Maakuntaruokia
Turkuun matkatessamme aloimme miettiä mitä maakuntaruokia Suomi pitää sisällään. Homma lähti siitä kun pohdimme, onko Turulla vastaavaa perinneruokaa kuin esimerkiksi Tampereella mustamakkara ja Kuopiossa kalakukko. Emme keksineet että olisi, korjatkaa ehdottomasti jos olemme väärässä. Maailman pienin kalakukko. Listasimme lopulta kaikki tietämämme eri kaupunkien maakuntaruoat ja keksimme niitä yllättävän vähän. Emme ole laskeneet listalle mukaan esimerkiksi karjalanpaistia tai poronkäristystä, sillä ne eivät tietääkseni tule mistään tietystä suomalaisesta kaupungista. Lisäyksiä varmasti kovinkin puutteelliseen listaan otetaan mielellään vastaan. – Tampere: Mustamakkara (no se verinen Tapola) – Kuopio: Kalakukko (muikkukukko lienee se perinteisin) – Kotka: Posso (se sellainen munkin tapainen) – Lappeenranta: Vety ja Atomi (täytetyt lihapiirakat) – Lemi: Särä (sisältää lammasta ja perunaa,…
Rakkaudesta Helsinkiin: Tervasaari
Tervasaari on Kruununhaan edustalla sijaitseva pieni saari, jonne pääsee Pohjoisrannasta venesataman kohdalta lähtevää tietä pitkin. Saari on saanut nimensä siellä ennen muinoin säilytetyn tervan mukaan ja saarella on vieläkin pystyssä vanha terva-aitta, jonka tiloissa toimii nykyään ravintola Savu. Tervaa säilytettiin saarella sen aiheuttaman tulipalovaaran vuoksi, ja kun saaren terva-aika oli ohi, toimi se kaupungin varastona ja sinne tyhjennettiin muun muassa lumikuormia. Nykyään saari on avattu kaupunkilaisten virkistyskäyttöön ja siellä sijaitsee myös Tervasaaren kesäteatteri. Saaren reunoja kiertävältä polulta on kauniit näkymät Pohjoisrantaan ja Katajanokalle, sekä hieman vähemmän kauniit näkymät Merihakaan, joka on aivan käsittämättömän ruma paikka. Tervasaaressa oli pilvisenä kesäiltanakin paljon nurmikolla istuskelijoita piknikviltteineen ja ravintolan terassillakin riitti väkeä, etenkin siellä…
Kotona ollaan! – Ensitunnelmat Välimeren risteilyltä
Takana on viikko Välimeren aalloilla, neljä maata, viisi satamaa sekä hemmottelua, herkuttelua ja helppoa elämää Royal Caribbeanille kuuluvalla Navigator of the Seas -aluksella. Poikkeuksellisen lämmin syksy hemmotteli meitä parhaimmillaan yli 30-asteen lämpötiloilla, kuumalla auringolla ja kesäisellä tunnelmalla, joista ei ole juurikaan päässyt nauttimaan Suomessa menneenä kesänä. Lensimme Maajussin morsiamen kanssa ensin iki-ihanaan Roomaan, jossa kävimme heittämässä kolikot Fontana di Treviin, syömässä herkulliset pizzat ja kiertelmässä öisen Rooman kaduilla. Hotellissa vietetyn yön jälkeen matkustimme junalla Civitavecchiaan, jossa nousimme laivaan. Tutustuimme pää kaikesta upeudesta pyörällä seuraavan viikon ajan kotinamme toimivaan risteilyalukseen, katsoimme kannella laivan lähtöä satamasta ja yritimme ymmärtää, että notkuvista buffet-pöydistä saa ihan oikeasti ottaa niin paljon syötävää kuin haluaa ilman…
Rakkaudesta Helsinkiin: Suomenlinna
Suomenlinna on nähtävyys jo itsessään ja se lienee monelle varsin tuttu. Mekään emme kierrelleet tällä kertaa orjallisesti opaskirjamme reitin mukaisesti, vaan vaeltelimme kaikessa rauhassa ympäri Suomenlinnaa, tarkistaen välillä mitä kerrottavaa kirjallamme on jostakin näkemästämme jutusta. Myös nähtävyyksien viereen asetetut opastaulut auttoivat meitä ymmärtämään mistä minkäkin hökötyksen kohdalla on kyse, joten täällä Sunnuntaikävelyllä Helsingissä -kirja ei ollut niin tarpeellinen kuin muilla äidin kanssa tekemilläni kierroksilla. Kun olimme matkanneet kovaäänisen italialaisporukan seassa Suomenlinnaan, istahdimme heti alkajaisiksi Cafe Vanillen söpön terassipöydän ääreen läikyttämään kahvia tarjottimelle ja syömään feta-pinaattipiirakkaa sekä karjalanpiirakkaa. Aikomuksenamme oli napata viereisestä jätskikiskasta irtojäätelöpallot jälkkäriksi, mutta jäätelökioskin täti kertoi myyneensä kaikki jäätelöt loppuun. Ounou! Onneksi löysimme kuitenkin vähän matkan päästä toisen jätskikojun, josta…
Margarita
Viime juhannuksena viettämämme makumatka eri maiden ruokaklassikoihin alkoi alkudrinkillä, joka on kotoisin värikkäästä Meksikosta. Kyseessä on tietenkin tuttu kaverimme Margarita. Tällä kertaa ihan se alkuperäinen, vaikka mansikkamargarita onkin yksi lempparidrinkeistäni ikinä. Drinkki on hyvin yksinkertainen tehdä ja se maistui paljon paremmalta kuin muistin.
Rakkaudesta Helsinkiin: Lauttasaari
Lauttasaari sisältää pienehköstä koostaan huolimatta monta toisistaan tavattoman paljon poikkeavaa aluetta. On vanhojen 50-luvun kerrostalojen ja puistojen vehreä puoli, paljon uudempaa rakennuskantaa ja hulppeitakin merenranta-asuntoja sisältävä uudempi puoli. On venesatamaa ja teollisuusaluetta, rantakallioita, uimarantoja ja pienten mökkien kansoittama ulkoilualue saaren eteläkärjessä. On niin paljon erilaisia alueita, ettet voi sanoa tietäväsi millainen Lauttasaari on, jos olet vieraillut vain yhdessä kohtaa saarta. Minulle Lauttasaari oli melko tuntematon alue aina sinne suuntautuneeseen turistikierrokseen asti, josta kerron än-yy-tee-NYT. Länsiväylän varressa aivan Lauttasaaren pohjoisosissa sijaitsee Krimin sodassa Lauttasaarta puolustaneen ja siellä kaatuneen Josef Backin hauta. Vaikka sodalle nimensä antanut Krimin niemimaa sijaitsee kaukana täältä, ulottui Oolannin sotanakin tunnettu sota myös Suomemme rannoille Helsinkiin ja Lauttasaareen.…
New York matkapäiväkirja – Central Park, Times Square ja matka jatkuu
Viimeinen kokonainen päivämme New Yorkissa valkeni lämpimän aurinkoisena ja päätimmekin olla reippaita ja mennä metron sijaan kävellen American Museum of Natural Historyyn. Aamiaisen jälkiruoaksi (kyllä sellainenkin käsite on olemassa ainakin lomailevalla Martinalla) nappasin kiskasta Peanut-patukan mukaani, sillä minä en vaan voi saada tarpeekseni mistään missä lukee peanut tai peanutbutter. Kotonakin vetelen maapähkinävoita suoraan purkista silloin kun kukaan ei näe. Riippuvuus pähkinäistä tahnaa kohtaan kukoistaa siis täydessä kukassaan. Kävelimme kohti museota Upper West Sidella Central Parkin vierusta pitkin ja ihmettelimme jälleen kerran aivan omanlaistaan tunnelmaa, joka tässäkin kaupunginosassa vallitsi. Itse museossa oli niin paljon kaikenlaista ihmeteltävää ja nähtävää, että siitä voisi tehdä oman postauksena. En tiedä teenkö sellaista koskaan, mutta ainakaan…
Rakkaudesta Helsinkiin: Toukola ja Arabia
Helsinki perustettiin Vantaanjoen suulle vuonna 1550 ja Vanhankaupungin lahdella on vieläkin pystyssä joitakin sen aikaisia rakennuksia. Paikka ei kuitenkaan ollut lopulta tarpeeksi hyvä suurelle kauppakaupungille, sillä lahti oli liian matala ja sijainti muutenkin hieman syrjäinen. Niinpä Pietari Brahe siirsi kaupungin keskustan vuonna 1615 nykyisen Kruununhaan paikkeille ja siitä se alkoi sitten paisua nykyisiin mittoihinsa. Vanhankaupungintiellä on muutama Helsingin syntymää kunnioittava muistomerkki, joista oma lempparini on Helsingin ensimmäisen kirkon paikka, jossa on varhaisen Helsingin rikkaimman miehen Hans van Sandenin hautakivi sekä kivistä tehty reunus, joka kertoo missä vanha kirkko aikoinaan sijaitsi. Kirkko ja hautausmaa sijaitsivat paikalla vuodesta 1550 vuoteen 1639 asti ja nyt siinä on tosiaan tämä muistomerkki sekä sitä ympäröivä…
Rakkaudesta Helsinkiin : Vanhakaupunki ja Lammassaari
Kävelimme eräänä päivänä äidin kanssa Arabiasta Toukolan ja Vanhankaupungin kautta Lammassaareen ja minä hullu kävelin siitä vielä kotiin niin, että olin kotiin päästyäni ollut peräti viisi tuntia liikenteessä jalkojeni päällä. Väliin mahtui kyllä yksi kahvitauko ja Arabian tehtaanmyymälöissä kiertelyä, mutta on se silti aika paljon kävelyä yhdelle illalle. Tämän lenkin jälkeen jalat olivat melko väsyneet, ja sanoipa yksi varpaistani myös hetkeksi vuokrasopimuksensa irti plopsahtaen pois paikaltaan jääden tököttämään omituisessa asennossa viereisen varpaan päälle. Sen sai siitä kyllä asetettua kädellä takaisin paikoilleen ihan ilman kipua, mutta varpaan juuressa tuntui pieni särky pari päivää tapahtuneen jälkeen, ja olihan se kieltämättä hieman hämmentävä tapahtuma. Olenkohan ollut huomaamattani ilkeä varpaalleni, vai miksiköhän se halusi…
New Yorkin matkapäiväkirja – Vapaudenpatsas, Wall Street, China Town ja muuta
Seikkailumme Manhattanilla jatkuu New Yorkin kakkospostauksen myötä, joka on siis tämä teksti tässä, jota luet juuri parhaillaan. Ekassa osassa saavuimme kaupunkiin ja ihmettelimme sitä muun muassa illansuussa Brooklynista käsin sekä aamuvarhaisella Empire State Buildingista. Tällä kertaa lähdemme heti alkajaiseksi Staten Island Ferrylle moikkaamaan Vapaudenpatsasta ja katselemaan Manhattanin eteläkärkeä merellisestä näkövinkkelistä. Staten Island Ferry on se sellainen oranssi lautta, joka on näkynyt monessa tv-ohjelmassa ja elokuvassa. Sillä matkustaminen on ilmaista ja se koukkaa aivan Vapaudenpatsaan vierestä. Siinäpä kaksi syytä, miksi lauttamatka on suosittu myös turistien keskuudessa eikä pelkästään Staten Islandilla asuvien työmatkan helpottajana. Meidän kohdalle osui mukavan tyhjä lautta, joten saimme rauhassa valita hyvän paikan, josta tsuumata Manhattanin edustalla möllöttävää patsasta.…
