Rakkaudesta Helsinkiin: Etelä-Helsingin kirkot
Olemme tehneet äidin kanssa tänä vuonna tavallisten eri kaupunginosissa tehtyjen kävelykierrosten lisäksi myös teemallisia Helsinki-kierroksia. On ollut patsaskierros, Kruunuvuoren aavekaupunki ja nyt kävimme kiertelemässä Etelä-Helsingin kirkkoja. Osa kirkoista jäi odottamaan seuraavaan kertaan ja muutama aiemmilla kävelyillä nähty kirkko jäi tällä kertaa väliin (mm. Tuomiokirkko ja Pyhän kolminaisuuden kirkko), mutta aika kiva määrä erilaisia kirkkoja me saatiin käytyä läpi. Treffasimme keskustassa eräänä aurinkoisena lauantaina, joka tosin kääntyi sateiseksi reissumme loppupuolella. Olimme molemmat oikein kesäisellä tuulella ja naureskelin kun olimme valinneet yllemme toisistamme tietämättä samanhenkiset kesämekot. Siniset hameenhelmat liehuen päräytimme sporalla Uspenskin katedraalille ja niin sai kirkkokierros alkaa. Uspenskin katedraali Kävimme Uspenskin katedraalilla jo Katajanokan kierroksellamme, mutta koska kirkko ei ollut tuolloin auki,…
Gazpacho
Tämä oli siinä mielessä aika hölmö kokkailu, etten voinut itse syödä tekemääni kylmää tomaattikeittoa. Kokkailin ison kasan gazpachoa kevään pahimpaan siitepölyaikaan, jolloin suuni ei yleensä kestä raakaa tomaattia vaan allergiaoireilee ärsyttävästi. Keiton makua tarkistaessa tunsinkin tutun kirvelyn suussani ja jouduin jättämään keiton syömättä. Tai no, en sitten kuitenkaan malttanut ihan kokonaan olla syömättä tätä. Seuraavana päivänä, kun Euroviisut oli jo ohitse, eikä keiton jälkeen tarvinnut syödä enää muita makuja, vetäisin lautasellisen gazpachoa allergialääketujauksen kyytipojaksi. Melko tuliselta soppa maistui (mitä se ei siis oikeasti ole, allerginen suuni vain reagoi tomaattiin kivulla), mutta hyvää ja ihanan kesäisen kevyttä se oli silti. Allergialääke onnistui pelastamaan suuni pahimmalta rikkimenemiseltä, joten uskalsin syödä soppaa…
Kadriorg
Kun olin vielä matkatoimistossa töissä, tarjosi Tallink Silja firmamme työntekijöille tutustumismatkan Tallinnaan silloisilla uusilla Star ja Superstar -aluksillaan. Laivoihin tutustumisen sekä syömisen ja juomisen lisäksi myös Tallinnaan oli järkätty pientä ohjelmaa Kadriorgin palatsiin ja sitä ympäröivään puutarhaan tutustumisen muodossa. Bussikyyti vei akkalaumamme paikalle, jossa tutustuimme ensin oppaan johdolla linnan sisätiloihin ja sitten omatoimisesti kauniiseen Kadriorgin puutarhaan. Venäjän tsaari Pietari Suuri rakennutti palatsin ja sitä ympäröivän puiston vaimolleen Katariina I:lle vuonna 1718 ja kyllä kelpasi Katariinan siellä hengailla. Aika upeasta paikasta on nimittäin kyse. Jos kaipaat vaihtelua Tallinnan matkoihisi niin käypä tutustumassa Kadriorgiin jonakin kauniina kesäpäivänä. En napannut palatsin sisältä yhtäkään kuvaa, sillä en ajatellut vielä tuolloin tekeväni paikasta blogipostausta, ja…
Lemon curd
Kirpsakan makea lemon curd on oiva käyttökohde muusta ruoanlaitosta yli jääville keltuaisille. Keltainen sitruunatahna sopii oivallisesti muun muassa macaronsien väliin, paahtoleivän päälle, maustamaan kermavaahtoa, jäätelön kanssa tai vaikka suoraan lusikalla syötäväksi. Jälkimmäistä en toki tunnusta tehneeni, en ainakaan kovin kovaan ääneen. (Okei, ihan vähän maistoin vaan..). Lemon curd – 4 keltuaista – 2 dl sokeria – 2 sitruunaa – 50 g margariinia Laita keltuaiset ja sokeri kulhossa vesihauteeseen ja vatkaa kunnes saat aikaan kuohkeaa vaahtoa. Raasta sitruunoista kuori ja purista mehut ensin erilliseen kulhoon. Lisää sitten sitruunan mehu ja kuoriraaste vaahtoon vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Ota kulho pois vesihauteesta ja kun seos on jäähtynyt hieman lisää sen sekaan margariini.…
Toast skagen
Toast skagen oli yksi ensimmäisistä ruoista, joita kokkailin ihan itsekseni. Katkarapumössön sekoittaminen on sen verran helppoa hommaa, että toast skagenista on helppo aloittaa kokkausharjoitukset, ja lopputuloskin on poikkeuksetta varsin mainio. Muita nuoren Martinan bravuureja olivat ainakin kana-riisi-kanaliemikuutio-hemapa -mössö, pannulla paistetut porsaanfileet, teeleipä (köksän vihkon reseptillä tehty), brownies ja erilaiset täytetyt leivät. Ah, mitä gourmet-ruokaa! Mutta jostainhan on aloitettava. Katkarapuleipä toimii edelleenkin mainiosti alkupalana, pikkunaposteltavana kuohuviinin kera tai vaikkapa rapujuhlien alkuruokana ennen varsinaisiin saksikäsiin tarttumista. Ja kukapa ei olisi joskus parannellut oloaan ruotsinlaivalla iiisolla katkarapuleivällä.
Rakkaudesta Helsinkiin: Kruunuvuoren aavekaupunki
Kruunuvuori on hyvin hämmentävä paikka. Laajasalon kupeessa uinuva unohdettu aavekaupunki saa metsittyä kaikessa rauhassa villiintyneen luonnon keskellä. Vanhat huvilat rapistuvat ja lyhistyvät kasaan kuin korttitalot, teiden päälle on kaatunut puita ja kasvillisuus peittää alleen menneiden aikojen paratiisimaisen huvila-alueen. Jylhiltä rantakallioilta avautuu huikeat maisemat Kulosaareen, Korkeasaareen ja aina Katajanokalle asti, ja vain hiljainen tuuli kuiskaa muiston täällä aikoinaan vietetyistä kesistä. Harva on edes kuullut puhuttavan Kruunuvuoren hylätyistä huviloista, eikä sinne eksy kovin helposti edes sattumalta. Reitti pitää tietää ja minäpä aion kertoa sen teille hieman myöhemmin tässä postauksessa. Paikan tunnelmaa on lähes mahdotonta kuvailla sanoin, mutta yritän kuitenkin. Parhaiten hylätyn alueen surullista hiljaisuutta voi aistia menemällä itse paikan päälle, ottaa piknik-eväät,…
Brunssi, sirkuskoulu ja mökkeilyä…
…eli POLTTARIYLLÄRIII! Sirkuksen tiikeri. Melkoisen pelottava. Eräänä lauantaiaamuna lauma iloisia naisihmisiä kokoontui yhteen, valmisti brunssin ja lähti kohti pahaa-aavistamattoman polttarisankarin pihapiiriä. Pihapiiristä löytyi sankarin auto, jota koristeltiin hieman muun muassa vaipalla, ja kun morsiamemme asteli autolleen lähteäkseen töihin, oli yllärin paikka. Tsädääm, tänään ei olisikaan töitä vaan kivaa yhdessäoloa mitä mainiommalla porukalla! Se on polttarit nyt! Nautiskelimme brunssin ja skumppaa kaikessa rauhassa, lakkasimme morsiamenkin kynnet teemavärillämme punaisella ja hengailimme sen jälkeen vielä hetken ulkona. Leppoisan oleskelun lisäksi polttarisankarille järjestettiin pientä ohjelmaa ”Arvaa kenen lappu?” -leikin merkeissä. Jokainen oli kirjoittanut lapulle jonkin hauskan tai erikoisen faktatiedon itsestään ja morsiamen tuli arvata mikä lappu on kenenkin. Leikin aikana polttariporukasta selvisi vaikka mitä…
Fish & Chips
Mitä sinulle tulee mieleen sanoista brittiläinen ruokakulttuuri? Minun mieleeni pätkähtää ensimmäisenä kuva english breakfastista, ja heti perään sanomalehtitötterössä hengaileva fish & chips -annos. Myös Jamie Oliverin pärskähtelevä puhetyyli näkyy silmissäni, samoin skottiruutuihin sonnustautunut säkkipillin soittaja, mutta se ei enää liittynytkään ruokaan.. Fish & chipsien tekeminen itse on jännittänyt kaltaistani arkajalkaa, sillä kuumalla öljyllä läträäminen ei ole leikin asia. Mutta kun olimme onnistuneet paistamaan Henkan kanssa churroja onnistuneesti ilman rasvapaloa, uskalsin tarttua rasvakattilaan myös ystäväni E:n kanssa Euroviisuiltanamme. Ennakko-odotuksista huolimatta emme saaneet aikaiseksi tulipaloa, vaan rapean rapsakoita ranskalaisia sekä taikinakuoren alla kypsyneitä kuhapaloja. Remouladen olin valmistanut jo aiemmin. Fish & Chips 2 annosta – 250 g nahattomia kuhafileitä – 4-6 kiinteää…
Remoulade
Olisi kiva tarjota teille aina jotain kivoja, tosi erikoisia ja jännittäviä reseptejä (kuten vaikkapa paistettuja sirkkoja), mutta koska haluan blogini olevan myös kattava reseptiarkisto ihan itsellenikin, on minun välillä postattava aivan tavallisia reseptejä, joihin ei liity mitään kivaa tarinaa, ja jotka ovat vaan, noh, tylsiä. Tämä remoulade-kastike on yksi tylsistä perusresepteistä. Kastikkeen ohjetta googlettava varmasti ilahtuu löytäessään täältä remouladen ohjeen, mutta tarinoilla höystettyihin resepteihini ja muihin hassuihin höpötyksiin tottuneet saattavat pettyä huomatessaan, että uusi postaus onkin vain tylsä kastikeresepti. Vaan ei voi mitään, nyt tehdään remoulade-kastiketta ja sillä selvä. Remoulade – suolakurkku – ruohosipulia – kapriksia – 2 dl majoneesia – 1 tl (dijon)sinappia – puolikkaan sitruunan mehu – suolaa…
Rakkaudesta Helsinkiin: Haaga
Kuinka moni on ihmetellyt miksi Etelä-Haagaan junalla matkustettaessa pitää jäädä pois Huopalahden asemalla? Eikö Etelä-Haagan asema olisi luontevampi nimi Haagassa sijaitsevalle asemalle? Kaupunginosan pohjoisosastahan löytyy Pohjois-Haagan asema, mutta Etelä-Haagassa asema onkin nimeltään Huopalahti. Täh. Huopalahtihan on ihan oma paikkansa Haagan eteläpuolella! Ja miksi ihmeessä Haagassa on myös Huopalahden nimeä kantava kirkko? Eihän tässä ole mitään järkeä. Paitsi että on sittenkin. Haaga kuului nimittäin aikoinaan aina vuoteen 1923 asti Huopalahden kuntaan, ja niinpä nykyisessä Haagan kaupunginosassa sijaitsevat juna-asema ja kirkko kuuluivat ennen muinoin silloiselle Huopalahden kunnalle. Toki nimet olisi voinut muuttaa kun Haaga itsenäistyi vuonna 1923 omaksi kaupungikseen, mutta Haagan kauppalana tunnettu kaupunki ei ilmeisesti kokenut tarpeelliseksi tehdä niin. Haaga pysyi…
Churrot
Mmmmm, churrot, nuo ihanat espanjalaiset munkkipötkylät, joiden nimikin on niin hauska, että tekee mieli päästä heti maistamaan. Ja kylkeen reilun kokoinen kipollinen paksua ja tummaa suklaakastiketta. Kyllä kelpaa! Tehdäänkö heti? Tässä ohje: Churrot – 2,5 dl vettä – 1,5 rkl sokeria – ripaus suolaa – 2 rkl öljyä – 2,5 dl vehnäjauhoja – kanelia ja sokeria – paistamiseen runsaasti öljyä Laita vesi, sokeri, suola ja 2 rkl öljyä kattilaan. Kuumenna sekoitellen kunnes taikina kiehahtaa ja ota sitten pois levyltä. Sekoita jauhot joukkoon ja kääntele taikinaa lastalla niin kauan, että siitä muodostuu kiinteä pallo. Tähän ei mene kauan aikaa. Sekoita kaneli ja sokeri valmiiksi laakealle lautaselle. Churrot pyöritellään niissä paistamisen jälkeen.…
Paella
Paella, tuo espanjalaisten pyttipannu, on huonoimmillaan ällöttävä riisimössö ja parhaimmillaan ihanien makujen ilotulitus. Mieleenpainuvin paellakokemukseni lienee Espanjan sijaan koettu Miamissa, jossa tilasimme pieneen nälkäämme paellan puoliksi. Paella oli kuitenkin jenkkityyliin niin valtavan kokoinen, että jaksoimme syödä yhdelle ihmiselle tarkoitetusta annoksesta hädin tuskin puolet. Hyvä ettemme tilanneet molemmille omia annoksia. Miamissa nautiskeltu jättipaella oli ihanaa, ja napsinkin annoksesta simpukoita vielä siinä vaiheessa kun olin jo ihan täynnä. Tuosta hetkestä lähtien olen halunnut tehdä itse paellaa, ja nyt sain aikomukseni vihdoin toteutettua. Meidän paellaan tuli riisin ja sahramin lisäksi ainakin maukasta kanaa, mausteista makkaraa, chilikatkarapuja, savusimpukoita ja sinisimpukoita. Paella – paketti chorizoa – 300 g broileria (pilko suikaleiksi) – sipuli –…
