Helsinki
Kuurna, Helsinki
Eräänä perjantaina pitkän työviikon päätteeksi hyppeli toimistolta ulos iloinen tyttö. Aurinko paistoi kuumasti, jalassa oli kesäsandaalit ja päällä uusi henkäyksen ohut kesätoppi. Kipitin kohti Espan puistoa, jossa tapasin ystäväni Maajussin morsiamen ja Vilukissan, joiden kanssa meillä oli aikeena suunnata terassille ja siitä Kuurnaan illalliselle. Moni muukin oli nauttimassa kesäisestä perjantaista terassilla, joten vapaata pöytää sai hetken etsiä. Lopulta Sasson terassilla tärppäsi, istuimme alas ja tilasimme kuohuvaa. Kippistelimme kesälle ja kaikelle mahdolliselle. Kun lasit oli juotu tyhjiksi lähdimme tallustamaan kohti Kuurnaa. Hiljaiselta sivukadulta löytynyt Kuurna hurmasi sisääntulijan heti söpöllä olemuksellaan. Meidät ohjattiin ikkunapöytään, jossa ihailimme ravintolan kaunista kaarevaa kattoa, liitutaulupylvästä ja kaikkea muuta söpöä, mitä ravintolan sisustukseen oltiin keksitty laittaa. Tässä…
Graniittilinnassa hehkuu
Ensimmäisen loman jälkeisen työpäivän ahdistusta helpotti kummasti se seikka, että tiesin saavani illalla hyvää ruokaa. Meidät oli nimittäin kutsuttu 10-vuotissynttäreitään juhlivaan Graniittilinnaan maistamaan ravintolan uuden puuhiiligrillin inspiroimia herkkuja, ja niinpä aikaerorastituksesta kärsineet bloggaajat astelivat innoissaan sisään jo tutuksi tulleeseen ravintolaan. Ennen kuin pääsimme herkkujen kimppuun ihastelimme ravintolan uudistunutta sisustusta. Paikka näytti tavallaan samalta kuin ennenkin, mutta silti paljon oli muuttunut. Valkoiset pöytäliinat olivat vaihtuneet mustaan nahkaan ja seinillä komeili upeat härkäteokset. Tunnelma oli kuin hyvässä pihviravintolassa konsanaan ja keittiökierroksella näkemämme Inka-puuhiiligrilli vahvisti ajatuksiamme siitä, että uuden ruokalistan pihvit ovat varmasti maistamisen arvoisia. Pihvien lisäksi puuhiiligrillissä paistetaan kalaa ja grilli antaa makua myös kasvislisukkeille sekä muun muassa alkupalalistalta löytyvälle bruschetta-leivälle. Ruokavalintoja…
Hulluna Helsinkiin
Helsingin kaupunginmuseossa on esillä kiva näyttely. Hulluna Helsinkiin -näyttely esittelee kaupunkilaisten lempipaikkoja ja Helsingin arkista historiaa 1500-luvulta lähtien aina tähän päivään asti. Näytteillä on muun muassa lähiökodin keittiö 1960-luvulta, Linnanmäen merenneitopeli sekä paljon vanhoja kuvia ja tarinoita aikojen saatossa Helsingissä asuneista ihmisistä. Kuulin näyttelystä jo viime vuoden puolella kun se avattiin, ja ajattelin heti, että minun ja äidin pitää mennä sinne. Olemmehan kierrelleet Helsinkiä jo kahden kesän ajan ja tutustuneet rakkaan pääkaupunkimme historiaan, nähtävyyksiin ja erilaisiin tunnelmiin, joita kaupungilla on tarjota. Kävelykierroksistamme on blogissa luettavissa myös suosittu Rakkaudesta Helsinkiin -juttusarja, joka saa jatkoa taas tänä kesänä. Taksijono Oli siis päivänselvää että meidän pitäisi katsastaa myös Hulluna Helsinkiin -näyttely ja niin…
Rakkaudesta Helsinkiin: Kallio ja Sörnäinen
Kiersimme Hakaniemi ja Merihaka -päivänä myös Kalliota ja Sörnäisiä, ja vaikka luulimme, että etenkin Sörnäinen on meille ihan tuttu, löytyi sieltäkin vaikka mitä kivaa uutta pällisteltävää. Minä kävelen ainakin kerran viikossa Sörnäisten läpi ja onpa ystäväni Vilukissakin asunut näillä kulmilla, joten tuttu seutu on kyseessä. Mutta kun astuu hieman sivuun ja kurkistaa mitä seuraavan nurkan takaa löytyy, voi yllättyä iloisesti. Karulta Sörnäisten alueelta löytyi nimittäin yksi kaikkien Helsinki-kierrostemme lempipatsaista. Paljastan kohta mikä se on, mutta aloitetaan kierros ensin Kallion sydämestä Karhupuistosta. Karhupuisto on yksi kaupunkilaisten lempipuistoista ja siellä sijaitseva karhupatsas mahtuu helsinkiläisten äänestämään patsaiden top vitoseen. Karhupuistossa sijaitsee myös söpö lippakioski, jossa pidimme perinteisen kahvitaukomme. Ilahduimme ensinnäkin mukavasta palvelusta, mutta…
Rakkaudesta Helsinkiin: Hakaniemi ja Merihaka
Tällä kertaa minä ja äiti lähdimme tallustamaan meille vuosien myötä kovin tutuksi tulleille kulmille Hakaniemeen. Siitä jatkoimme matkaamme Merihakaan ja lopulta myös syvemmälle Kallioon ja Sörnäisiin, mutta Kalliosta ja Sörnäisistä kirjoitan myöhemmin oman juttunsa. Tänään hengaillaan äidin pitkäaikaisen työpaikan lähistöllä Hakaniemessä ja käydään myös ahdistumassa Merihaan rumuudesta. Hakaniemessä kävin tasaisin väliajoin jo ihan pikkutyttönä. Kävimme hakemassa sieltä työpäivän päätteeksi eräästä sivuovesta putkahtavan äidin kun lähdimme perheen kera mökille. Tänne minä tulin myös ensimmäistä kertaa itse bussilla joskus pikkutyllerönä. Otin usein kaverin mukaan ja tärkeä osa päivää oli Hakaniemen Mäkissä syöminen. Otin aina jonkun hampurilaisaterian ja Sunday-jäätelön, johon pyysin joka toinen kerta kinuskikastiketta ja joka toinen kerta suklaata kun en osannut…
Rakkaudesta Helsinkiin: Etu-Töölö
Töölön seikkailumme jatkuu Hesperiankatujen eteläpuolella eli Etu-Töölön pitkillä mutkaisilla kaduilla. Viime osassa ihmettelimme äidin kanssa Taka-Töölön rumuutta, ja vaikkei Etu-Töölökään voita kaupunginosien kauneuskilpailuja, on se silti jollain tapaa viehättävämpi kuin kolkko Taka-Töölö. Ensimmäinen kohteemme Etu-Töölössä oli entinen ruotsinkielinen tyttökoulu Minervaskolan. Se on valmistunut vuonna 1929 ja talon ulkoasu edustaa 1930-luvun rokokoota. Koulun ulkoseinillä on muun muassa Apollo- ja Minerva-aiheisia reliefejä ja kieltämättä rakennus on ihan viehättävä nököttäessään siinä pienen puiston katveessa. Minervaskolanin vastapäätä Apollonkatu 13:ssa sijaitsee melko mitättömän näköinen valkoinen asuinrakennus. Talon tarina on kuitenkin hauska. Se on nimittäin rakennettu Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla varoilla ja tunnetaan Taiteilijakoti Lallukkana. Sen asukkaisiin on kuulunut ajan myötä muun muassa Outi Heiskanen,…
Cafe Regatta, Helsinki
Minun ja äidin Helsinki-kierroksiin kuuluu olennaisena osana aina myös kahvitauko, joten olemme tulleet kiertäneeksi Helsingin nähtävyyksien lisäksi myös monenmonta kahvilaa, ja uusien söpöjen kahvipaikkojen löytäminen on vähintään yhtä kivaa kuin upeiden maisemien ja nähtävyyksien tiirailu. En ole kuitenkaan kirjoittanut kahvilavierailuistamme kuin pienen maininnan kuhunkin Helsinki-postaukseen, mutta nyt on tehtävä poikkeus. Töölön kierroksen kahvilahetkestä on nimittäin pakko tehdä ihan oma juttunsa, niin valloittava Cafe Regatta oli. Merimelojien majan kupeesta aivan Taivallahden rannalta löytyvä punainen kahvilarakennus on peräisin 1800-luvulta, jolloin se toimi kalastajien verkkovajana. Nykyään punaisten seinien sisältä saa muun muassa uunituoretta korvapuustia, jonka kutsuva tuoksu leijailee kauas. Tarjolla on myös muita herkkuja ja hauska erikoisuus on se, että kahvila maksaa kahvin…
Rakkaudesta Helsinkiin: Taka-Töölö
Töölö on ollut minulle keskeisestä sijannistaan huolimatta hyvin tuntematonta seutua, joten odotin innolla minun ja äidin kyseiseen kaupunginosaan kohdistunutta kävelykierrosta. Kiersimme samalla kertaa sekä Etu- että Taka-Töölön, mutta koska koko Töölön käsittävästä postauksesta tulisi aivan liian pitkä, päätin jakaa Töölö-kierroksen kahteen osaan. Aloitetaan aivan Meilahden rajalta ja kierretään tässä postauksessa Taka-Töölön merkittävimmät nähtävyydet. Meilahden sairaalan kupeessa nököttää Lastenlinna, joka valmistui vuonna 1948 nykyiselle paikalleen Taka-Töölöön. Lastenlinnan tarina on alkanut kuitenkin jo vuonna 1910, jolloin Kalliossa toimi Lastenlinna-niminen äitien turvakoti, johon perustettiin myös ensimmäinen neuvola. Töölön 12-kerroksisessa tornitalossa sijaitsee nykyään lastenneurologian ja lastenpsykologian osastot. Kauas näkyvä tornitalo herätti minussa ristiriitaisia tunteita. Rakennuksen koristeellinen julkisivu on kieltämättä kaunis, mutta sen ränsistyneisyys on…
Graniittilinnan Suomi-viikot
Meidät kutsuttiin maistelemaan Ravintola Graniittilinnan Suomi-viikkojen herkkuja ja tokihan me vastasimme kutsuun innoissamme, sovimme päivän ja riensimme sovittuun aikaan Hakaniemeen Säästöpankinrantaan ja astelimme upean vuonna 1908 valmistuneen kivirakennuksen ovista sisään. Meidät otettiin lämpimästi vastaan, ohjattiin ikkunapöytään ja tarjottiin lasilliset kuohuvaa. Pöydässä meitä odotti myös Suomi-viikkojen esite ja menu, joita aloimme heti tutkia. Olimme kurkkineet menua jo etukäteen ravintolan nettisivuilla onnistuen oikeastaan toteamaan vain sen, että valinta tulee olemaan vaikea. Valittavana on nimittäin toinen toistaan mielenkiintoisempia kotimaan makuja. Listalta löytyy muun muassa muikkuja, poronpaistia, jokirapukeittoa, haukipyöryköitä ja grillattua häränseläkettä. Jälkiruokaosastokin näyttää lupaavalta. Vai mitä sanotte esimerkiksi valkosuklaa-tyrnimarjakakusta, kotimaisista pientilajuustoista tai apteekkarin salmiakilla maustetusta creme bruleesta? Voi veljet mitä makuja! Annoksista on…
Wanha Mylly
1700-luvulla rakennetun Herttoniemen kartanon pihapiirissä sijaitsee upean puutarhan ja muiden vanhojen rakennusten lisäksi vanha pehtorin tupa. Vanha talo kammareineen ei tosin ole enää tilanhoitajan käytössä vaan siinä toimii ihastuttava Wanha Mylly -niminen ravintola. Minulta on mennyt ohi oikeastaan koko Herttoniemen kartanon olemassaolo, joten Wanha Myllykin oli aivan uusi tuttavuus kun astuimme sinne sisään kaverin polttareissa. Tänne täytyy tulla kiertelemään joskus paremmalla ajalla uudestaan, sillä paikka näytti jo pikaisen silmäyksen perusteella ihanan kauniilta ja idylliseltä keitaalta keskellä Itä-Helsingin ghettoa. (No okei, ei Herttoniemi ole todellakaan sieltä pahimmasta päästä, mutta Itä-Helsinkiä kuitenkin.) Täällä viettäisi mielellään kauniin kesäpäivän. Sirkuskoulun väsyttämät temppuilijat nauttivat tosiaan lounaan Wanhan Myllyn peräkammarissa ja miljöö oli niin ihastuttava, että…
