Naposteltavat
Nachokeitto ja täytetyt chilit
Mitä sinulle tulee mieleen sanoista meksikolainen ruoka? Moni ajattelee varmasti tuttuja tortilloja, nachoannoksia juustokastikkeineen sekä jauhelihoineen ja voipa jollekulle tulla mieleen myös chili con carne, texmex-salaatti ja fajitakset. Nämä juuri luettelemani ruoat eivät kuitenkaan ole aitoa meksikolaista ruokaa, vaan texmexiä, eli meksikolaisesta keittiöstä vaikutteita saanutta yhdysvaltalaista ruokaa. Sana texmex tuleekin sanoista Texas ja Mexico. Aitoon meksikolaiseen ruokaan kuuluu samoja elementtejä kuin meille tuttuun texmexiin, mutta se on paljon muutakin. Meksikolainen ruoka on runsasta, värikästä ja kekseliästä. Se on pitkän kulttuuriperinnön rikastamaa, alueittain hyvinkin paljon vaihtelevaa ja se on todellista makujen ilotulitusta. Meksikolainen ruoka on maissia, papuja ja riisiä. Se on lukuisien eri chililajikkeiden taidokasta käyttöä. Se on suklaata, hedelmiä ja…
Cookie pops
Vietimme huhtikuun lopulla grillikauden avajaisia Vaaralassa ja me hoidimme Henkan kanssa paikalle jälkiruokaa. Minä väsäsin kahta erilaista keksitikkaria eli cookie popsia (ilman tikkua tosin sattuneesta syystä, joka paljastuu myöhemmin..) ja Henkka teki makeaa Baileysilla maustettua panna cottaa kirpeällä puolukkakuorrutteella. Jälkiruoaksi tarjoiltiin myös muun muassa mustikkashotteja sekä habanero-chiliä, joista jälkimmäisen hullu isäntämme pureskeli kerralla kokonaan sillä seurauksella, että kylmä vesihana, kermapurkki sekä otsahien pyyhkimiseen tarkoitettu liina olivat hänen ystäviään muutaman tovin. Harvoin olen nähnyt ketään yhtä tuskissaan, vaikka hulluja chilinsyöjiä onkin tullut ihmeteltyä aiemminkin. Myös käsite ”munaralli” tuli illan aikana tutuksi, mutta ei siitä sitten sen enempää.. Tosiaan, Henkan panna cottaan palaamme hieman myöhemmin, sillä nyt on cookie popsien reseptin julkaisemisen…
Tapas – herkulliset ja helpot ohjeet
Espanjassa niitä kutsutaan tapaksiksi, Italiassa antipastoiksi, muualla Välimeren alueella mezeiksi ja Suomessa Juuren lanseeraamina sapaksiksi. Näillä kaikilla nimityksillä tarkoitetaan pieniä suupaloja, joita tarjoillaan usein alkupalaksi, pikkusuolaiseksi juoman kera tai voipa niistä koota kokonaisen ateriankin täyttämällä pöytä usealla erilaisella naposteltavalla. Viimeisin makumatkamme maapallon ympäri lennätti meidät ensiksi Espanjaan, jossa nautimme muutaman tapaksen. Manchegoa, chorizoa ja aiolia sisältävät suupalat sisälsivät kaikkia espanjalaisia lempimakujani. Hunaja-konjakkimarinoitu manchego – manchego-juustoa – 1 dl hunajaa – 1 dl konjakkia – Chili Explosion -maustetta (tai mitä tahansa muuta maustetta) Leikkaa juusto kuutioiksi. Sekoita hunaja, konjakki ja mauste keskenään. Kippaa juustokuutiot ja marinadi kannelliseen purkkiin tai pakastepussiin ja anna marinoitua jääkaapissa ainakin vuorokauden ajan. Rapuleivät – patonkia –…
Prosciutton uudet kaverit
Italialaiset tykkäävät kääriä kaikenlaisia asioita prosciuttoon eli ilmakuivattuun kinkkuun. Oma lempparini on ollut jo pitkään prosciuttoon käärityt cantaloupemelonin siipaleet, mutta nyt ikilempparini on saanut kaksi uutta haastajaa. Joululahjaksi saamastani Basta! -kirjasta löytyi monta prosciuttoa sisältävää antipastoa ja päätin kerrankin tehdä jotain muuta kuin tuttua ja turvallista prosciutto e melonea. Käärinkin prosciutton sisään sekä mozzarellaa että persikkaa ja ihastuimme yhdistelmiin niin, että rankkasimme persikan ja prosciutton yhdistelmän ehkäpä koko illallisen parhaaksi mauksi, vaikka tarjolla oli muun muassa sisäfilepihviä ja muita ihania herkkuja. Suolainen prosciutto ja makean mehukas persikka ne yhteen soppii. Todellakin. Ei prosciutton ja mozzarellankaan yhdistelmä huono ollut varsinkaan kun piilotin kääröihin myös hieman rucolaa ja maustoin ne öljyllä ja…
Mätisuupala
Lukiessani saamaamme mätikirjaa otin ylös monta kokeilemisen arvoista reseptiä. Kirjaa tutkiessani minulle tuli aivan pakottava tarve syödä mätiä mahdollisimman pian. Mieluiten ihan heti. Seuraavalla kauppareissulla ostoskoriin lennähtikin purkillinen kirjolohen mätiä, kuminajuustoa sekä hapankorppua ja niin ensimmäinen kirjasta bongattu resepti pääsi testattavaksi. Ja voi miten hyvältä pienet suupalat maistuivatkaan. – kuminajuustoa (tai Västerbottenia) – hapankorppua – kirjolohen mätiä – mustapippuria Leikkaa hapankorpun päälle siivu juustoa ja lusikoi mätiä sen päälle. Mausta mustapippurilla. Valmis. Aika yksinkertaista vai mitä? Vaan eipä tämmöistäkään yhdistelmää olisi tullut kokeiltua ilman luotettavalta taholta (tässä tapauksessa kirjasta) saatua vinkkiä.
Parmesaani-tryffeliranskalaiset
Törmäsin netissä aivan vastustamattoman kuuloisiin tryffeliöljyllä ja parmesaanilla maustettuihinin ranskalaisiin perunoihin. Eikö kuulostakin aivan tyrmäävän upealta herkulta? Sitä se olikin, vaikka käytinkin tähän valmisranskalaisia (tai oikeastaan lankkuperunoita) sen sijaan, että olisin tehnyt myös perunat itse. Dipiksi väsäsin ensimmäistä kertaa ikinä majoneesia ihan itse (aplodeja kiitos!) ja maustoin sen ruohosipulilla sekä valkosipulilla. Nam. – pakasteranskalaisia (mulla oli lankkuperunoita) – tryffeliöljyä – parmesaania – suolaa Kippaa pakasteranskalaiset uunipellille ja lorottele päälle tryffeliöljyä niin että jokainen peruna saa oman osansa. Paista uunissa normaaliin tapaan. Kun perunat ovat melkein valmiita, raasta niiden päälle parmesaania ja tyrkkää vielä hetkeksi uuniin, niin että juusto sulaa mutta ei pala. Maista ja lisää suolaa mikäli se on…
Paistetut sirkat
Tarinamme alkaa oikeastaan jo Mad Cookista, jossa maistoimme muun muassa Rikun ja Tunnan tarjoilemia paistettuja sirkkoja ja yllätyimme siitä, miten hyvältä rapsakat ötökkäystävämme maistuvat. Puhuttuani sirkkojen syömisestä iskän kanssa päätin, että ensi kerralla kun suuntaamme Pohjaan kyläilemään iskän ja hänen vaimonsa luokse, on mukana oltava myös paistettuja sirkkoja. Vielä kun Liemessä-blogin Jenni oli testannut sirkkojen paistamista kotona, oli päätös sinetöity. Tapaninpäivänä iskän luokse kyläilemään lähtisi myös purkillinen paistettuja sirkkaystäviä.
Venäläiset valkosipulileivät
Viime keväänä Pietarissa ollessamme tilasimme eräässä kuppilassa välipalaksi valkosipulileipää. Mielessämme oli jokin bruschettatyyppinen valkosipulilla sivelty patonki, mutta se mitä eteemme kannettiin, olikin jotain aivan muuta. Ja se oli paljonpaljon parempaa kuin mielikuvissamme seikkailleet vaaleat leipäpalat olisivat koskaan voineet olla. Annos näytti tältä: Ihania rasvassa rapeaksi paistettuja ruisleipiä runsaalla valkosipulilla, suolalla ja tillillä maustettuna. Voi nam! Itse en olisi osannut yhdistää tilliä valkosipulisiin ruisleipätikkuihin, sillä miellän yrtin lähinnä kalan kaveriksi. Vaan en miellä enää, sillä tilli sopi uskomattoman hyvin venäläisten valkosipulileipien mausteeksi. Näitä pitäisi tehdä joskus kotonakin, muistan tuumineeni suu täynnä ruisleipää, ja niinhän minä sitten teinkin.
Afrikkalaiset tapakset
Hehkutin täällä taannoin Santa Marian More-maustesarjan afrikkalaismausteiden mahtavuutta ja olen edelleen sitä mieltä, että ne ovat ihan loistavia kavereita keittiöön kuin keittiöön. Ja hei, nyt me päästään käyttämään jokaista neljää maustetta ihan reseptien kera! Lupaan, että lopputulos on oikein maistuva. Me ainakin napostelimme afrikkalaisia tapaksia oikein tyytyväisinä juhannusaattona, jolloin nautitun neljän ruokalajin illallisen nämä pikku suupalat aloittivat. Melonia ja Chermoulaa: – 200 g melonia – Chermoulaa Meloni voi olla mitä vaan melonia tai käytä vaikka niitä kaikkia sekaisin. Meillä oli cantaloupea, jonka pilkoin pieniksi suupaloiksi ja tyrkkäsin kunnon Chermoula-tujauksen kanssa pussissa jääkaappiin maustumaan melkein koko päiväksi. Tämä tapas on siinä käytetyn Chermoulan ansiosta Marokosta. Marinoitu juusto: – 150 g juustoa –…
Maailman makein herkku – Fudge
Välillä ihmisen on saatava jotakin todella makeaa herkkua. Yksi ihanan makea kaveri on fudge, jota on suhteellisen helppo tehdä itsekin. Pehmeät fudgeneliöt sulavat suuhun ja vain pari kappaletta kerralla riittää taltuttamaan makeannälän. Itselleni tosin tulee armoton fudge-himo jos erehdyn maistamaan vain pari, ja yleensä suuhuni katoaakin samalla kertaa melko iso määrä fudgeja. En osaa jättää herkuttelua vain muutamaan namiin. Ometekoisen fudgen makua on helppo varioida. Itse olen kokeillut toistaiseksi vain vaniljaa ja turkinpippuria, mutta ainakin Baileys- ja minttufudgeja on vielä testattava. Lurps, vesi herahtaa kielelle pelkästä ajatuksestakin. Mikäli sinäkin haluat keitellä keittiössäsi tahmean makeita fudgeja, nappaa tästä perusresepti talteen ja testaile eri makuvaihtoehtoja oman mielesi mukaan. Fudget ovat myös kiva lahjaidea.…
