Mad Cook – Rikun ja Tunnan ravintolassa

Tein eräänä maanantaina ihan vapaaehtoisesti 11 tunnin työpäivän. Syy moiseen mielenhäiriöön oli se, että työpäivän jälkeen minua odotti palkinto: Madventuresin Rikun ja Tunnan isännöimä Mad Cook -illallinen Teurastamon Kellohallissa. Suuntasin suoraan töistä pop up-ravintolaan, jossa vietimme Henkan kanssa mieleenpainuvan aasialaissävytteisen illan.

Kellohalli oli sisustettu aasialaiseksi toriksi. Hallin laidoilla oli katukeittiöitä sekä baareja ja keskelle hallia oli aseteltu pitkiä pöytiä, joissa istuimme muiden torilaisten kanssa ruokailemassa sulassa sovussa kylki kyljessä.

Teemaan oli panostettu niin huolella, että ravintolassa pystyi helposti leikkimään olevansa ihan oikeasti jollain kaukaisella aasialaisella torilla. Taustalla soi teemaan sopivaa musiikkia, savukone toi tilaan utuista tuntua ja jopa vessat oli sisustettu teeman mukaisesti.

Naisten vessaan oli tuotu aasialaisia lehtiä ja makeisia sekä kaikkea muuta tarpeellista hiuslakkapurkeista lähtien. Kaikki oli ihan viimeisen päälle mietittyä, mikä takasi todella onnistuneen illalliskokemuksen. Tällaisia iltoja saisi olla useamminkin.

Illan aikana matkakuume nosteli hieman päätään, niin todentuntuiseksi kuvitteellinen aasialainen tori oli saatu. Me emme ole matkustaneet vielä kertaakaan Aasian suuntaan, mutta viimeistään tämä ilta herätti mielenkiinnon kauas itään suuntautuvaa matkaa kohtaan. Ehkä me nousemmekin seuraavalla kerralla sellaiseen lentokoneeseen, jonka nokka osoittaa lännen ja etelän sijasta kohti itää.

Kellohallin, tai anteeksi siis aasialaisen torin, sivukäytävällä oli Madventures-aiheinen valokuvanäyttely, jonka kävimme kurkkimassa läpi. Myytävänä oli myös Rikun ja Tunnan Madventures-aiheisia kirjoja, joihin sai omistuskirjoitukset kaupan päälle. Herrat viihtyivät muutenkin mukavasti illallisporukan seassa ja tokihan mekin kävimme kiittämässä heitä upeasta illasta kotiin lähtiessämme. Henkasta nappasin jopa kuvan iloisten poikien kanssa.

Ravintolaan saavuttaessa jokaiselle jaettiin viisi seteliä, joilla ostettiin torin reunoille rakennetuista katukeittiöistä Aasialaisia, Japanilaisia ja Latinalaisamerikkalaisia katuruokia. Kaikki tarjolla olleet sapuskat olivat ihan mielettömän hyviä.

Mangosalaatti

Bunny Chow

Kalaramen

Liharamen

Tulinen mangosalaatti oli etenkin Henkan mieleen kun taas minä ylistin Bunny Chowta, joka oli mausteisella kikherneseoksella täytetty hampurilaismainen leipä. Voiton vei kuitenkin japanilainen Ramen-keitto, jonka liemi oli niin maukasta, etteivät sanat riitä kuvailemaan sitä.

Feijoada

Sticky rice

Myös valtavan kokoisessa padassa muhiva kokonaisesta porsaasta valmistettu brasilialainen lihapata oli maukasta ja jälkiruoaksi tarjoiltu mangon paloja sisältänyt sticky rice maistui ihanalta vietnamilaisen kahvin ja chai-teen kanssa. Viiden ruokalajin illallinen oli juuri sopivan kokoinen taltuttamaan päivän aikana kovaksi yltyneen nälän ja makuyhdistelmät soivat aivan taivaallisen hyvin yhteen.

Juomapuolikin oli mietitty tarkkaan teemaan sopivaksi. Me maistelimme muutamaa eri viiniä, joista Kung Fu Girl oli ehdoton suosikkini. Testasimme myös Jalludrinkit, joista inkiväärin makuinen juoma oli hieman paahdettua kookosta sisältänyttä drinkkiä parempi.

Henkka kantoi pöytäämme myös Jallua, energiajuomaa ja kokista sisältäneen Jalluämpärin, jota minä en tosin uskaltanut kuin maistaa, sillä siihen käytetyn energiajuoman sanottiin olevan todella vahvaa. Ja minä kun en oikein voi juoda tavallisiakaan energiajuomia ilman mielenkiintoisia muljahtelevia ja epätahtisia sydämen tykytyksiä.

Maistuisiko jallushotti?

Niin. Sitten oli vielä ne yllätykset, joita pöytäämme tuotiin kolme kappaletta, sikäli mikäli alkudrinkkinä toimineet jallushotit lasketaan niihin. Illan alkajaisiksi Riku ja Tunna sekä Antto Melasniemi toivottivat nimittäin kaikki tervetulleiksi jallushotteja kilistelemällä. Tunna kutsui aasialaista toria myös unimaailmaksi, jonne saimme paeta hetkeksi kylmää ja marraskuista iltaa. Ja totta tosiaan, Suomi jäi taakse ainakin ajatuksissamme kun istahdimme aasialaisen torin tunnelmaan kilistelemään jallushotilla illan alkaneeksi.

Ensimmäinen yllätysruokalaji oli rapeita sirkkoja sisältänyt lautanen, jollainen kannettiin jokaiseen pöytään jaettavaksi. Rapea sirkka tuntui suussa aivan popcornilta, maistui hieman suolaiselta ja jätti sormet rasvaiseksi. Niitä napostelisi mielellään iltapalaksi jatkossakin.

Toinen yllätys oli härän siitin, joka liekitettiin jallussa ja jaettiin sitten niin ikään jokaiseen pöytäseurueeseen maisteltavaksi. Paisuvaiskudos oli hieman kitkerän makuista ja koostumukseltaankin vähän outo, mutta shampanjan kanssa se maistui yllättävän hyvälle.

Ilta oli kokemuksena ihan mieletön ja todellinen pakomatka hetkeksi pois loskaisesta illasta pimeässä kotimaassamme. Viettäisin maanantai-iltaa mielelläni useamminkin tällaisissa merkeissä. Kiitos Riku, Tunna, Antto ja Kellohallin väki! Tämä oli varmasti paras maanantai pitkään aikaan.