Kotimaa
Yö vankilassa – Hotel Katajanokka
Vanhan vankilan paksujen kiviseinien läpi ei kuulu inahdustakaan. Ei vaikka kuinka huutaisit. Sen voit kuitenkin kuulla, kuinka joku painaa keskellä yötä huoneesi ovenkahvaa alas. Jos kurkistat käytävään, ei siellä näy ketään. Tarinat kertovat myös vesihanan menneen päälle keskellä yötä samalla kun kylpyhuoneen ovi on sulkeutunut itsestään. Hella Wuolijoen sellin kohdalla voi valokuvaan ilmestyä nainen vanhoissa vaatteissa. Katajanokan vanha vankilarakennus on täynnä kummitustarinoita. Ne sopivat tähän miljööseen hyvin. Katajanokan vankila eli Skatta tai Nokka rakennettiin vuonna 1888. Siitä tehtiin ulkoa mahdollisimman uhkaavan ja sisältä mahdollisimman ahdistavan näköinen. Me menimme sinne vapaaehtoisesti.
Bistro Popot – Ruokamatkalla Lahdessa
Lahdesta on tullut kuin varkain erittäin varteenotettava ruokamatkakohde. Alkuvuodesta 2016 lahtelaisravintola Roux valittiin Suomen Gastronomisen Seuran toimesta vuoden ravintolaksi ja saman vuoden syksynä Rouxin omistajat avasivat Lahteen toisen ravintolan nimeltä Bistro Popot, jonka kävimme nyt testaamassa. Popot on Rouxia rennompi hyviin viineihin panostava bistro, jossa ruokia voi jakaa ja jonka menu kuulosti jo valmiiksi niin herkulliselta, että tiesin ruokien valitsemisesta tulevan hankalaa. Tiedättekö kun joskus vaan tekisi mieli maistaa listalta kaikkea. Viimeksi Lahdessa käydessämme matkasimme kaupunkiin autolla, mutta tällä kertaa halusimme testata junan. Auto on toki kätevä, mutta junalla matkaan meni ihan yhtä vähän aikaa kuin autollakin. Meiltä puolisen tuntia ja Helsingistäkin vain tunti.
Cafe Postres, Porvoo
Loppukesän päivä Porvoossa. Vanhoilla mukulakivikaduilla kulkee lähinnä ulkomaalaisia turisteja ja lounastauolla olevia paikallisia. Koulut ovat jo alkaneet ja suurin osa suomalaisista on palannut työpaikoilleen. Sitten ollaan me, joita arjen alkaminen ei tänä vuonna koske. Minä ja vaunuissa nukkuva vauva. Porvoossa paistaa aurinko, mutta taivaanrannasta kohoavat tummat pilvet kehottavat etsiytymään sisätiloihin. Kohta sataa ja paljon. Olemme juuri nauttineet aamiaisen Zum Beispielissa ja sen päälle maistuisi vielä jokin makea herkku. Kahviakin voitaisiin vielä nautiskella kupilliset, sillä meillä on koko päivä aikaa nauttia kiireettömästä loppukesän päivästä. Eräs tuttu oli kehunut Cafe Postresin tarte tatinia siihen malliin, että herkkua oli pakko päästä maistamaan. Niinpä astelemme kahvilan ovesta sisään.
Aamiaisella Porvoossa – Zum Beispiel
On viimeinen kesälomapäivän aamu. Olen nukkunut yöllä ennätyksellisen vähän vauvan valvotettua äitiä mahakivuillaan, mutta olen silti yllättävän pirteä. Syykin on selvä: Tänään lähdetään retkelle! Suuntanamme on ihana Porvoo ja aiomme nauttia siellä aamiaisen. Pakkaamme vauvan ja rattaat autoon ja lähdemme matkaan. Perillä saamme valita pöydän lähes tyhjästä Zum Beispielistä, sillä lempiravintolamme lounashulina ei ole ihan vielä alkanut. Istahdamme ikkunan eteen ja hoksaamme tämän olevan vauvan ensimmäinen kerta ravintolassa. Pikkubloggaajalta meinaa tulla alkuun pieni itku, mutta syli lohduttaa ja keinuvaan turvakaukaloon on hyvä nukahtaa sillä aikaa kun aikuiset syö. Valitsemme aamiaislistalta Frühstück -nimisen annoksen sekä Dagen efterin ja tunnen kuinka vesi herahtaa jo kielelle. Pöytään tuodaan lasilliset luomuappelsiinimehua, sivupöydältä saa hakea…
Porvoon kolme ihaninta kuppilaa
Porvoossa parasta on vanhoilla mukulakivikaduilla kaikessa rauhassa tallustelu ja vanhan porvoon viehättävän tunnelman aistiminen. Välillä piipahdetaan sisään pieneen puotiin, jossa voi tehdä suloisia sisustuslöytöjä, ostaa lahjan ystävälle tai vain katsella kauniita esineitä. Me olemme ehkä hieman yllättäenkin kolunneet Porvoon antiikkikauppoja, joista olemme tehneet muutaman löydön blogin ruokakuvauksia varten. Putiikkien kiertelyn lomassa on kiva istahtaa välillä alas keräämään energiaa kahvikupin tai viinilasin äärelle. Kesällä aurinkoiset terassit kutsuvat viettämään kiireettömiä hetkiä ja talvella sisällä kahvilassa nautittu kuppi kuumaa lämmittää mukavasti. Tällaisia hetkiä varten meillä on jo muutama suosikki, joita kutsun tässä kuppiloiksi, sillä mukana on kaksi kahvilaa ja yksi viinibaari. Tosin saa siitä viinibaaristakin erinomaista espressoa, joten voisi sitäkin kai kutsua myös…
Ruokamatkalla kotimaassa – 10 ruokatärppiä Etelä-Suomeen
Olemme kuluvan vuoden aikana innostuneet ihan uudella tavalla kotimaan matkailusta. Osittain tämä on tapahtunut olosuhteiden pakosta (möhömaha ei ole jaksanut reissata kauemmaksi), mutta osittain myös siksi, että kotimaammehan on täynnä ihania matkakohteita, joiden koluamiseen saisi kulumaan useammankin kesän. Ja talven, syksyn ja keväänkin. Suomi on ihana. Kuten reissuillamme yleensä, olemme matkanneet kotimaassakin pitkälti ruoan perässä ja löytäneet monta upeaa ruokamatkakohdetta ihan tästä Etelä-Suomestakin. Listasimme tähän 10 herkullista suosikkiamme Etelä-Suomessa. Ota lista talteen kesän reissuja varten! Vaikka kohteet on numeroitu, eivät ne ole silti paremmuusjärjestyksessä, sillä kaikki olisivat ansainneet ykköspaikan.
Uusi Apteekki, Turku
Yhdet ensimmäisistä elokuvista, joita olemme katsoneet yhdessä, ovat olleet Vares-leffat. Molempia miellyttäviä leffoja oli alkuun hieman vaikea keksiä, mutta Vareksesta pidimme molemmat, ja jos en ihan väärin muista, olemme katsoneet ne kaikki yhdessä. Vares-leffoilla on hyvä fiilistellä Turkua, joka näkyy elokuvissa ilahduttavan paljon. Olen kuullut, että Turussa järjestetään jopa kiertokävelyjä Vares-leffojen henkeen. Kävelyillä kierrellään elokuvista tuttuja paikkoja. Yksi niistä on Uusi Apteekki -niminen baari, josta minulla on vähän nolo, tai ainakin hieman harmistuttava, tarina kerrottavana.
Kinuskillan brunssi, Tuusula
Tästähän on tulossa jokakesäinen perinne, totean kun astelemme eräänä kauniina kesälauantaina Kinuskillan brunssille. Tai astella on hieman väärä sana minun kohdallani. Vyöryä, taapertaa tai vaappua lienee oikeampi termi kaltaiseni möhömahan liikkumista kuvailtaessa. Raskaus on hyvä tekosyy syödä maha täyteen herkkuja, siksikin brunssi on oikein hyvää ohjelmaa äitiysloman ensimmäiselle viikonlopulle. Kellokoskesta tulee aina mieleen mielisairaala ja siinähän se sairaalarakennus möllöttää vehreän joen mutkassa ylvään valkeana ja jo hieman kuluneena. Viime vuonna sata vuotta täyttäneen sairaalan päivät näyttäisivät olevan luetut ja se saa minut surulliseksi. Nämä seinät ovat nähneet paljon.
Trattoria Il Colosseo, Järvenpää
Järvenpäähän avattiin viime vuoden lopulla italialainen ravintola nimeltä Trattoria Il Colosseo. Keskustassa Sibeliuksenkadulla sijaitseva ravintola tarjoilee italialaisia pizzoja, pastoja, risottoja, salaatteja ja onpa listalla yksi hampurilainen ja muutama jälkiruokakin. Ravintolan ruoat tehdään alusta alkaen itse tuoreista raaka-aineista italialaista makumaailmaa kunnioittaen. Tarjolla on arkipäivisin myös lounas ja kahvilasta saa pientä purtavaa italialaisten kahvien kaveriksi.
Zum Beispiel, Porvoo
Aurinkoinen kesäpäivä vanhassa Porvoossa. Kävelemme pitkin mukulakivikatuja, istahdamme terassille kahville ja piipahdamme sisään muutamaan antiikkiliikkeeseen etsimään rekvisiittaa ruokakuvausta varten. Löydämme kivoja vanhoja aterimia ja poistumme liikkeistä mitään rikkomatta, vaikka minulla onkin möhömahani kanssa todellinen “Norsu posliinikaupassa” -olo. Ihme että kauppiaat päästivät norsun ylipäätään sisään.
Radisson Blu Aleksanteri, Helsinki
Perjantai-ilta Helsingissä. Valot syttyvät vähitellen samalla kun aurinko laskee horisonttiin. Kävelen pitkin sateen kastelemaa Bulevardia. Taivas on lupaavan kirkas. Ehkä huomenna paistaa aurinko? Katselen hymyillen rakasta kaupunkia ja päässäni alkaa soida tuttu biisi. Se sama on värittänyt niin montaa muutakin Helsingissä viettämääni hetkeä. Zen Cafen Minun kaupunkini. Helsinki on kuitenkin minun kaupunkini. Kävelen pitkin tuttuja katuja hauskan illan päätteeksi. Kotini on tänä viikonloppuna Radisson Blu Aleksanterissa Albertinkadulla ja totta tosiaan, kodilta se tuntuukin kun astelen hotellin ovesta sisään.
Meripaviljongin brunssi, Helsinki
Ihastuimme jo vuoden takaisella ensisilmäyksellämme Säästöpankinrannassa kelluvan Meripaviljongin merelliseen miljööseen ja herkkuihin, jotka maistuvat erityisen hyvältä ravintolan isoista ikkunoista aukeavaa Helsingin merimaisemaa katsellessa. Olen hehkuttanut aiemminkin rakkauttani Helsinkiä kohtaan ja täällä se kukoistaa erityisen kirkkaana. Kirkas oli myös taivas kun saavuimme testaamaan Meripaviljongin uuden brunssin eräänä sunnuntaiaamupäivänä. Päivälle oli luvattu sadetta, mutta onneksemme aurinko paistoi brunssimme aikana keväisen kirkkaana. Meripaviljongin miljöö on erityisen kaunis aurinkoisella kelillä, kun valo pääsee sisään isoista ikkunoista heijastuen merenpinnan kautta kahta valoisampana.
