Yleinen
Kakku paahdetusta valkosuklaasta
Tänä vuonna joulun odotus on tuntunut erilaiselta kuin aiemmin kahdestakin syystä. Ensinnäkin tämä joulu on pikkubloggaajan ensimmäinen, ja vaikkei alle puolivuotias pieni vielä ymmärräkään joulusta mitään, olen löytänyt itseni miettimästä mitä jouluperinteitä haluan siirtää lapselle eteenpäin ja millaista on sitten, kun hän osaa odottaa joulupukkia. Toiseksi tänä vuonna joulun odotus ei ole jäänyt työkiireiden jalkoihin vaan äitiyslomalaisella on ollut aikaa nauttia ja fiilistellä lähestyvää joulua ihan eri tavalla kuin ennen. Tuleva joulu on siinäkin mielessä erilainen kuin edelliset, että se on ensimmäinen, jonka vietämme kotona. Kaikkina aikaisempina vuosina olemme reissanneet joulunviettoon joko äidilleni, Henkan vanhemmille tai vihreään Vihervaaraan. Tänä vuonna kun joulun vapaat ovat naurettavan lyhyet työssäkäyvälle Henkalle, päätimme olla…
Piazzale Michelangelo, Firenze
On vasta aamupäivä, mutta kesäkuisen Firenzen kaduilla on jo tukahduttavan kuuma. Olemme ylittäneet Arno-joen ja kiipeämme nyt ylämäkeen kohti Piazzale Michelangelo -näköalapaikkaa. Hiki valuu, sydän hakkaa ainakin miljoonaa ja askel painaa. Perillä olevien maisemien on parasta olla hikisen kiipeämisen arvoiset. Nousemme viimeiset askelmat ylös näköalapaikalle ja pysähdymme tuijottamaan edessämme aukeavaa maisemaa. Joki kiemurtelee etualalla ja sen takana komeilevat Firenzen katot ja kirkon tornit. Upean majesteettinen Duomo hallitsee itseoikeutetusti maisemaa. Onpa se valtavan kokoinen!
Krakovan joulutori – Idyllistä tunnelmaa ja roskispommi
Taksi pysähtyy Krakovan vanhankaupungin aukion laidalle. Astumme ulos autosta ja katselemme ympärillemme. Koko aukio on valaistu kauniisti, kaupungintalon torniin on heijastettu lumihiutaleita ja aukiota reunustavat ihanan tunnelmalliset lämmitetyt terassit, jollaiselle pitää päästä istumaan, vaikka terassit suorastaan huutavat turistin nimeä ja hinnoissa on varmasti reilu turistilisä. Olemme kuitenkin valmiit maksamaan sen ihan vaan tunnelman takia. Onneksi Krakova ei ole lähtökohtaisesti kallis. Ennen terassille istahtamista teemme pienen kierroksen aukiolla. Joulutori on kerännyt lauantai-iltana paljon kiertelijöitä. Ruokakojuista leijailee makeaa leivonnaisten tuoksua, käristetyn makkaran katkua ja hauskoista tynnyrin muotoisista kojuista saa glühweinia. Sitä täytyy maistaa vielä myöhemmin.
Pestolasagne
Kuten tässäkin videossa mainitsen, on yksi kaikkien aikojen Italian ruokalemppareistani ligurialainen pesto. Klassinen pestopasta on herkkuani, mutta myös kalan kaverina pesto on verraton. Oikein hyvää pestoa voisin syödä lusikalla suoraan purkista ja itse asiassa olen tehnytkin niin. Kun selailin Ella Kannisen Toscana-kirjaa ja törmäsin sen sivuilla pestolasagneen, merkkasin sivun oitis, sillä tiesin että meillä syötäisiin pian pestolasagnea. Ja toden totta niin tehtiinkin. Ei mennyt kauaakaan kun olin ostanut kaupasta tarvikkeet ja ryhdyin lasagnentekohommiin. Ella Kanninen kertoo kirjassa reseptin olevan yksi hänen anoppinsa klassikoista, mikä teki reseptistä entistä kiinnostavamman. Italialaisen anopin klassikkoresepti ei vaan voi olla muuta kuin jotain todella toimivaa. Resepti on neljälle, mutta suosittelen tekemään kerralla tupla-annoksen ja vaikka…
Mercado de San Miguel, Madrid
On lokakuinen aamupäivä Madridissa. Aurinko lämmittää ihoa kun pyörimme Plaza Mayorilla. On matkan ensimmäinen kokonainen päivä eikä reissuväsymys paina vielä tippaakaan. Päinvastoin mieli on iloinen, jopa riehakas. Jokaisen kulman takaa avautuu uusia maisemia ja paikkoja, joita tekisi mieli ahnehtia toinen toisensa perään. Haluan tutustua Madridiin nyt heti, nähdä sen parhaat puolet ja ihastua. Plaza Mayorilta poistuttaessa kulman takana meitä odottaa yksi Madridin parhaista puolista: Mercado de San Miguel. Kauppahallin ympärillä käy kuhina ja sama meno tuntuu jatkuvan sisälläkin. Me liitymme joukkoon, astelemme ovesta sisään ja pysähdymme katselemaan ympärillemme.
Bistro Popot – Ruokamatkalla Lahdessa
Lahdesta on tullut kuin varkain erittäin varteenotettava ruokamatkakohde. Alkuvuodesta 2016 lahtelaisravintola Roux valittiin Suomen Gastronomisen Seuran toimesta vuoden ravintolaksi ja saman vuoden syksynä Rouxin omistajat avasivat Lahteen toisen ravintolan nimeltä Bistro Popot, jonka kävimme nyt testaamassa. Popot on Rouxia rennompi hyviin viineihin panostava bistro, jossa ruokia voi jakaa ja jonka menu kuulosti jo valmiiksi niin herkulliselta, että tiesin ruokien valitsemisesta tulevan hankalaa. Tiedättekö kun joskus vaan tekisi mieli maistaa listalta kaikkea. Viimeksi Lahdessa käydessämme matkasimme kaupunkiin autolla, mutta tällä kertaa halusimme testata junan. Auto on toki kätevä, mutta junalla matkaan meni ihan yhtä vähän aikaa kuin autollakin. Meiltä puolisen tuntia ja Helsingistäkin vain tunti.
Hotelli Relais Vignale, Toscana
Ajamme vuokra-autolla halki Toscanan maaseudun postikorttimaisemien. Kukkuloiden laella nököttää pieniä kyliä ja kaupunkeja ja olemme matkalla yhteen niistä. Takana on jo pari viikkoa Italiassa ja edelliset yöt vietimme Firenzen vilinässä. Seuraavat pari päivää aiomme nauttia Toscanan maaseudun rauhasta Radda in Chiantin kuvankauniissa pikkukylässä. Halusimme viettää osan häämatkastamme Toscanan maaseudulla ja kun törmäsimme netissä surffaillessamme hotelli Relais Vignaleen Radda in Chiantissa, varasimme huoneen saman tien. Miten ihana paikka keskellä Chiantin viinialuetta aivan matkareittimme varrella Firenzen ja Sienan välissä.
Italialainen focaccia ja vinkit juustotarjottimen kokoamiseen
Pikkujouluaika on täällä taas ja glögin tai viinin kanssa olisi kiva tarjota jotain pientä purtavaa. Oma lempparini on yllätys yllätys italialainen alkupalatarjotin, jossa pääosaa näyttelevät ihanat juustot. Niiden kaveriksi kun pyöräyttää herkullisen focaccian on tarjoilut jo aivan riittävät. Jos tarjoiluihin haluaa panostaa vähän enemmän, voi tarjottimelle kattaa vielä vaikkapa italialaisia makkaroita ja leikkeleitä, hedelmiä ja juustojen kaveriksi hilloa sekä keksejä. Nam, ihan herahtaa jo vesi kielelle. Focaccia on hyvää sellaisenaankin, mutta vielä asteen parempaa se on kun tuoretta leipää dippaa modenalaiseen balsamietikkaan ja hyvään oliiviöljyyn. Bonuksena meillä oli kuvien herkkutarjottimella myös yhdistelmä hanhenmaksapasteijaa, kirpeää marjahilloa ja paahtoleipää. Ei huono sekään.
Siena, Italia
Se heinäkuun alku oli helteinen. Kuuma lämpöaalto sai koko Toscanan kiehumaan ja Sienan kadut väreilivät kuumuudesta paahtavan auringon alla. Hikoiluun tottui nopeasti, mutta askel hidastui kuin itsestään. Pienikin ylämäki tuntui rankalta urheilusuoritukselta ja kylmä juoma maistui taivaalliselta. Vettä kului litratolkulla ja silti koko ajan oli jano. Kuumasta säästä huolimatta Sienan katuja kulki mielellään. Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva vanha keskusta huokuu keskiaikaista tunnelmaa. Koska Sienan sijainti on ollut hieman syrjässä, on kaupunki säilynyt hyvin läpi historian Italiaa koetelleilta sotatuhoilta. Toisen maailmansodan tuhotkaan eivät juuri ulottuneet Sienaan asti.
Hunaja-rakuunaporkkanat
Sarjassamme ”Helppoja kasvislisukkeita” yksi kaikkien aikojen lemppareistani, nimittäin rakuunalla maustetut hunajaporkkanat. Joskus minulla oli tapana heittää pannulle pelkästään porkkanaa, perunaa ja sipulia, maustaa ne rakuunalla ja runsaalla öljyllä ja herkutella koko satsi leivän kanssa. Eipä sillä, hyväähän sekin oli, mutta nykyään kaipaan jotain proteiiniakin ruokaani. Niinpä hunaja-rakuunaporkkanat on kivempi laittaa uuniin kypsymään ja paistaa pannulla niiden seuraksi oikeastaan mitä tahansa lihaa tai vaikkapa juustoa. Näiden kanssa taisin syödä kanaa, vihersalaattia ja siemeniä, mutta melkeinpä mikä tahansa, mitä sillä hetkellä tekee mieli, sopii porkkanoiden kaveriksi. Jos etsit luottokasvislisukereseptiä, niin ole hyvä, tässä omani:
