen ruokalista oli uudistunut sitten viime kesän, mutta onneksi ribsit pysyvät listalla aina. Ne silmissäni tallustelin ravintolaan ja odotin innolla myös muiden ruokien maistelua sen puitteissa, mitä raskauden ruokavalio-ohjeet antavat myöden. Ei…

Kun jouduin sattuneesta vauvamahasyystä jättämään lauantaiset ratsastustunnit väliin, aloin keksiä lauantaille kaikenlaista muuta ohjelmaa. Osittain siitä syystä, etten haikailisi liikaa tallille ja toisaalta halusin myös käyttää tilanteen hyödyksi, kun kerrankin olisi koko viikonloppu aikaa tehdä mitä huvittaa. Vapaat lauantaiaamupäivät suorastaan pakottivat testaamaan brunsseja, sillä tähän asti lauantaibrunssit ovat jääneet kohdallani kaviouralla kipittävien hevosten jalkoihin. Ratsastustunti menee lähes aina kaiken muun edelle. Yksi brunssi, jonka olen halunnut jo pitkään testata, on Klaus K:n brunssi ja sinnehän me sitten suuntasimme Henkan tammikuista syntymäpäivää juhlistamaan.

Meillä on tapana juhlia äitiemme syntymäpäiviä yllätysohjelman merkeissä. Yleensä ohjelmassa on ollut syömistä ulkona ja viime vuonna hinasimme anopit ruokailun jälkeen nosturinnokkaan shampanjaa nauttimaan. Se vasta olikin yllätys pienestä korkeanpaikankammosta kärsiville anopeille! Hahaa! Synttäritreffit on yleensä sovittu kesälle, mutta tänä vuonna juhlimme äitejä vasta syyskuussa. Ohjelma oli tälläkin kertaa yllätys, tosin uskon että äidit osaavat jo aavistaa luvassa olevan ainakin ruokaa. Niin oli myös tällä kertaa, sillä olimme varanneet pöydän Stefan’s Steakhousesta. Ennen sitä kilistelimme lasillisella kuohuvaa kulman takana Vespassa.

Blogimaailmassa kuulee usein hehkutusta siitä, kuinka bloggaamisessa parasta ovat muut bloggaajat, sosiaalinen pöhinä blogien ympärillä ja verkostoituminen. Kliseistä tai en, niin onhan se totta. Erilaisissa blogitapahtumissa tutustuu väistämättäkin samanhenkisiin ihmisiin ja sekä matka- että ruokabloggaajista löytyy lukuisia huikeita tyyppejä, joihin olemme saaneet vuosien varrella tutustua. Se jos mikä on kivaa. Pako arjesta- blogista tuttu pariskunta muutti keväällä Helsinkiin ja sovimme Jerryn ja Tiian kanssa melkeinpä heti illallistreffit. Paikaksi valikoitui pitkältä To Do Ravintolat -listalta Boulevard Social, joka meidän on pitänyt käydä testaamassa jo kauan aikaa sitten. BW-ravintoloista on nyt testattu kaikki muut paitsi tuorein tulokas Bronda. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, ja tahti pysyy yhtä rauhallisena kuin tähänkin asti, on…

Kävimme ennen häitä pari kertaa yksityistanssitunnilla tutustumassa valssin saloihin. Ensimmäinen tunti iloisen Elinan opeissa oli eräänä sunnuntaiaamupäivänä ja päätimme palkita itsemme moisen urheilusuorituksen jälkeen ihanalla brunssilla. Tanssiminen on rankkaa puuhaa. Olimme tutustuneet jo valmiiksi hieman Helsingin senhetkiseen brunssitarjontaan ja mielenkiintoisimmalta meidän molempien mielestä kuulosti Stockmannin yläkerrassa olevan Fazer À La Carten sunnuntaibrunssi. Suuntasimme siis sinne.

Kampissa osoitteessa Freda 58 sijaitsee ravintola nimeltä Twisted Street Kitchen. Ravintola kertoo nettisivuillaan olevansa katukeittiö, jossa kaikesta löytyy twistiä. Kuulostaa erittäin hyvältä. Lue lisää ravintolasta, sen aukioloajoista ja menusta täältä ja muista, että ravintolan voi varata myös yksityiskäyttöön. Suosittelen! Me pölähdimme ravintolan ovesta sisään eräänä kesäisenä lauantai-iltana ystävän polttareissa. Iloinen porukkamme valtasi pitkän pöydän ja palvelu pelasi, olihan koko ravintola avoinna vain meille. Totesimme ettemme olleet varmoja, olivatko järjestelyt niin meidän takiamme vai muiden asiakkaiden korvien säästämiseksi. Emme nimittäin olleet se kaikista hiljaisin pöytäseurue..

Löysin itseni eräänä lauantaina itselleni hyvin epätyypillisestä paikasta. Istuin Helsingin Casinolla pokeripöydän äärellä ja yritin ymmärtää korttipelin saloja. Peli-illan jälkeen suuntasimme illalliselle Gastoneen, joten tiesin illasta tulevan mukavan, vaikka pelit eivät sujuisikaan. Hyvä ruoka kivassa seurassa on aina mainio syy lähteä isolle kirkolle viettämään iltaa.

Moni junamatkustaja ja Töölönlahdella iltalenkkinsä kipittävä on varmaan jo huomannutkin Eläintarhanlahdelle Säästöpankin rantaan kohonneen kelluvan rakennuksen. Rakennus kantaa nimeä Meripaviljonki ja se on Helsingin ainoa kelluva ravintola. Ravintola aukeaa huhtikuun 8. päivä 2015 ja se tarjoilee sesonginmukaisia pohjoismaisia makuja kalapainotteisesti.

Kesken muuttoviikonloppumme kipitin minä juna-asemalle ja päräytin Helsinkiin Kiilan brunssille. Perillä odotti pöydällinen iloisia naisia ja pian eräs isomahainen ystävä taapersi hämmentyneenä paikalle. Baby Showerit sai alkaa!