Vietnamilainen sitruunaruohobroileri ja inkivääririisi
Kavereiden keittiössä toteuttamamme makumatkan pääruoka tuli Vietnamista. Sitruunaruohobroileri ja inkivääririisi jatkoi mukavasti samalla linjalla sitä ennen nauttimamme thaimaalaisen naudanlihasalaatin kera. Kasasimme pääruokalautaselle jopa pienet satsit thaimaalaisesta salaatista jääneitä jämiä vihreäksi lisukkeeksi, ja Thaimaa ja Vietnam sopivatkin oikein mukavasti samalle lautaselle ihan ilman riitaa ja kiukuttelua. Sitruunaruohobroileri – 4 broilerin rintafilettä – 4 valkosipulinkynttä tai 1 yksikyntinen valkosipuli – puolikas chili (tai kokonainen jos pidät tulisesta ruoasta) – 2 sitruunaruohon oksaa – 3 rkl kalakastiketta – 3 rkl kanalientä – 3 rkl seesamiöljyä – ripaus sokeria – mustapippuria – currymaustetta Tee ensin marinadi. Pilko valkosipulit, chili ja sitruunaruoho pieneksi. Sekoita kalakastike, kanaliemi ja seesamiöljy keskenään ja lisää joukkoon pilkottu valkosipuli, chili…
Hitaasti paistettu munakoiso
Minä pidän munakoisosta, kunhan se on valmistettu hyvin. Kun bongasin Basta! -kirjasta hitaasti paistetun munakoisolisukkeen reseptin, oli minun pakko ympätä kasvislisuke mukaan erääseen italialaiseen illalliseemme. Valkosipulilla maustetut munakoisokuutiot olivat ihanan rapeita ja pehmeitä samaan aikaan, eikä niiden paistamisessa edes mennyt niin kauan aikaa kuin pelkäsin. Näitä täytyy tehdä uudestaankin! Paistettu munakoiso – munakoiso – valkosipulinkynsi – persiljaa – oliiviöljyä – suolaa ja pippuria Kuutioi munakoiso ja paista kuutioita pannulla runsaassa öljyssä. Anna muhia noin vartti. Lisää pilkottu valkosipuli ja persilja. Anna muhia vielä toinen vartti. Mausta suolalla ja pippurilla ja syö. Tosi helppoa. Sekä syöminen että valmistaminen.
Ankanrinta, appelsiinirisotto ja balsamicosiirappi
Laitanpa nyt poikkeuksellisesti jopa kolme reseptiä samaan postaukseen, sillä nämä kaverukset toimivat niin hyvin yhdessä, etten voi erottaa niitä toisistaan eri postauksiin. Olen halunnut jo pitkään valmistaa ankanrintaa ja vuodenvaihteessa kannoin kaupasta vihdoin pari pakastepötkälettä kotiin. Rakensin niiden ympärille kokonaisuuden muun muassa The Flavor Thesaurus -kirjaa apuna käyttäen ja lopputuloksesta tuli ihana yhdistelmä ankkaa, appelsiinia ja kitkerän makeaa balsamicosiirappia. Paistoin itse asiassa myös sipulia ja sieniä pannulla annoksen lisukkeeksi, mutta ilman niitäkin pärjää hyvin. Ankanrinta – 2 ankanrintafileetä – Orange Pepper -mausteseosta (tai sitruunapippuria tai mustapippuria ja suolaa) Leikkaa fileiden rasvakerrokseen ristikkäisiä viiltoja. Älä missään nimessä poista rasvaa, sillä siinä piilee koko homman juju. Ankan rintafileet laitetaan nimittäin kylmälle ja…
Horiatiki salata – Aito kreikkalainen salaatti
Eli tuttavallisemmin kreikkalainen salaatti. Fetan ja oliivien yhdistäminen salaattiin ei varsinaisesti ole mikään kovin kummoinen tai uusi juttu, mutta silloin kun halutaan tehdä aitoa ja alkuperäistä kreikkalaista salaattia, on hyvä tietää muutama pikkuinen seikka. Listasin ne tähän alas. Näin teet aidon kreikkalaisen salaatin – Salaattipohjaan ei tule jääsalaattia tai mitään muitakaan vihreitä lehtiä vaan pelkästään kurkkua, vihreää paprikaa, punasipulia sekä tomaatteja pilkottuina sopivan kokoisiksi palasiksi. – Jos sipuli on liian kitkerää, laita suikaleet hetkeksi siivilään ja ripottele päälle suolaa sekä sokeria. Anna olla vähintään kymmenen minuuttia ja huuhtele sitten hyvin kylmällä vedellä. Näin sipulista lähtee liika kitkeryys pois eikä se maistu liian vahvalta salaatin seassa. Tämä vinkki sopii kaikkiin muihinkin…
Jokirapurisotto
Risotto – Mikä ihana syy avata viinipullo! Tällä kertaa meillä tosin meni homma hieman toisin päin, sillä jääkaapissamme oli avattu valkkaripönikkä, jonka jämille piti keksiä jotakin käyttöä. Tokihan viinin olisi voinut vain juoda pois, mutta koska mielessäni oli jo pitkään muhinut jokirapurisoton resepti, päätin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja hyötykäyttää valkkarin jämät tekemällä risottoa. Loput viinit joimme sitten risoton kanssa. Jamie Oliverin sienirisotto on yksi blogini suosituimpia postauksia enkä yhtään ihmettele miksi. Herra Oliverin risotto on nimittäin ihan älyttömän hyvää, mutta ei tämäkään risotto hullumpaa ollut. Voisin melkein sanoa sen olevan ihan yhtä hyvää kuin suuren suosion saavuttanut sienirisottokin. Kannattaa siis kokeilla, ihan ehdottomasti. Ja panosta hyviin jokiravun pyrstöihin, sillä huonot…
Karamellisoidut porkkanat
Karamellisoidut porkkanat on helppo lisuke, jonka valmistaminen vie hieman aikaa, mutta ei ole monimutkainen valmistaa. Maukkaat porkkanat sopivat monen ruoan lisukkeeksi ja niitä voi maustaa tilanteen ja oman (tai vieraiden) maun mukaan eri yrteillä tai muilla mausteilla. Itse rakastan porkkanan ja rakuunan yhdistelmää. Karamellisoidut porkkanat: 4 annosta 6-8 porkkanaa 3 dl vettä 30 g voita 2 rkl sokeria suolaa rakuunaa Kuori ja pilko porkkanat. Muoto ja koko on vapaa, mutta älä nyt ihan pientä silppua kuitenkaan tee. Laita pannulle vesi, sokeri, voi, suola sekä porkkanat. Keittele keskilämmöllä puolisen tuntia niin, että neste haihtuu pikkuhiljaa pois ja porkkanat pehmenevät. Nosta lopuksi lämpöä reilusti ja huomaat, miten porkkanat alkavat pian karamellisoitua. Varo…
Venäläiset valkosipulileivät
Viime keväänä Pietarissa ollessamme tilasimme eräässä kuppilassa välipalaksi valkosipulileipää. Mielessämme oli jokin bruschettatyyppinen valkosipulilla sivelty patonki, mutta se mitä eteemme kannettiin, olikin jotain aivan muuta. Ja se oli paljonpaljon parempaa kuin mielikuvissamme seikkailleet vaaleat leipäpalat olisivat koskaan voineet olla. Annos näytti tältä: Ihania rasvassa rapeaksi paistettuja ruisleipiä runsaalla valkosipulilla, suolalla ja tillillä maustettuna. Voi nam! Itse en olisi osannut yhdistää tilliä valkosipulisiin ruisleipätikkuihin, sillä miellän yrtin lähinnä kalan kaveriksi. Vaan en miellä enää, sillä tilli sopi uskomattoman hyvin venäläisten valkosipulileipien mausteeksi. Näitä pitäisi tehdä joskus kotonakin, muistan tuumineeni suu täynnä ruisleipää, ja niinhän minä sitten teinkin.
Itadakimasu! – Herkullinen seesamilohi japanilaisittain
Niin kiinnostunut kuin ruokakulttuureista ja eri maiden keittiöistä olenkin, olen tehnyt toistaiseksi suhteellisen vähän mitään Aasian suuntaan viittaavaa ruokaa. Uutenavuotena testasin intialaisen kokkimestarin taitoni tekemällä yllättävän herkullista kana-kukkakaalicurrya ja nyt oli vuoro ottaa varovainen askel japanilaisen keittiön suuntaan. Olen tutustunut japanilaiseen keittiöön aiemmin lähinnä sushin muodossa, jota olen päässyt väkertämään muutamaan otteeseen ihan itsekin omillla tumpelokätösilläni. Ensimmäisen kerran teimme sushia koko perheen voimin iskälllä joskus kauan ennen kuin sushibuumi rantautui Suomeen. Vähänkö meillä on edelläkävijä-iskä, hän taikoi tosta vaan sushiohjeet ja ainekset esiin silloin, kun me muut emme olleet edes kuulleet koko sushista. Taidan tietää mistä olen perinyt haluni kokeilla uusia ja erikoisia ruokia.. Mutta se sushista, sillä tällä kertaa…
Key Lime Pie – Limepiiras
Key Lime Pie on Floridan Keys -saarilta kotoisin oleva herkku, joka on tehty alueella kasvavista limehedelmistä. Suomen kamaralla piiraassa joutuu käyttämään ihan tavallisia limejä, sillä täältä tuskin saa Keys-saarilta kotoisin olevia limettejä, mutta aikamoista herkkua tavallisistakin limeistä saa aikaiseksi. Joten ei huolta, jos et löydä Key -nimisiä limejä. Ihan tavallisetkin käyvät oikein hyvin. Limepiiras on ällistyttävän helppo valmistaa. Siinä on juuri sopivassa suhteessa raikkautta ja makeutta ja piiras pomppasi heti kärkikahinoihin kun taistellaan makeiden herkkujen mestaruudesta. Key Lime Pie sopii mitä parhaiten kevääseen ja kesään sekä niihin hetkiin kun mieli kaipaa kauas Atlantin taakse.
Mutakakku ja mango-mascarponevaahto
Kävi niin onnekkaasti, että minut kelpuutettiin Pauligin Makuparit-kilpailuun melkoisen kovaan seuraan Kinuskikissan ja muiden leipurisankareiden kanssa. Olinkin enemmän kuin otettu saadessani kisakutsun sähköpostiini, ja kun pahvilaatikollinen kahvipaketteja saapui kotiin maisteltavaksi, kävi aivoissani sellainen kuhina ettei ole ennen nähty kisaleipomusta miettiessäni. Maisteltuani saamiani kahvinäytteitä ihastuin Paulig Papua New Guinea alkuperämaakahviin niin totaalisesti, että valinta käyttää sitä kilpailussa oli helppo. Halusin yhdistää runsasaromisen kahvin johonkin todella suklaiseen jälkiruokaan, mutta halusin korostaa myös kahvin vienoa mangovivahdetta käyttämällä kyseistä hedelmää reseptissäni. Hetken pähkäiltyäni päätin tehdä Paulig Papua New Guinea -kahvin kaveriksi syntisen suklaisen mutakakun sekä pehmeää mango-mascarponevaahtoa. Makean mausteinen kahvi täydensi upeasti tahmean mutakakun ja keveän vaahdon liittoa tehden makunautinnosta täydellisen. Kahvissa maistuva tummaksi…
