Helsinki
Wanha Mylly
1700-luvulla rakennetun Herttoniemen kartanon pihapiirissä sijaitsee upean puutarhan ja muiden vanhojen rakennusten lisäksi vanha pehtorin tupa. Vanha talo kammareineen ei tosin ole enää tilanhoitajan käytössä vaan siinä toimii ihastuttava Wanha Mylly -niminen ravintola. Minulta on mennyt ohi oikeastaan koko Herttoniemen kartanon olemassaolo, joten Wanha Myllykin oli aivan uusi tuttavuus kun astuimme sinne sisään kaverin polttareissa. Tänne täytyy tulla kiertelemään joskus paremmalla ajalla uudestaan, sillä paikka näytti jo pikaisen silmäyksen perusteella ihanan kauniilta ja idylliseltä keitaalta keskellä Itä-Helsingin ghettoa. (No okei, ei Herttoniemi ole todellakaan sieltä pahimmasta päästä, mutta Itä-Helsinkiä kuitenkin.) Täällä viettäisi mielellään kauniin kesäpäivän. Sirkuskoulun väsyttämät temppuilijat nauttivat tosiaan lounaan Wanhan Myllyn peräkammarissa ja miljöö oli niin ihastuttava, että…
Rakkaudesta Helsinkiin: Etelä-Helsingin kirkot
Olemme tehneet äidin kanssa tänä vuonna tavallisten eri kaupunginosissa tehtyjen kävelykierrosten lisäksi myös teemallisia Helsinki-kierroksia. On ollut patsaskierros, Kruunuvuoren aavekaupunki ja nyt kävimme kiertelemässä Etelä-Helsingin kirkkoja. Osa kirkoista jäi odottamaan seuraavaan kertaan ja muutama aiemmilla kävelyillä nähty kirkko jäi tällä kertaa väliin (mm. Tuomiokirkko ja Pyhän kolminaisuuden kirkko), mutta aika kiva määrä erilaisia kirkkoja me saatiin käytyä läpi. Treffasimme keskustassa eräänä aurinkoisena lauantaina, joka tosin kääntyi sateiseksi reissumme loppupuolella. Olimme molemmat oikein kesäisellä tuulella ja naureskelin kun olimme valinneet yllemme toisistamme tietämättä samanhenkiset kesämekot. Siniset hameenhelmat liehuen päräytimme sporalla Uspenskin katedraalille ja niin sai kirkkokierros alkaa. Uspenskin katedraali Kävimme Uspenskin katedraalilla jo Katajanokan kierroksellamme, mutta koska kirkko ei ollut tuolloin auki,…
Rakkaudesta Helsinkiin: Kruunuvuoren aavekaupunki
Kruunuvuori on hyvin hämmentävä paikka. Laajasalon kupeessa uinuva unohdettu aavekaupunki saa metsittyä kaikessa rauhassa villiintyneen luonnon keskellä. Vanhat huvilat rapistuvat ja lyhistyvät kasaan kuin korttitalot, teiden päälle on kaatunut puita ja kasvillisuus peittää alleen menneiden aikojen paratiisimaisen huvila-alueen. Jylhiltä rantakallioilta avautuu huikeat maisemat Kulosaareen, Korkeasaareen ja aina Katajanokalle asti, ja vain hiljainen tuuli kuiskaa muiston täällä aikoinaan vietetyistä kesistä. Harva on edes kuullut puhuttavan Kruunuvuoren hylätyistä huviloista, eikä sinne eksy kovin helposti edes sattumalta. Reitti pitää tietää ja minäpä aion kertoa sen teille hieman myöhemmin tässä postauksessa. Paikan tunnelmaa on lähes mahdotonta kuvailla sanoin, mutta yritän kuitenkin. Parhaiten hylätyn alueen surullista hiljaisuutta voi aistia menemällä itse paikan päälle, ottaa piknik-eväät,…
Rakkaudesta Helsinkiin: Haaga
Kuinka moni on ihmetellyt miksi Etelä-Haagaan junalla matkustettaessa pitää jäädä pois Huopalahden asemalla? Eikö Etelä-Haagan asema olisi luontevampi nimi Haagassa sijaitsevalle asemalle? Kaupunginosan pohjoisosastahan löytyy Pohjois-Haagan asema, mutta Etelä-Haagassa asema onkin nimeltään Huopalahti. Täh. Huopalahtihan on ihan oma paikkansa Haagan eteläpuolella! Ja miksi ihmeessä Haagassa on myös Huopalahden nimeä kantava kirkko? Eihän tässä ole mitään järkeä. Paitsi että on sittenkin. Haaga kuului nimittäin aikoinaan aina vuoteen 1923 asti Huopalahden kuntaan, ja niinpä nykyisessä Haagan kaupunginosassa sijaitsevat juna-asema ja kirkko kuuluivat ennen muinoin silloiselle Huopalahden kunnalle. Toki nimet olisi voinut muuttaa kun Haaga itsenäistyi vuonna 1923 omaksi kaupungikseen, mutta Haagan kauppalana tunnettu kaupunki ei ilmeisesti kokenut tarpeelliseksi tehdä niin. Haaga pysyi…
Dinner in the sky
Saimme taannoisessa Illallinen pimeässä -tapahtumassa ilahduttavan yllätyksen Elämyslahjoilta. Lahjakortit Dinner in the Skyn lounaalle! Lounaaseen kuuluu kolme ruokalajia, aperitiivi ja muutama lasi viiniä ruokajuomaksi, ja hauskinta koko hommassa on se, että ruokailu tapahtuu nosturin nokassa noin 50 metrin korkeudessa. Ruokailijat köytetään penkkeihin tukevilla vöillä ja korkeuksiin nostettu pöytähökötys pysyy mukavan vakaana, sillä lähestulkoon pelkkiä vaakapintoja sisältävä pöytä ei paljon tuulesta hetkahda. Noin puolessa välissä ruokailua pöytä pyöräytettiin ympäri niin, että myös toisen puolen maisemia pääsi ihailemaan. Kolme ruokalajia tarjoiltiin ripeästi ja henkilökunta rupatteli mukavia, mikä sai jännittyneet ruokailijat ainakin hieman rentoutumaan. Ennen taivaalle nousemista istuimme hetken nosturin vieressä olevassa teltassa ja nautimme samalla aperitiivit. Ennen pöytään istumista kuulimme vielä hieman…
Rakkaudesta Helsinkiin: Patsaskierros keskustassa
Viime kesänä päivänvalon nähnyt Rakkaudesta Helsinkiin -sarja jatkuu taas kun minä ja äiti olemme jalkautuneet kylmän talven jälkeen Helsingin kaduille. Ensimmäinen turistikierros on jo tehty ja seuraava on suunnitteilla. Jos laskin oikein, julkaisin viime vuonna peräti 15 Rakkaudesta Helsinkiin -postausta, eli tässä olisi nyt postaus numero 16. Ideanahan on se, että minä ja äiti taaperramme pitkin Helsinkiä kunnon turisteina kartan ja kameran kanssa. Oppaanamme toimii usein Pauli Jokisen Sunnuntaikävelyllä Helsingissä -kirja ja erilaisten nähtävyyksien, niihin liittyvien tarinoiden ja maisemien lisäksi koluamme retkillämme myös Helsingin kahviloita, sillä kahvipaussista on tullut tärkeä osa jokaista turistikierrostamme. Kesän ensimmäisellä kävelyllä seikkailimme jo tutuiksi tulleilla seuduilla keskustassa, Kruununhaassa ja Kaisaniemessä, mutta tällä kertaa keskityimme sekalaisten…
Roslundin burgerit
Sovimme eräänä päivänä lounastreffit Teurastamon portille Roslundiin. Olimme kuulleet lukuisia kehuja paikan hampurilaisista, joten pitihän ne päästä testaamaan ihan omallakin makuaistilla. Minä tilasin paikan nimikkopurilaisen Rosburgerin ja Henkka otti Pulled pork burgerin. Luonnollisesti maistelimme purilaisia myös toistemme lautasilta. Hampurilaisten valmistumista odotellessa katselimme ympärillemme. Seinällä olevassa hyllyssä oli vaikka mitä kivaa purkkikamaa ja tiskeissä möllötti vedet kielelle nostavia makkaroita, upean näköisiä lihoja ja olipa esillä myös muutama herkullisen näköinen lounassalaatti ja -patonkikin. Rosburger Pian valmiit purilaiset kannettiin pöytäämme ja pääsimme upottamaan ruokailuvälineemme niihin. Syvä hiljaisuus laskeutui yllemme kun keskityimme nauttimaan ruoasta. Minun hampparini pihvi oli jätetty täydellisesti sisältä hieman roseeksi ja maku oli todella herkullinen. Koko burgeri oli muutenkin ihanan mehevä…
Lasipalatsin parsaviikot
Teemaviikot on kivoja. Me olemme käyneet viime aikoina ainakin Cantina Westin hampurilaisviikoilla, Lasipalatsin bliniviikoilla, Tony’s Delin risottoviikoilla ja nyt oli vuorossa Lasipalatsin parsaviikkojen lehdistötilaisuus. Lasipalatsin parsaviikot alkavat heti pääsiäisen jälkeen tiistaina 2.4., ja kuten bliniviikoillakin, myös parsaviikoilla on mukana hauska kilpailu. Kilpailun voittaja saa kahden hengen matkan Amsterdamiin lentoineen, majoituksineen ja illallisineen, eli nyt on todellakin tavoittelemisen arvoinen palkinto kyseessä. Toisin kuin bliniviikkojen kilpailussa, parsaviikoilla ei etsitä suursyömäriä, joka jaksaa ahtaa kerralla paljon ruokaa napaansa, vaan kaikilla pienimahaisillakin on yhtä suuret mahdollisuudet voittaa kilpailu. Voittaakseen tarvitsee vain syödä enemmän parsa-annoksia kuin muut parsaviikkojen aikana (2.4.-25.5.) Lasipalatsissa ruokailevat. Syödyistä parsa-annoksista kerätään leimoja parsapassiin, ja vaikka tarjoaisit sadalle kaverillesi parsaillallisen, saat leiman…
Tony’s Deli
Opin Italian tunnilla uuden lauseen, joka kuuluu näin: ”Mi piace la buona cucina e perciò vado spesso al ristorante”. Se tarkoittaa ”Pidän hyvästä ruoasta ja siksi käyn usein ravintolassa”. Toteutimme tuota lausetta eräänä tiistai-iltana kun tarkoituksenamme oli syödä Tony’s Delissä kunnon italialainen illallinen antipastoineen, primoineen, secondoineen ja dolceineen. Pitkän kaavan illallinen ei lopulta aivan toteutunutkaan, sillä skippasimme jälkiruoat mahojen tultua liian täyteen. Kolme ruokalajia tuli kuitenkin herkuteltua ja ravintola onnistui vakuuttamaan meidät niin, että päätimme tulla vierailulle uudestaankin. Seuraavalla kerralla jäämme viiniloungeen lasilliselle, maistelemme antipastopöydän antimia ja vetäisemme ne tällä kertaa syömättä jääneet jälkiruoatkin naamariin. Se tapahtuu kuitenkin vasta ensi kerralla, nyt katsotaan miltä näytti muun muassa risottoviikkojen anti. Piadinaleipä…
Illallinen pimeässä
Saimme kunnian osallistua Elämyslahjojen ja Cantina Westin kutsumina Illallinen pimeässä -konseptin lanseeraustilaisuuteen. Pimeitä ravintoloita on ollut maailmalla jo jonkun aikaa, ja nyt olemme saaneet sellaisen myös Helsingin Kasarmikadulle Cantina West -ravintolaan. Oli aivan mahtavaa päästä kokemaan näin huikea elämys ensimmäisten joukossa, ja odotimmekin illallista pimeässä todella innoissamme. Illallinen myös mietitytti melko paljon etukäteen. Mielessä pyöri ainakin se, miten löydän ruoan lautaselta ja miten osaan ottaa sitä haarukkaan tai lusikkaan. Kuinka monta tyhjää haarukallista työntäisin illan aikana suuhuni? Ja kuinka paljon ruokaa löytyisi illallisen jälkeen sylistäni. Arvelin myös huitaisevani ainakin pari juomalasillista kumoon, ja mietin kuinka todennäköistä on, että erehdyn käymään naapurin lautasella tai juomalasilla. Mielenkiintoista oli myös makujen tunnistaminen. Tiesimme,…
