-
Kuulumisia – Kesäsuunnitelmia ja ikävä Italiaan
Taivas näytti siltä että sää hytisyttäisi luita ja ytimiä. Tummanharmaat pilvet ja tuuli puiden oksissa saivat pukemaan päälle hieman enemmän lämmikettä kuin olin ensin ajatellut. Päiväkodin piha on tuulinen, mutta lapsia kotiin hakiessani tunsin kaikkea muuta kuin kylmyyttä. Oli kuin helteisen kesäpäivän kostea ukkosta enteilevä ilta. Oli vasta toukokuu, mutta lempivuodenaikani tuoksui jo ilmassa. Kesä on tosiaan jo ihan nurkan takana. Perinteisesti lomakauden matkasuunnitelmat on meillä tässä vaiheessa jo pitkällä. Tänä vuonna niin ei kuitenkaan ole, vaikka kesän reissuja onkin mietitty ja vaihtoehtoja puntaroitu jo hyvän aikaa. Lähes mitään ei ole varattuna ja se vähän ahdistaa. Olemme selailleet kotimaan kohteita ja miettineet mitä teemme perheenä ja mitä aikuisten kesken. Millä…
-
Ajatuksia matkailusta, arjesta, suunnitelmista ja koronapelosta
Kuulumispostauksista on tykätty ja viimeisimmästä sellaisesta alkaa olla vierähtänyt jo tovi. Siksi päätin kirjoittaa teille ihan vaan tajunnanvirtana tämänhetkisiä kuulumisiani. Kalastelen vähän myös palautetta postauksen lopussa etenkin ruokaan ja resepteihin liittyen jos haluat vaikuttaa Tasty Travelissimon ruokasisältöihin. Mitä pyörii päässäni juuri nyt syksyn ja talven painaessa päälle? Mitä meidän perheen arkeen kuuluu? Mitä ajattelen koronasta ja matkailusta sekä miten treenihommat sujuu? Kaikkea sellaista höpinää siis luvassa nyt.
-
Ensimmäinen vuosi yrittäjänä
Lauantaina 5.9. vietetään Yrittäjän päivää. Se on minulle nykyään juhlapäivä. Toki siksi, että olen yrittäjä, mutta myös siksi että vietän samoihin aikoihin yrittäjyyteni vuosipäivää. Päätoiminen yrittäjä olen ollut vasta vajaat 2 kuukautta, mutta sivutoimisena yrittäjänä olen toiminut jo vuoden. Viime vuoden syyskuussa aloin rakentaa toden teolla Get SoMe Helpiä tavoitteenani tehdä siitä päätoiminen työ itselleni. Tai oikeastaan siitä ja Tasty Travelissimosta sekä muutamasta muustakin satunnaisemmasta duuniprojektista. Korona jos jokin viimeistään opetti ettei kaikkia munia kannata laittaa samaan koriin vaan hajauttaminen kannattaa työelämässäkin. Se on myös kivaa. Haluan tehdä erilaisia työtehtäviä, joskin ala on sama. Kaikki työni liittyvät tavalla tai toisella markkinointiin, sosiaaliseen mediaan ja sisällöntuotantoon.
-
Syksyn tummia varjoja, Turun reissu ja pohdintaa koronasta
Olenko se vain minä vai tuntuuko teistäkin, että kesän 2020 loppumisessa on syvempää lopun alun tuntua kuin normaalisti? Kesää ja koronan helpottamista odotettiin koko pitkä ahdistava kevät ja nyt kun kesän riennot vetävät viimeisiään alkaa syksyn pimeyden mukana hiipiä uusi pelko pandemiasta. Kuinka paha koronan toinen aalto on? Kesä oli hieno. Vähän erilainen toki, mutta pääsimme aika mukavasti reissaamaan kotimaassa ja viettämään iloisia hetkiä erilaisilla kokoonpanoilla. Kesä oli myös vähän outo. Uusi arki päätoimisena yrittäjänä alkoi kesäloman merkeissä ja kuten varmaan kaikki yrittäjät tietävät, ei lomailu ole helpoin homma silloin kun oma työ on intohimo. Se ei ole helppoa myöskään silloin, kun koko hommaa vielä käynnistellään koronakevään jälkeen ja muutenkin.…
-
Liikunta matkoilla
Olen puhunut täällä paljon intohimostani ruokaan ja matkustamiseen sekä halustani kokea uusia elämyksiä ja nähdä kaikki Italian 20 aluetta. Olen kertonut myös jonkin verran perheestäni, kodistani, työstäni ja ystävistäni. Yksi tärkeä seikka elämässäni on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle. Se on liikunta. Tänään pohdin hieman liikunnan ja matkailun yhdistämistä. Ennen sitä kerron kuitenkin hieman pohjaa minusta liikkujana. Vitsailen usein, että makumatkailun vastapainoksi minun täytyy myös treenata paljon, eikä se oikeastaan ole pelkkä vitsi. Liikun syödäkseni ja syön liikkuakseni.
-
Isoja päätöksiä, muutoksia ja urakuulumisia
Ensin se oli vain pieni ajatus, jota oli kiva pyöritellä päässä. Pikkuhiljaa se valtasi lisää alaa, tuli mieleen vuosien saatossa yhä useammin ja sai pohtimaan, voisiko se toteutua. Mitä se vaatisi toteutuakseen? Mietin ja mietin ja lopulta uskalsin sanoa sen ääneen. Ihan varovasti vaan, ystävälle sivulauseessa. Ei kovin vakavasti, mutta silti niin suurella vakavuudella kuin vaan voi. Siitä tuli haave ja samalla tavoite. Vuodet kuluivat. Hoidin pieniä lapsiani kotona ja mietin yhä niitä samoja asioita. Samaa unelmaa. Mennyttä, nykyistä ja ennen kaikkea tulevaa.
-
Minä matkailijana
Pysähdyin eräänä päivänä miettimään minkälainen olen nykyään matkailijana. Matkailijaidentiteettini on muuttunut vuosien varrella ja tekee sitä varmasti tulevaisuudessakin elämäntilanteiden vaihtuessa. Siinä missä parikymppinen Martina suuntasi mieluiten bilelomalle Ibizalle, Rodokselle, Agia Napaan tai Bulgarian Kultahietikolle, kaipaan nykyään auringossa lekottelun rinnalle enemmän aktiviteetteja, elämyksiä ja tekemistä ylipäätään.
-
Koronakevään kuulumisia
Yllä oleva kuva kiteyttää minusta täydellisesti koronakevään fiilikset. Otin sen muistoksi itselleni kevään ensimmäisestä lämpimästä päivästä, eikä sen ollut todellakaan tarkoitus päätyä minnekään julkiseksi. Osuvan ilmeen takia se on nyt kuitenkin tuossa kuvaamassa tätä poikkeuksellista kevättä. Silmät kiinni kohti tulevaa ihan tyytyväisenä, mutta vähän kulmat kurtussa kaikesta epävarmuudesta ja huolesta. Siitä ei ota ihan selvää, onko se purskahtamaisillaan itkuun, hymyileekö se vai mitä se tuntee. Kaikesta huolimatta kevätauringon lämpö tuntuu ihanalta kasvoilla. Kuulumispostauksen kirjoittaminen on roikkunut tehtävälistallani jo tovin. En ollut varma haluanko kirjoittaa koronasta, mutta fakta on se, että kaikki liittyy nyt koronapandemiaan ja sen aiheuttamiin rajoituksiin. En voisi kirjoittaa kuulumispostausta mainitsematta koronaa.
-
Itä-Hakkila – Lenkillä lapsuusmaisemissa
Lapsuusmaisemiin palaamisessa on jotain äärimmäisen haikeaa ja nostalgista. Muistot heräävät henkiin ja vanhoja tuttuja maisemia katsoo uusin silmin. Kaikki näyttää pienemmältä kuin muistikuvissa. Välimatkat ovat lyhyempiä. Vain puut ovat kasvaneet. Kävin tänä vuonna lenkillä lapsuusmaisemissani Itä-Hakkilassa. Lähdin matkaan Nissaksesta Sotungin koulun vierestä. Aikomuksenani ei ollut mennä niin pitkälle, mutta yhtäkkiä huomasin olevani päiväkodin takana. Siitä oli vain lyhyt ylämäki Merkkipuuntielle ja sitten olinkin jo vanhalla kotitielläni.
-
Syksy ja uusi arki – Kuulumisia
Tänä vuonna syksy on tuntunut pitkästä aikaa syksyltä. Ilmassa on ollut uusia tuulia ja olen muistanut vauvavuoden väsymysten jälkeen myös sen, miksi pidän syksystä. Viime vuonna en pitänyt yhdestäkään vuodenajasta. Hyvä että muistan mitään pahimmista univelka-ajoista, joille ei tuntunut tulevan loppua lainkaan.
