Italialainen lisukesalaatti
Anopin keittiön kaapit ovat oikea aarreaitta. Ei haittaa vaikken aina meinaa löytää etsimääni, sillä eteen tulee aina jotain muuta ihanaa, jota haluan käyttää rekvisiittana blogissa. Tätä salaattia tehdessäni anoppi esitteli kaapeistaan löytyviä astioita ja ideoimme yhdessä mihin mitäkin kippoa ja kupposta voisi käyttää. Paloin suorastaan halusta päästä käyttämään jokaista ihanaa astiaa ruokakuvauksissani. Apua, enhän minä voi muuttaa täältä pois ennen kuin jokainen kippo on hyödynnetty vähintään kertaalleen! Italialaiselle lisukesalaatillekin oli monta potentiaalista tarjoiluastiaa, joista päädyin lopulta Pentikin aakean laakeaan kulhoon, joka sopi kuin nenä päähän tämän salaatin alustaksi. Ja se salaatti, sekin oli vallan mainiota ja sai meidät haaveilemaan lomasta Toscanassa. Vuokramökki omalla uima-altaalla kumpuilevissa maisemissa idyllisten viinitilojen keskellä. Vuokra-auto…
”Kenties kaunis on ja vallaton..” – päiväkirja Amsterdamin matkalta
Lauantaipäivä Amsterdamissa jatkuu Rijksmuseumin kanavataksipysäkillä, jossa pomppasimme seuraavan aluksen kyytiin. Samalla hetkellä kun istahdimme osittain avoimen paatin penkille, alkoi aurinko paistaa ja voi että miten ihanasti se lämmitti vielä syyskuun lopullakin. Ihana kesäinen hetki! Alus lipui kaikessa rauhassa kohti Centraalia. Ohitimme hulppeat kanavan varrella olevat rakennukset, joiden hintaa saatoimme vain arvailla. Se on varmasti tosi paljon, nämähän muistuttavat sekä kooltaan että ulkonäöltään linnaa eikä sijaintikaan ole hullumpi. Ketäköhän näissä asuu? Istuskelimme kanavaristeilijän kyydissä ja mietimme mitä tekisimme seuraavaksi. Centraalista lähtisi sinisen linjan alus, joka kiertäisi pitkän reitin muun muassa De Gooyer -tuulimyllyn ohi. Maisemat olisivat reitillä varmasti näkemisen arvoiset, mutta koska molemmat kameran akut vilkuttivat punaista ja laturi jäi tietenkin…
Nopea pinaattipasta
Talonrakentajien vapaa-aika on hieman kortilla. Asiaa ei helpota omalta osaltani yhtään myöskään se, että pidän kynsin hampain kiinni harrastuksistani, vaikka aikaa niille ei aina meinaa löytyäkään. Rehkin useana iltana viikosta salilla, käyn ratsastamassa ja pyrin pääsemään joka viikko myös Italian tunnille. Ystäville ja perheellekin pitää löytyä aikaa, ettekä ehkä edes tiedäkään miten paljon blogiin saa kulumaan aikaa. Jostain on siis tingittävä. Ja se joku on ruoka. Älkää kuitenkaan ymmärtäkö väärin. Meillä syödään kyllä hyvin ja kokataan usein, mutta monimutkaiset ja paljon aikaa vievät reseptit jäävät suosiolla odottelemaan auvoisempia aikoja. Meillä ei siis hauduteta monen tunnin pataruokia tai piiperretä aikaa vieviä nykeröitä, vaan helpot ja nopeat arkiruoat ovat nyt kovassa huudossa.…
”Iloinen Amsterdam” – Päiväkirja Amsterdamin matkalta
Lauantaiaamu Amsterdamissa valkeni pilvisenä, mutta hissin seinään tulostetun säätiedotuksen sade loisti onneksi poissaolollaan. Minä aamuvirkku pomppasin ylös hyvissä ajoin ja riensin heti ensitöikseni ikkunaan katsomaan miltä Amsterdam näyttää näin varhain aamulla. Kaduilla oli muuten hiljaista, mutta tien ylitti kaksi reipasta aamukävelijää. Heidän peräänsä tuli heti kaksi lisää, ja hetkinen, kävelijöitähän on kokonainen lauma ja niitä kipittää tien yli jatkuvalla syötöllä kuin muurahaisia ikään. Mikähän juttu tämä on? Paikallinen naisten ja miesten kymppi? Kun olin tehnyt aamutoimet alkoi vatsa kurnia niin vaativasti, että oli pakko lähteä etsimään aamiaispaikkaa, vaikka mietimmekin onko tähän aikaan viikonloppuaamuna vielä mikään paikka auki. No, se selviää jalkautumalla kaduille. Lähdimme kävelemään kohti Anne Frankin museota, jonne ajattelimme…
Yrttiperunoita
Söimme loppukesästä sattuneesta syystä paljon perunaa. Eräistä polttareista jäi kaksi kahden kilon säkkiä pottuja, ja koska ruokaa ei saa heittää roskiin, piti niistä kokata jotakin syötävää. Sen lisäksi että tein muun muassa marokkolaista salaattia ja ranskalaista purjo-perunakeittoa, teimme potuista myös aivan tavallisia lisukepottuja pippuripihville ja muille lihaisille ystäville. Tai no, eivät ne aivan tavallisia lisukkeita olleet, sillä paahdetut yrttiperunat maistuivat niin maukkaalta, että ne olivat melkeinpä parempia kuin lautasella kököttävä pihvi. Valkosipuli-rakuunaperunat – perunoita – rakuunaa – valkosipulia – öljyä – merisuolaa Kuori ja pese perunat. Pilko potut viipaleiksi ja kippaa ne tarpeeksi isoon astiaan, jossa niitä mahtuu vähän pyörittelemään. Pilko tuore rakuuna ja valkosipuli. Lisää ne samaan astiaan perunaviipaleiden…
Rakkaudesta Helsinkiin: Kallio ja Sörnäinen
Kiersimme Hakaniemi ja Merihaka -päivänä myös Kalliota ja Sörnäisiä, ja vaikka luulimme, että etenkin Sörnäinen on meille ihan tuttu, löytyi sieltäkin vaikka mitä kivaa uutta pällisteltävää. Minä kävelen ainakin kerran viikossa Sörnäisten läpi ja onpa ystäväni Vilukissakin asunut näillä kulmilla, joten tuttu seutu on kyseessä. Mutta kun astuu hieman sivuun ja kurkistaa mitä seuraavan nurkan takaa löytyy, voi yllättyä iloisesti. Karulta Sörnäisten alueelta löytyi nimittäin yksi kaikkien Helsinki-kierrostemme lempipatsaista. Paljastan kohta mikä se on, mutta aloitetaan kierros ensin Kallion sydämestä Karhupuistosta. Karhupuisto on yksi kaupunkilaisten lempipuistoista ja siellä sijaitseva karhupatsas mahtuu helsinkiläisten äänestämään patsaiden top vitoseen. Karhupuistossa sijaitsee myös söpö lippakioski, jossa pidimme perinteisen kahvitaukomme. Ilahduimme ensinnäkin mukavasta palvelusta, mutta…
”On kuin kaunein kukka kauniin maan”, Amsterdam
Perjantaina 20. syyskuuta koitti vihdoin se ihana päivä, kun parsansyöjät lähtivät palkintomatkalleen Amsterdamiin. Herätyskello soi ihan tuhottoman aikaisin jopa minun aamuvirkun mittapuulla ja kuuden jälkeen istuimme jo perinteisellä lähtöoluella Oak Barrelissa. Finnairin kone nousi ilmaan kasin jälkeen ja parin tunnin kuluttua se laskeutui Schipholin lentokentälle kyydissään kaksi iloista bloggaajaa. Yksi on ehkä vähän innoissaan. Lennolla tarjoiltiin brie-juustolla täytettyjä croisantteja, joissa oli mukavan paljon juustoa suhteessa leipään, mutta eihän näin pieni eväs riitä varsinkaan raavaalle miehelle kovin pitkäksi aikaa. Suunnitelmanamme olikin matkustaa kentältä junalla Amsterdamin keskustaan, käydä hotellilla heittämässä matkalaukku säilytykseen jos ja kun huoneemme ei olisi vielä valmis, ja etsiä sitten heti ruokapaikka, jossa söisimme lounaan. Ensinäkymät kaupunkiin Centraalista. Turisti taapertaa…
Kolmen suklaan muffinssit
Ei varmaan kannattaisi mainita sanaa vatsatauti muffinssireseptin, tai minkään muunkaan reseptin yhteydessä, mutta minä nyt en muutenkaan tee asioita aina niin kuin ne kannattaisi tehdä, vaan niin kuin haluan ne tehdä. Siispä kerrottakoon, että nämä muffinssit syntyivät juuri ennen vatsapöpön iskemistä ja lensivät siksi lopulta roskiin. Ehdin onneksi maistaa valmiita tuotoksia ja todeta ne erinomaisiksi. Siksi uskallan jakaa reseptin myös teille, sillä muffinssit olivat täysin syyttömiä pahoinvointiini. Mutta koska muffarit olivat olleet niin läheisessä kosketuksessa pöpöisen Martinan kanssa, en uskaltanut tarjota niitä muille, vaan kuolo korjasi nämä leivonnaiset pian niiden syntymän jälkeen. Tartuntavaara olisi ollut liian ilmeinen jos muffinssit olisivat päässeet jylläämään toisten mahoihin, ja uskokaa kun sanon, että kyseistä…
Ramen burger
Ruokamedioissa on alkanut vilahdella hassuja hampurilaisia, joiden sämpyläosat on tehty nuudelista. Kyseessä on ramen burger, josta povataan seuraavaa ruokamaailman hittiä. Minä tartuin kerrankin trendiin ajoissa, enkä vasta sitten kun se on menossa jo ohi, ja kokkailin keltaisen keittiön syövereissä omat versioni ramen burgerista. Aasialaisia makuja sisältävä purilainen on oikein kiva uusi tuttavuus, ja vaikka ajattelin ensin, että sen tekeminen olisi vaikeaa, ei nuudelisämpylöiden väsääminen vaatinut kovin suuria kokkaustaitoja. Pitää osata vain keittää nuudelit, sekoittaa niihin pari kananmunaa ja paistaa. Niin helppoa että mikset kokeilisi näitä jo tänä iltana? Ramen burgerit 3 kpl – 200 g nuudeleita – 2 kananmunaa – 400 g jauhelihaa – 2 rkl soijakastiketta – sipulia…
Helpot myslisämpylät
Mikään ei voita uunituoreen leivän tuoksua, makua, pehmeyttä ja rapeaa pintaa. Ai että, jos joka päivä saisi tuoretta leipää niin olisiko aika kivaa? Leipää pitäisi leipoa useamminkin, mutta jotenkin se tuntuu niin monimutkaiselta ja vaikealta, ettei siihen tule ryhdyttyä kovin usein. Haluaisin kuitenkin yrittää tehdä tässä parannuksen ja pistän homman heti käyntiin pyöräyttämällä pellillisen myslisämpylöitä. Myslisämpylät – 4 dl vettä – pussi kuivahiivaa – 1 tl suolaa – 3 dl mysliä (minä käytin blogin kautta saamaani Dr Oetkerin Vitalis 7 viljaa Hedelmä & marja -mysliä) – 3 dl sämpyläjauhoja – 3 dl vehnäjauhoja – 2 rkl öljyä Lämmitä vesi 42-asteiseksi, eli vähän lämpimämmäksi kuin kädenlämpöinen. Niin tai jos sinulla sattuu…
