Kesäinen päivä Ruissalossa

Yhteistyössä Honkapirtti ja Ruissalon Kylpylä.

Kirjoittaisin tähän alkuun Ruisrock-muistoja jos minulla olisi sellaisia, mutta vaikka olinkin oikea festarieläin nuorempana, suuntasin aina Ruissalon sijaan Seinäjoelle, joskus Joensuuhun, Raumalle ja aika usein myös Korsoon Ankkarockiin, koska se oli lähellä. Oi niitä aikoja. Ruisrock on legendaarinen ja jälkikäteen minua ehkä jopa vähän harmittaa ettei sitä tullut koettua. Toisaalta Provinssi oli minulle ykkönen ja muille festareille seurasin kavereiden perässä.

Pikakelaus tähän päivään. Nyt se rikkinäisissä farkuissa ja letit päässä festareilla heilunut tyttö on kasvanut vähän vanhemmaksi ja löysi itsensä viime kesänä vihdoin Ruissalosta, ei festarikansan keskeltä, vaan keskeltä rauhallista kesäpäivää aviomiehensä ja vauvansa kanssa. Niin ne ajat muuttuu.

Ruokamatkailimme tapamme mukaan Ruissalossakin testaten ihanat kahvilat ja pursiseuran lounaan. Me kuljimme omalla autolla, mutta Ruissaloon pääsee myös tavallisella bussilla ja vesibussilla tai vaikka sukeltaen sorsaksi tekeytyneenä, mutta jälkimmäistä en lähtisi ihan heti suosittelemaan edes Ruisrockin aikaan.

Ennen kuin esittelen teille Ruissalon kahvilat ja ravintolat, kurkistetaan itse saarta hieman lähempää. Kansantorin uimarannalla voi käydä pulahtamassa mereen ja ihmetellä ohikulkevia laivoja, jollaista mekin jäimme odottamaan. Olisi ollut hurja nähdä kuinka iso ruotsinlaiva tai vastaava lipuu ohi kapeasta salmesta, mutta ruotsinlaivat olivat menneet jo ja rahtialus, jonka piti aikataulun mukaan lähteä Turusta kolmelta, ei koskaan lähtenytkään. Laivaihmettelyt jäivät siis ensi kertaan, mutta oli Kansantorin kauniissa maisemissa silti kiva hengailla.

Kansantorilta lähtee myös ihana kävelyreitti Pikku-Pukinpromenadi, jonka toisella puolella avautuu kauniit merimaisemat ja toisella puolella voi ihailla upeita vanhoja huviloita, jotka vetävät vertoja jopa Hangon kuuluisille pitsihuviloille. Kävelyreitin päässä lähellä Pikku-Pukin yhteyslaituria on tykkipatteri, jota käytettiin muun muassa kauhiassa Oolannin sodassa. Meitä se ei juurikaan kiinnostanut, mutta kerronpa nyt kuitenkin jos jotakuta muuta kiinnostaa. Me sen sijaan kävelimme promenadin vielä toiseenkin suuntaan niin että päädyimme takaisin Kansantorille. Huviloita ja niiden uimalaitureita oli kiva katsella.

Reippailijoille Ruissalo tarjoaa paljon luontopolkuja ja Ruissalon kartanon vieressä voi ihailla heppoja jos hyvä tuuri käy. Me kävimme katsomassa kesäpäivästä nautiskelevia hevosia pikkubloggaajan kanssa, joka oli karvaisista kavereista ihan innoissaan. En tosin tiedä olinko itse vielä enemmän innoissani. Ikävä hevosen selkään on kova. Kerran heppatyttö, aina heppatyttö.

Mutta eiköhän mennä sitten sinne syömään! Ruissalosta löytyy ainakin kolme kivaa ravintolavaihtoehtoa, jotka me kävimme tietysti kaikki testaamassa.

Honkapirtti
Albert Ravilan raitti

Kaksikerroksinen tummanpuhuva Honkapirtti on upea karjalaistyylinen hirsirakennus, joka näytti hienolta vaikka heti aamupäivästä sen pihaan ajaessamme olikin vielä synkkä ja harmaa sää. Pilvinen taivas vaan jotenkin korosti rakennuksen tummia värejä ja me jäimme suosiolla ihailemaan sitä ulkoapäin. Henkka haki meille kahvit kun me parkkeerasimme pikkubloggaajan kanssa hirsipenkeille Honkapirtin terassille.

Oikeastaan Honkapirtissä pitäisi syödä paikan kuuluisaa hernekeittoa ja pannaria tai edes munkkikahvit, mutta koska me olimme juuri vasta syöneet runsaan aamiaisen hotellilla, maistui meille pelkkä kahvi. Tunnelma sisällä pirtissä oli ihanan mummolamainen vanhoine narisevine lattioineen ja esillä olevat oman leipomon herkut näyttivät kieltämättä herkullisilta. Honkapirtissä järjestetään myös paljon juhlia ja voisin kuvitella tänne ihanat maalaisromanttiset häät.

EDIT: Teimme paluun Ruissaloon ja Honkapirttiin seuraavana kesänä, jolloin nautiskelimme paikan kuuluisaa hernekeittoa sekä munkkeja ja pannareita. Herkut ovat maineensa ansainneet. Oli tosi hyvää!

Turun Pursiseuran Ravintola
Ruissalon puistotie 316

Minulle tulee pursiseurojen ravintoloista aina vähän sellainen olo, että sinne ovat tervetulleita vain bättre folkin edustajat ja muita katsellaan nenänvartta pitkin. Päätimme siitä huolimatta tutustua Ruissalossa sijaitsevaan Turun pursiseuran ravintolaan ja voi miten väärässä olinkaan: Meidät otettiin todella lämpimästi vastaan ja pidettiin hyvää huolta koko vierailumme ajan, vaikka emme olekaan bättre folkia ja veneen omistajiakin vain haaveissamme.

Istuimme terassille, vaikkei se ollut vielä varsinaisesti auki ja kaikki muut ruokailivat sisällä. Kysyimme onko ok, että syömme ulkona kun aurinkokin alkoi pilkistellä pilvien raoista. Olihan se ja niin meille katettiin pöytä terassille, kannettiin vilttejä varmuuden vuoksi jos tulee kylmä (pikkubloggaaja kiittää viltistä) ja lapsi sai erityishuomiota myös ruokaillessamme hänen kanssaan oman terassilounaamme jälkeen sisällä. Aivan ihanan lämminhenkinen paikka!

Pursiseuralla on myös terassimenu, mutta sitä ei ollut vierailupäivänämme saatavilla. Niinpä tilasimme lounasannokset eli pippuripossua ja kalaa. Kumpikin annos maistui erinomaisen hyvältä ja oli varhaisperunoineen ihanan kesäinen. Pienpanimo-olut kruunasi lounashetken nautinnon. Lounaan jälkeen kävelimme vielä pitkään rannassa veneitä ihastellen. Hetket Turun pursiseuran ravintolalla ja sen ympäristössä olivat oikein ihanat ja kesäiset. Niistä jäi lämmin muisto.

Villa Promenade
Kansanpuistontie 76

Jälkkärille palasimme Kansanpuiston lähelle Villa Promenadeen, jonka auringossa kylpevällä terassilla nautimme kahvit ja makeat leivonnaiset. Hauska muuten huomata, miten yhden päivän aikana sää muuttui harmaasta ja pilvisestä puolipilvisen kautta melkein hikisen kuumaan aurinkoon.

Villa Promenaden terassilla oli niin lämmin, että hain vielä janojuomaksi (hah, puhtaaseen nautiskeluun minä sen hain!) lasillisen valkoviiniä. Olinhan tuolloin jo raskaana, mutta ennen kuin kauhistutte enempää: En tiennyt sitä vielä.

Villa Promenaden rakennusta on muuten kutsuttu vuoteen 2011 asti Aurinkoravintolaksi. Nimi sopii paikalle kuin valkkarilasi lomalaisen käteen. Aurinkoinen terassi keräsi paljon hetkestä nautiskelijoita lapsiperheistä lomapäivää viettäviin ystävyksiin. Villa Promenadekin on mainio paikka viettää juhlia ja täällä näkisin ainakin tyylikkäät kesähäät.

Ruissalon kylpylä
Ruissalon puistotie 640

Airiston aallot liplattavat kauniisti auringonlaskussa kun vietämme iltaa Ruissalon kylpylässä. Sen terassilla kelpaa istuskella ja laituri kutsuu iltauinnille. Kolmen sukupolven porukkamme viihtyy rauhallisessa kylpylätunnelmassa erinomaisesti. Käymme pienellä iltakävelyllä ja nukumme sikeästi meri-ilman väsyttäminä.

EDIT: Tämäkin kohta on lisätty myöhemmin alkuperäiseen postaukseen kun teimme paluun Ruissaloon seuraavana kesänä. Yövyimme Ruissalon kylpylässä kolmen sukupolven voimin. Koko reissusta voit lukea lisää täältä.

Onko Ruissalo tuttu? Entä Ruisrock ja muut Suomen kesäfestarit? Oletko kenties osallistunut Honkapirtillä tai Villa Promenadella vietettäviin kesäjuhliin? Millaista oli?