Pakistanilainen lihapata
Oletko koskaan syönyt pakistanilaista ruokaa? Me olemme. Teimme sellaista itse eräänä viikonloppuna, kun törmäsin netissä pakistanilaiseen lihapataan. Pataan olisi pitänyt reseptin mukaan tyrkätä lammasta, mutta koska tarjoushaukat olivat jo ostaneet kaupasta ison palan naudan sisäpaistia, käytimme sitä lihapataamme. Pakistanilainen lihapata muistutti mausteineen ja basmatiriisineen intialaista tai nepalilaista ruokaa, mutta oli siinä eroavaisuuksiakin. Merkittävin niistä oli lihan marinoiminen sitruunamehulla ja suolalla ennen ruoan valmistamista. Vaikka lihapalat köllöttelivät sitruunakylvyssä vain noin vartin ennen paistamista, maistui sitruuna selvästi valmiissa ruoassa kaikkien mausteiden läpikin. Ja se oli vain hyvä juttu, sitruuna toi nimittäin kivan raikkaan lisän ruokaan.
Sao Jorgen linna, Lissabon
Se on ensimmäinen asia, jota jään tuijottamaan saavuttuani Lissaboniin. Baixan ruutukaavoitetun kadun päässä, korkealla talojen kattojen takana näkyy linnan muuri. Sao Jorgen linna vahtii kaupunkivanhusta kukkulan päällä ja moni turisti näyttää kiivenneen sinne ihailemaan kaupungin yli avautuvaa maisemaa. Tuonne minäkin menen, heti huomenna.
Sarahin tarina, Cinque Terre
Tummahiuksinen nainen seisoo rantakivikolla ja nauraa. Hän on aina halunnut tulla tänne. Kokea Cinque Terren kauneuden, luonnon ja maisemat. Tuuli tuivertaa hiuksia ja nainen osoittaa sormellaan jotain miehelleen, joka kuvaa häntä hieman ylempänä, kun aalto tulee. Se vie naisen mukanaan.
Lassen Lissabon
Olen varmaan joka vuosi kertonut perinteestämme viettää syyskuista vuosipäiväämme aina eri kaupungissa. Ensimmäisenä vuotena olimme Helsingissä, sitten Tukholmassa, Kuopiossa, Turussa, Amsterdamissa ja Prahassa. Tänä vuonna matkasimme Lissaboniin ja kuten parina edellisenä vuotena, matka ei oikeasti sijoittunut ihan tasan vuosipäivälle, mutta vuosipäivämatka se oli silti. Lopulta kävi itse asiassa niin hassusti, että olimme oikeana vuosipäivänä blogimatkalla Italiassa, mutta se oli työmatka, ei vuosipäivämatka. Niinpä Lissabonin reissu jää historiaan vuosipäivämatkana numero 7. Vaikka oli sekin osittain työmatka. Matkabloggaajalle kaikki matkat ovat myös työmatkoja. Nyt sininen otus nimeltä Lasse kuumottaa selkäni takana ja työntää käsiäni pois näppikseltä sellaisella vimmalla, että täytynee päästää hänet ääneen. Matkamaskotillamme on tapana tehdä jokaisesta reissustamme ensimmäinen postaus, joka…
Suppilovahverorisotto ja poron ulkofilee
Yksi lempiruoistani on risotto. Ihan mikä tahansa risotto, kunhan se on oikein tehty. Ei siis sellaista koulun riisimössöä, vaan kunnon italialainen oikeasta risottoriisistä tehty valuvan täyteläinen risotto. Teen sellaisia mielelläni itsekin.
Lido di Camaioren ravintolat
Toscanan rannikolla Lido di Camaioressa päiväohjelmaksi riittää varsin hyvin seuraavanlainen: Runsas aamiainen hotellin seisovasta pöydästä, koko päivä altaalla tai rannalla ja illalla syömään johonkin rantakadun ravintoloista. Välissä ehkä kevyt lounas tai jäätelö, kiireetön aperitiivihetki ja illallisen jälkeen katsomaan auringonlaskua tai pimeän kaupungin valoja Pontile di Lido di Camaioren laiturille. Edellisessä Toscanan rannikkoa koskeneessa postauksessa kerroin hieman Lido di Camaioresta ja Viareggiosta yleensä. Nyt on tärkeimmän eli ruoan vuoro. Kas tässä viisi suosikkiamme Lido di Camaioren ravintolatarjonnasta. Paikat on numeroitu, mutta se ei tarkoita sitä, että ne olisivat paremmuusjärjestyksessä.
Unkarilainen gulassi
Ruokatuliaiset ovat parhaita. Tuon niitä mahdollisuuksien mukaan itse itselleni, mutta vielä parempaa on saada jonkun toisen tuoma pieni ruokaan liittyvä tuliainen jostakin maankolkasta. Henkan vanhemmat toivat meille Budapestista pussillisen söpöjä paprikatuotteita ja paketista löytyi myös unkarilaisen gulassin resepti. Siitä se idea sitten lähti.
Lucca, Toscana
Ikiaikaiset muurit kätkevät sisäänsä aamupäivän hiljaisuudessa uinuvan kaupungin. Roomalaiseen asemakaavaan rakennetun kadun kujilla kulkee turisteja, paikalliset istuvat puistonpenkillä ja aukiolle rakennetaan esiintymislavaa. Muun muassa Robbie Williams esiintyy kesän aikana Luccassa järjestettävillä musiikkifestareilla.
Kin Sushi, Järvenpää
Suurin osa varmaan tietääkin, että muutimme vuoden alussa Järvenpäähän. Metsäiselle tontille rakentamamme talo oli vihdoin ja viimein muuttovalmis ja niin meistä tuli järvenpääläisiä. Kunnon järvenpääläisen ruokabloggaajan pitää toki tuntea lähiseutujen ruokapaikat ja niin alueen ravintoloita alettiin testata sopivan verkkaiseen tahtiin. Kellokoskella sijaitsevan Kinuskillan brunssin kävimme tarkistamassa kesän alussa ja totesimme sen olevan edelleen vähintään yhtä loistava kuin edellisenäkin vuonna, jolloin brunsseilin Kellokosken kauniissa maisemissa ystävän kanssa. Tämänkesäisestä käynnistä ei siis ole tulossa uutta postausta, mutta toisesta huippuhyvästä järvenpääläisravintolasta on tulossa ja luet sitä parhaillaan. Jos sallitte, vien teidät Järvenpään parhaaseen sushibuffetiin.
Aperol Spritz
Tutustuin uuteen lempidrinkkiini hieman syvemmin jo viime kesänä, mutta täyteen liekkiin rakkaus roihahti vasta häämatkallamme Italiassa. Punertavan oranssi Aperol Spritz on makuuni sopivan raikas eikä yhtään liian makea. Niitä voi juoda helposti parikin putkeen jos sattuu oikein kovasti janottamaan, tai jos terassilla on liian kiva istua.
