Makeat herkut

  • Chilimutakakku

    Minä rakastan mutakakkuja ja kokkaan niitä mielelläni niiden helppouden ja nopeuden vuoksi. Ja tietysti myös siksi, että suklainen mutakakku on vaan ihan törkeän herkullista. Viimeksi kun leivoin mutakakkua, ehdotti Henkka, että lisäisin sinne chiliä. Olin kuitenkin jo ostanut Lontoon rakeita lakumutakakkua varten, joten tuolloin keittiössämme syntyi lakritsilla maustettua mutakakkua. Chilimutakakku jäi kuitenkin kummittelemaan mieleen ja leipaisin sellaisen lopulta kihlajaisbrunssillemme.

  • Hienommat rocky roadit

    Rocky roadit on ihan mielettömän ihana herkku. Niitä voi varioida loputtomiin ja ainakin salmiakkinen sekä vaahtokarkkinen versio odottavat vielä hetkeä, jolloin Keltaisessa keittiössä valmistetaan moisia suklaaherkkuja. Blogin arkistoista löytyy jo yksi Omarilla ja cashewpähkinöillä maustettu rocky road -resepti ja nyt tehdään vähän tyylikkäämpiä versioita rocky roadeista. Hienommat rocky roadit – valkosuklaata, maitosuklaata, tummaasuklaata tai kaikkia näitä – Omaria, salmiakkia, gojimarjoja, inkamarjoja, pähkinöitä, merisuolaa/sormisuolaa Sulata suklaa ja tee siitä ympyrän muotoisia levyjä leivinpaperille. Homma onnistuu helpoiten parin teelusikan avulla tai pursottamalla. Painele suklaaympyröihin gojimarjoja, inkamarjoja, salmiakkia, Omaria tai mitä ikinä haluatkin herkkupaloihisi lisätä. Anna jähmettyä jääkaapissa ja irrota sitten suklaapalat leivinpaperista. Tämä onnistuu helposti kun suklaa on kunnolla jäähtynyt. Voit sulattaa…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Hienommat rocky roadit
  • Da Capo -muffinssit

    Da Capo -muffinsseja muistelen erityisen suurella lämmöllä, sillä leivoin ne sellaisissa matkatunnelmissa ettei tosikaan. Da Capo -muffinssit toimivat nimittäin lomapullana kun olin jäämässä elämäni ihanimmalle lomalle. Mielessä vilisi jo Miamin ranta, neonvärit ja Karibian kauniit rannat palmuineen, valkoisine hiekkoineen ja turkoosine aaltoinen. Ah, se oli ihanaa aikaa se. Muffinssit katosivat vauhdilla parempiin suihin ja jopa Henkka herkutteli muffarilla, vaikka oli etukäteen sanonut, ettei hänelle tarvitse jättää muffinssia. Mies kun ei ole niin paljon makean perään kuin vaikkapa eräs herkkuperse-Martina on, mutta Da Capo -muffinssi maistui Henkallekin paremmin kuin hyvin. Löysin Mustapekasta söpöjä muffinssivuokia ja kaivoin muuttolaatikossa möllöttävistä keittiötarvikkeistamme vuokiin sopivia nonparelleja, ja täytyy sanoa, että muffareista tuli aika söpöjä. Pursotinpussi…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Da Capo -muffinssit
  • Lakumutakakku

    Meille tuli eräänä lauantaina oikein mieluisia vieraita, ja pitihän minun ryhtyä leipomishommiin sen kunniaksi, vaikka aluksi leipomisinspiraatio loistikin poissaolollaan. Ajattelin jo turvautua kaupan valmiisiin antimiin, mutta sitten se inspis löytyikin. Muistin nimittäin yhtäkkiä halunneeni kokeilla mutakakkua, johon piilottaisin kasan Lontoon rae -lakritsikarkkeja. Sitähän me tarjoamme vieraille! Kakku on helppo ja nopea tehdä, joten ehdin pyöräyttää sen valmiiksi perjantai-iltana, sillä lauantaina aikaa jäi ratsastustunnin jälkeen juuri ja juuri suihkussa käymiseen kun ovikello jo soi. Siinä ei paljon enää olisi ehtinyt leipoa. Kakku osoittautui ihan mielettömän herkulliseksi, vaikka se olikin hieman liian pitkään uunissa ollakseen mutakakku. Keskus olisi saanut olla löysempää ja sitä myöten myös reuna hitusen pehmeämpää, mutta toisaalta pienet viat…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Lakumutakakku
  • banoffee

    Banoffee

    Banoffee, eli banaanista ja toffeesta kasattu kakku tai piirakka, on vilahdellut tiuhaan eri ruokablogeissa. Tai no, viime aikoina banoffeeta ei ole näkynyt enää niin paljon kuin joskus aiemmin, jolloin banoffeesta tehtiin myös muun muassa mustikkaisia versioita, ja kaikkialla hehkutettiin kondensoitua maitoa, josta saa niin helposti keitettyä kinuskia. Minä en lähtenyt tuolloin aikoinaan mukaan banoffee-hömpötykseen, mutta jonnekin mielen sopukoihin hauskan näköinen jälkiruoka jäi muhimaan. Sieltä se kaivettiin esiin kun vuosi 2013 vaihtui vuodeksi 2014 ja niin meillä syötiin vuodenvaihteen pirskeissä banoffeeta. Odotukset kakkua kohtaan eivät olleet kovin korkealla, sillä ajatus banaanista, toffeesta ja kermavaahdosta on aika ällömakea. Mutta kokeillaan nyt kuitenkin, pitäähän jokaisessa itseään kunnioittavassa ruokablogissa olla banoffeen resepti.

  • Mustikkajuustokakku

    Minulle tulee tätä nykyä Maku-lehti, ja sehän on varsin kiva asia se, mutta vähän minua häiritsee, kun en tiedä miksi ja kenen toimesta se on minulle tilattu. Lehti on osoitettu vanhaan Helsingin osoitteeseeni, josta se käännetään nykyiseen osoitteeseeni Keravalle. Osoitteen yläpuolella lukee Lahjalehti. Mutta kuka on tilannut minulle näin kivan lahjan? Sitä minä en tiedä. No joka tapauksessa törmäsin lahjalehteä lukiessani mustikkaisen juustokakun reseptiin, jota piti päästä kokeilemaan. Resepti on Klaus K:n keittiömestari Filip Forsbergin käsialaa, joten tiesin sen olevan laatukamaa. Olenhan päässyt maistelemaan Forsbergin herkkuja Klaus K:n American Christmas Grillissä ja todennut ne ähkyn arvoisiksi. Meillä mustikkajuustokakku toimitti isänpäiväkakun virkaa, mutta koska mustikat ja juustokakut ovat aina ajankohtaisia, voi…

  • Valkosuklaa-kardemummapiiras

      Ensimmäinen anoppilassa leipomani herkku oli tämä ihanan yllättävä valkosuklaa-kardemummapiiras. Pidän tosi kovasti valkosuklaan pehmeästä mausta ja kardemumman kotoisista aromeista. Mikä olisi siis parempi idea kuin yhdistää nämä kaksi makua keskenään ja tyrkätä alle vielä rapea murotaikinapohja? Me nautiskelimme piiraan intialaisen illan jälkkärinä (siitä lisää myöhemmin). Kardemumman aromit sopivat intialaiseen teemaan yllättävän hyvin, vaikken varsinaisesti yrittänytkään keksiä intialaista jälkiruokaa. Tämä herkku nousi yhdeksi kaikkien aikojen lempparileipomuksistani ja hyvin se näytti maistuvan myös muille. Ja mikä parasta, tämä on tosi helppo tehdä. Valkosuklaa-kardemummapiiras – 400 g murotaikinaa – 3-4 liivatelehteä – 5 dl kuohukermaa – 350 g valkosuklaata – 4 g kardemummaa Painele murotaikina irtopohjavuoan pohjaan ja reunoille, ja paista sitä…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Valkosuklaa-kardemummapiiras
  • Kolmen suklaan muffinssit

    Ei varmaan kannattaisi mainita sanaa vatsatauti muffinssireseptin, tai minkään muunkaan reseptin yhteydessä, mutta minä nyt en muutenkaan tee asioita aina niin kuin ne kannattaisi tehdä, vaan niin kuin haluan ne tehdä. Siispä kerrottakoon, että nämä muffinssit syntyivät juuri ennen vatsapöpön iskemistä ja lensivät siksi lopulta roskiin. Ehdin onneksi maistaa valmiita tuotoksia ja todeta ne erinomaisiksi. Siksi uskallan jakaa reseptin myös teille, sillä muffinssit olivat täysin syyttömiä pahoinvointiini. Mutta koska muffarit olivat olleet niin läheisessä kosketuksessa pöpöisen Martinan kanssa, en uskaltanut tarjota niitä muille, vaan kuolo korjasi nämä leivonnaiset pian niiden syntymän jälkeen. Tartuntavaara olisi ollut liian ilmeinen jos muffinssit olisivat päässeet jylläämään toisten mahoihin, ja uskokaa kun sanon, että kyseistä…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Kolmen suklaan muffinssit
  • Lisää cookie popseja

    Muistatteko vielä ihanat cookie popsit, joilla herkuteltiin viime huhti-toukokuun vaihteessa? Eli nämä siis. Minä ainakin muistan, sillä mitään näin suloisen makuista ei voi hevillä unohtaa. Eikä edes jazzilla (ehe, ehe..). Koska Domino-kekseistä tehdyt cookie popsit olivat parasta jälkiruokaa pitkään aikaan, piti niitä tietysti tehdä lisää. Kas tässä uusia makuyhdistelmiä: – paketti banaanidominoita – puoli pakettia Marabou-tuorejuustoa – maitosuklaata – paketti vadelmadominoita – puoli pakettia Marabou-tuorejuustoa – tummaa suklaata – paketti vaniljadominoita – puoli pakettia mascarponea – valkosuklaata Ja hommahan meni niin, että ensin Dominot murskataan ja keksimuru sekoitetaan tuorejuustoon. Massasta muotoillaan palloja ja pallot jähmettyvät jääkaapissa. Kuorrutteeksi tuleva suklaa sulatetaan ja pallot dipataan sulassa suklaassa. Pinnalle ripotellaan vielä nonparelleja ja…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Lisää cookie popseja
  • Peanut Butter Cookies

    Veljeni on kantanut minulle USA:sta selkä skolioosiin vääntyneenä ja kädet ainakin 20 cm venyneinä Diet Dr Pepperiä, josta pidän aivan valtavan paljon. Herraraukan matkalaukuista on jouduttu maksamaan ylipainomaksuja, hänen päästään on katkennut varmaan miljoona verisuonta rankan kantamuksen alla, muutama sormi on irronnut painavaa muovikassia käsitellessä, ja siltikään hän ei suostunut ottamaan limuista maksua. Päätinkin keksiä jonkun muun korvauksen Dr Pepperieni tuhoamalle Herra Longfieldille (ja nythän en tietenkään liioitellut yhtään) ja eräänä päivänä sitten leivoin pari pellillistä maapähkinävoikeksejä, eli jenkkien kielellä Peanut Butter Cookieseja. Kyllä näillä nyt kaksi rampautunutta kättä korvaa. Osan kekseistä söin tietenkin itse, sillä eihän niitä kaikkia voinut pois antaa. Oikeasti söin vain ne muodottomiksi venyneet ja muuten…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Peanut Butter Cookies
  • Appelsiinitartaletit suklaayllätyksellä

    Nämä appelsiiniset tartaletit näyttävät kenties vähän tylsiltä vaaleanhailakassa ulkoasussaan, mutta älä anna kalpean ulkonäön hämätä. Tartaletit kätkevät nimittäin sisäänsä herkullisen yllätyksen ja ovat todella ihanan makuisia. Rapea murotaikinakuori ja pehmeä appelsiinitäyte riittäisivät jo sellaisenaan, mutta minäpä jemmasin jokaisen tartaletin sisään vielä palan Fazerina-suklaata, joka suli sinne suloiseksi suklaasydämeksi. Ja kyllä muuten maistui niin työkavereille, perheelle kuin ihan minulle itsellenikin. Nam. – murutaikinaa (mulla oli paketti kaupan pakastealtaasta löytyvää valmistaikinaa) – 3 kananmunaa – 3 dl kuohukermaa – 1 appelsiinin mehu – 1 dl sokeria – Fazerina-suklaata Kauli murutaikina ja painele se tartalettivuokiin. Esipaista taikinaa 5-10 minuuttia 175-asteisessa uunissa. Jos haluat voit laittaa vuokien pohjalle taikinan päälle kuivia herneitä, jotta taikina…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Appelsiinitartaletit suklaayllätyksellä
  • Tarte tatin

    Maistuisiko perinteinen ranskalainen omenapiirakka? Tarte tatin on ollut To do -listallani ikuisuuden ja nyt vihdoin sain aikaiseksi pyöräyttää piiraasta miniversion, josta riitti juuri sopivasti kahdelle. (Tai siis olisi riittänyt, jos eräs vatsapöpö ei olisi pilannut kaikkea…mutta ei siitä kuitenkaan sen enempää.) Jos haluat tehdä isomman piiraan niin tuplaa tai jopa triplaa tämän reseptin määrät. Tarte Tatin Pohja: – 50 g voita – 0,5 dl tomusokeria – 1,5 dl vehnäjauhoja – 1 kananmuna Täyte: – 2 omenaa – 1 dl sokeria – 50 g voita Tee ensin taikina. Nypi voi tomusokerin ja vehnäjauhojen joukkoon. Lisää kananmuna ja sekoita hyvin. Kuori ja pilko omenat. Sulata voi uunin kestävässä pannussa (minä käytin minipiiraaseeni…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Tarte tatin