Rakkaudesta Helsinkiin: Pihlajasaari
Toisin kuin melkein kaikki aikaisemmat Rakkaudesta Helsinkiin -postaukset, tämä juttu ei perustu äidin kanssa tekemiini kävelyretkiin Sunnuntaikävelyllä Helsingissä -kirjan innoittamana. Kirjassa ei nimittäin mainita Pihlajasaarta lainkaan, joten minulla ei ole tarjota saaresta kovinkaan paljon faktatietoa tai yksityiskohtaista nähtävyyksien esittelyä. Jotain pientä voin kuitenkin kertoa samalla kun läväytän esille ison kasan kuvia saaren kauniista merimaisemista. Vietin Pihlajasaaressa kesäisen piknik-päivän ystäväni Heikin kanssa, mistä mainitsinkin jo Kesäpäivä-postauksessa. Saareen on ehdottomasti päästävä vielä uudelleenkin jonakin ihanana aurinkoisena vapaapäivänä leikkimään rantalomaa, sillä siihen saaren hiekkarannat soveltuvat paremmin kuin hyvin. Tai entäs jos ensi juhannuksen viettäisikin Pihlajasaaressa? Siellä on kuulemma kokko ja kaikki. Pihlajasaari koostuu oikeastaan kahdesta saaresta, itäisestä ja läntisestä, mutta vierekkäin nököttävät…
Rakkaudesta Helsinkiin: C.L.Engel
Oikealla itse herra Engel. Kirjan Sunnuntaikävelyllä Helsingissä ensimmäinen reitti on nimetty Engelin mukaan, joten tämäkin postaus sai nimensä samaiselta herralta, ja hänhän on suunnitellut Helsingin upean empirekeskustan. Alueellisesti kirjan reitti kulkee Senaatintorilla ja sen lähistöllä, mutta poikkeaa myös Kaisaniemenkadulla ja Tähtitornilla. Myös Katajanokalla sijaitseva Merikasarmi on Engelin suunnittelema, mutta olen esitellyt sen jo Katajanokkaa käsittelevässä postauksessa. Me kiertelimme äidin kanssa Engelin Helsingissä kahteenkin otteeseen yhdistäen osan siitä Katajanokka-päivään ja osan Kruununhaassa kiertelyyn. Yhdistän nyt molemmat kerrat tähän yhteen juttuun, joten älkää ihmetelkö jos kuvien säätilassa näkyy suuriakin muutoksia. Ne on otettu kahtena eri päivänä. Presidentinlinna on monelle varmasti tuttu siellä tanssittavien Itsenäisyyspäiväjuhlien ansiosta. Linna näyttää TV-kuvissa upealta sisältäpäin, mutta ulkoa…
Rakkaudesta Helsinkiin: Katajanokka
Lähdimme äidin kanssa tutustumaan Katajanokkaan vähän sillä mielin, että onkohan täällä nyt mitään kivaa tai edes mitään uutta nähtävää. Meille molemmille on tullut Katajanokasta tähän asti mieleen lähinnä Viking Linen terminaali ja ruma Stora Enson pääkonttori. Ja no joo, on siellä se Wanha Satamakin, se on sentään ihan kiva. Mutta siinäpä se. Kovin pienin odotuksin siis suuntasimme Kappelin kahvitauolta Kauppatorin läpi Katajanokan suuntaan. Vaan voi pojat ja tytöt kuinka väärässä olimmekaan luullessamme, ettei Katajanokalta löydy mitään uutta ja ihanaa! Vaikka se Viking Linen terminaali on ehkä liiankin tuttu, löytyi niemen pohjoisosista toinen toistaan upeampia paikkoja. Ja niin saimme jälleen kysyä itseltämme: Miksi emme ole tulleet tänne koskaan aiemmin? Aloitetaan kuitenkin…
Afrikkalaiset tapakset
Hehkutin täällä taannoin Santa Marian More-maustesarjan afrikkalaismausteiden mahtavuutta ja olen edelleen sitä mieltä, että ne ovat ihan loistavia kavereita keittiöön kuin keittiöön. Ja hei, nyt me päästään käyttämään jokaista neljää maustetta ihan reseptien kera! Lupaan, että lopputulos on oikein maistuva. Me ainakin napostelimme afrikkalaisia tapaksia oikein tyytyväisinä juhannusaattona, jolloin nautitun neljän ruokalajin illallisen nämä pikku suupalat aloittivat. Melonia ja Chermoulaa: – 200 g melonia – Chermoulaa Meloni voi olla mitä vaan melonia tai käytä vaikka niitä kaikkia sekaisin. Meillä oli cantaloupea, jonka pilkoin pieniksi suupaloiksi ja tyrkkäsin kunnon Chermoula-tujauksen kanssa pussissa jääkaappiin maustumaan melkein koko päiväksi. Tämä tapas on siinä käytetyn Chermoulan ansiosta Marokosta. Marinoitu juusto: – 150 g juustoa –…
Rakkaudesta Helsinkiin : Kamppi
Juhannuspäivänä pyörimme äidin kanssa Punavuoren lisäksi myös Kampin alueella. Vaikka Vanha Ylioppilastalo ja Kolmen sepän patsas eivät taidakaan ihan virallisesti sijaita Kampissa, pääsevät ne nyt silti mukaan tähän Kamppi-postaukseen. Ei toisia saa syrjiä vaan sen takia, että ne sattuvat olemaan väärällä puolella Mannerheimintietä. Kolmen sepän patsas on ehkä yksi Helsingin tunnetuimmista patsaista, mutta harvemmin sitäkään on tullut pysähdyttyä ihmettelemään sen tarkemmin. Nyt voin kuitenkin leikkiä viisasta ihmistä ja kertoa teillekin, että patsas on päräytetty paikalleen vuonna 1932 ja sen on tehnyt herra nimeltä Felix Nylund, joka asui viimeiset vuotensa Kauniaisissa. Erittäin tärkeä tieto tuo viimeinen. Muistakaa se kaikki kauniaislaiset. Vanha ylioppilastalo valmistui vuonna 1870 Helsingin ylioppilaskunnan juhlarakennukseksi, ja häpeäkseni myönnän, etten ole tarkastellut sitäkään kovin…
Riminin paras pubi
Saanhan muistella vielä hieman Italian matkaamme, saanhan? Vaikka reissusta onkin kulunut jo ihan liian monta vuotta, haluan kirjoittaa loman aikana kantabaariksemme muodostuneesta Lord Nelson Pubista, joka ainakin googlen mukaan porskuttaa yhä menemään Riminin pääkadulla. Allekirjoittanut näyttää sitten muuten tältä päästessään Italiaan lähtevään lentokoneeseen. Kuvittele riemupetteri-ilmeen kaveriksi innostunut hihitys ja koe myötähäpeää yhdessä matkatoveri-Henkan kanssa. Lord Nelson Pub oli tosiaan ehdoton kantabaarimme Riminissä. Se sijaitsi aivan ensimmäisen hotellimme vieressä, eikä toisen viikonkaan hotellilta ollut niin pitkä matka lempparipubiin, etteikö sitä olisi jaksanut tallustaa. Nelsonissa tuli istuttua monta kertaa päiväkaljalla sudokuja tehden, välipalaa haukaten, illallisen jälkeisellä drinkillä sekä yöpalapizzalla. No nyt taisi kyllä tulla virhe.. Ensikosketus Lord Nelson Pubiin tapahtui hyvin hatarissa tunnelmissa. Aamun mahapöpön…
Kesäsalaatti
Lueskelen aina innoissani Pirkka-lehden sekä Yhteishyvän ruokaosiot (ja kaikki muutkin kyseisten lehtien sivut jos nyt totta puhutaan), sillä niistä löytyy usein kivoja ideoita ruoanlaittoon. Tämä mansikkaa ja fetaa yhdistelevä salaatti on Pirkan inspiroima ja se maistuu niin ihanan kesäiseltä, ettei sateiset ilmat haittaa enää yhtään kun haarukoi näitä makuja suuhunsa. Fetan ja mansikan yhdistäminen voi kuulostaa hieman oudolta, varsinkin kun seassa on raparperiakin, mutta uskokaa minua kun sanon, että yhdistelmä todellakin toimii. Kokeile vaikka: – 200 g raparperia – 0,5 dl sokeria – 0,5 kurkkua – 250 g mansikoita – 200 g fetaa – salaattisekoitus – saksanpähkinöitä – mustapippuria Pilko raparperit ja paahda niitä sekä sokeria pannulla kunnes raparperi on…
Rakkaudesta Helsinkiin : Punavuori
Palataanpa hetkeksi juhannuspäivään ja minun ja äidin turistikierrokseen Helsingissä. Tämä on siis jo toinen retkemme maamme pääkaupungissa ja nyt vuorossa olisi Kamppi sekä Punavuori. Aloitetaan vaikka Punavuoresta, joka on ainakin minulle näistä kahdesta hieman tuntemattomampi. Raken talo sijaitsee ilmeisesti jo Punavuoren alueella, joten läväytetäänpä se nyt tähän alkuun. Bulevardilla sijaitseva rakennus ei ollut mielestämme mitenkään erityisen upea verrattuna muihin lähistöllä sijaitseviin vanhoihin koristeellisiin rakennusten julkisivuihin. Raken talo on kuitenkin kiinnostava siinä mielessä, että siinä sijaitsee Hotelli Klaus K, jonka huoneessa numero 429 on majoittunut J.F.Kennedyn murhasta epäilty Lee Harvey Oswald. Seuraavaksi suuntasimme aivan vanhan työpaikkani kulmille Dianapuistoon, jossa kävimme ihmettelemässä keihäsnaista esittävää patsasta, jonka nimi on opaskirjamme mukaan joko Diana…
Crepes Suzette
Sain joku aika sitten Rantapallolta kaksi ruokaa ja matkailua yhdistävää kirjaa. Toisesta niistä, eli kirjasta nimeltä Maailman parhaat kasvisruoat, riensin heti testaamaan kardemummaa rakastavan bloggaajan mieleen olevan ihanan hedelmälassin. Toisesta ranskalaiseen ruokakulttuuriin kurkistavasta kirjasta ”Bistro – Pariisin parhaat bistrot ja klassiset reseptit” valitsin jälkiruoan juhannusaaton illallisellemme. Crepes Suzette, olkaa hyvät. Crepes Suzette Taikina: – 4 rkl voita – 4 dl maitoa – 4 kananmunan keltuaista (valkuaisista voit paistaa seuraavana aamuna proteiinipitoisen aamiaismunakkaan) – 1 dl sokeria – 3,5 dl vehnäjauhoja – 1 rkl öljyä – 1 appelsiinin kuori – 1 sitruunan kuori Suzette-kastike: – 0,5 dl sokeria – 4-5 appelsiinin mehu – 1 tl sitruunamehua – 8 rkl voita –…
Rakas italialainen
Yksi ehdottomista lemppariruoistani italialaisesta ja koko muunkin maailman keittiöistä on pestopasta. Pestopasta on yksinkertainen kaveri, jossa on vain pastaa sekä hyvää pestoa ja se maistuu minun suussani aina tooodella makoisalta. Halusinkin tehdä lempparipastaani juhannusaaton illalliselle ihan itse aivan alusta alkaen. Nyt ei siis käytettäisi purkkipestoa vaan tekisin pestonkin ihan itse omin pienin hieman epämuodostunein kätösin (olenko jo esitellyt teille eriparia olevat peukaloni, jotka aiheuttavat aina melkoista ihmetystä?). Ajattelin sen olevan kauhean vaikeaa sekä monimutkaista ja varasinkin peston väsäämiseen aikaa lähes tulkoon koko aamupäivän. Hahaa, ja nyt kuulenkin jo muiden pestokokkien naurun tyrskähtelyt jostain sieltä ruudun toiselta puolelta. Peston tekeminenkö vaikeaa ja aikaa vievää? No ei! Koska reseptien kirjaimellinen noudattaminen on…
