Ulkomaat
Baixa – Lissabonin eloisa keskusta
Lissabonin keskustan Baixan tiukkaa ruutukaavoitusta piristävät viihtyisät aukiot. Baixa on erinomainen alue majoittua. Sieltä on lyhyt matka Bairro Altoon, Alfamaan ja muihin turisteja kiinnostaviin kaupunginosiin. Myös julkiset kulkuvälineet ovat hyvin tavoitettavissa ja onhan alue myös hyvin viehättävä. Baixa tuhoutui kokonaan vuoden 1755 maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa tsunamissa. Alue rakennettiin uudestaan ruutukaavaan ja nykyään se on eloisa ja kaunis kaupungin keskusta. Baixasta ei löydy juurikaan korkeuseroja vaan se on tasainen läntti kukkuloille rakennettujen Bairro Alton ja Alfaman välissä. Ei ihme että tulva teki täällä tuhojaan. Vedellä on ollut esteetön pääsy laaksomaiseen kaupunginosaan.
Signorvino, Milano
Vietimme syyskuussa kolme päivää Milanossa Emilia Romagnaan suuntautuneen blogimatkan päätteeksi. Emme juurikaan suunnitelleet Milanon aikaamme vaan päätimme vain olla ja syödä hyvin, kierrellä kaupungilla sen verran kun huvittaa ja nukkua päiväunet hotellilla jos siltä tuntuu. Blogimatka olisi kuitenkin täynnä ohjelmaa, joten sen jälkeen olisi kiva tutustua ihan iisisti Milanoon. Ruoka näytteli Milanossakin pääosaa ja jokainen testaamamme ruokapaikka oli erinomainen. Kiitos Milanossa asuvan bloggaajakollegan Magen, joka antoi meille monta hyvää vinkkiä kotikaupunkiinsa. Ilman hänen apuaan aikamme Milanossa ei olisi ollut niin herkullinen. Saimme Magelta myös muita kuin ruokaan liittyviä matkavinkkejä Milanoon, mutta palataan niihin myöhemmin. Nyt haluan esitellä teille yhden testaamistamme ravintoloista.
Italian maaseudulla – Agriturismot
Auto keinahtelee kuoppaisella tiellä. Hiekka pöllyää ja kummallakin puolella tietä avautuu laaksomaisema maaseudulle. Auringonlasku on värjännyt taivaan kauniin punaiseksi ja ilta on jo siinä vaiheessa, että taivaanrannassa hehkuvan pallon voi nähdä vajoavan koko ajan alemmas. Pian sitä ei enää näy ja pimeys laskeutuu Emilia Romagnan maaseudulle. Italian maaseutu tuo mieleen lapsuuden kesät mummolassa. Tuoksu on sama, vaikka täällä tien vieressä kasvaakin pitkät rivit viinipensaita ja oliivipuita. Vastapäisellä rinteellä laiduntavat lehmät ovat valkoisia eivätkä muistuta kovinkaan paljon mummolan Ystävää, Kieloa, Ääntä ja muita navetassa möllöttäneitä lehmiä. Italian maaseudun talot näyttävät ihan erilaisilta kuin punamullalla maalatut mökit Savon maaseudulla, mutta tunnelma on silti sama. Loppukesän vahvat tuoksut, maaseudun hiljaisuus ja kirkkaana tuikkiva…
Estoril, Portugali
Kaikki hyvät tarinat saavat innoituksensa jostain. Bram Stoker kehitteli Draculan 1400-luvulla eläneen Vlad Seivästäjän hahmon ympärille, Sherlock Holmes on luotu kirjailija Arthur Conan Doylen itsensä sekä Joseph Bellin persoonien pohjalta ja esimerkiksi teinivuosieni Roswell-sarjan tarina on saanut innoituksensa Roswellin kaupungin lähistöllä tapahtuneista ufohavainnoista. Tällä kertaa emme kuitenkaan matkaa Draculan kotikonnuille Romanian Transilvaniaan, seuraa salapoliisin jalanjälkiä Lontoossa tai etsi avaruusolioita New Mexicossa, vaan suuntaamme itse James Bondin alkulähteille. Tiesittekö että Ian Flemingin kerrotaan saaneen innoituksensa ensimmäiseen James Bond -romaaniin Casino Royaleen Portugalin Estorilissa sijaitsevasta Casinosta? Nyt tiedätte. Ja tokihan me riensimme katsomaan, miltä kuuluisa Casino näyttää.
Sintra, Portugali
Juna puksuttaa Lissabonista luoteeseen. Olemme lähteneet Rossio-asemalta päiväretkelle Sintraan, jonne saavumme reilun puolen tunnin junamatkan kuluttua. Perillä aurinkoinen keli on vaihtunut koko taivaan peittäväksi pilviverhoksi, joka on kuulemma ominaista vuoristoiselle kaupungille. Onneksi pakkasin pitkähihaisen mukaan. Kävelemme juna-asemalta kohti Sintran historiallista keskustaa. Matka kiemurtelee vehreän maiseman keskellä. Siellä täällä on söpöjä taloja, jotka ovat kuin suoraan jostain sadusta. Korkeammalla näkyy linnoja ja palatseja ripoteltuna pitkin poikin vuorenrinnettä. Osa niistä on värikkäitä kuin suoraan piirretyistä, osa taas harmaita kivilinnoja, sellaisia kuin ritaritarinoissa.
Ratanà, Milano
Milanon matkan viimeisenä päivänä meinaa iskeä paniikki. Vakavanlaatuinen sellainen. Emme nimittäin ole vielä maistaneet risotto alla milanesea! Sahramilla maustettu risotto on yksi lemppareistamme, joten pitäisihän herkkua päästä maistamaan kullankeltaisen risoton kotipaikassakin. Aikaa ei olisi enää kuin puolikas päivä. Taidamme tietää mitä syömme tänään lounaaksi.
I Salentini, Milano
Tapojemme vastaisesti emme olleet suunnitelleet syyskuista Milanon reissuamme juuri lainkaan, mutta yhteen ravintolaan olimme varanneet pöydän. I Salentinin bongasimme samasta Mondon artikkelista kuin Lissabonin huippukivan Bastardon, emmekä joutuneet tälläkään kertaa pettymään. Ilta oli jo pimentynyt kun kuljimme halki syksyisen lämpimän Milanon. Käännyimme kadulle, jossa ravintola sijaitsee ja hämmästyimme hieman. Onko täällä muka jossain ravintola? Alueella on hiljaista ja rauhallista. Suurlähetystöt seisovat ylväinä eikä turisteja näy mailla halmeilla. Kas, tuossa on I Salentini.
Pastificio, Rooma
Via Della Grocella käy kuhina. Pienen pastakaupan eteen on kerääntynyt jono. Ovi aukeaa yhdeltä, jolloin saatavilla on Rooman hinta-laatusuhteeltaan parasta pastaa. Pastificion lounas on etenkin paikallisten suosiossa, ja siellä missä paikalliset, siellä myös Martina ja Henkka.
Makumatka Thaimaahan
Takana on kuuma päivä palmujen reunustamalla rannalla. Thaimaan aurinko paistaa kuumasti ja suoraan kookospähkinästä nautittu kookosvesi maistuu taivaalliselta. Välipalaksi riittää pelkkä tuoreista hedelmistä valmistettu juoma, mutta auringon painuessa kohti horisonttia, alkaa olla nälkä. Kesäsandaalit kuljettavat rantaravintolaan, jonka pöytään tilataan iso kulho riisiä ja erilaisia mausteisia kastikeruokia jaettavaksi koko seurueen kesken. Aurinko laskee merimaiseman taakse. Takana on päivä trooppista unelmalomaa ja monta samanlaista on vielä edessä. Thaimaan auringon alta on kotoisin yksi maailman maukkaimmista ruokakulttuureista. Thaimaalaisessa ruoassa yhdistyvät juuri sopivalla tavalla makeat, happamat, karvaat ja suolaiset maut. Tulisetkin useimmiten, mutta eivät aina. Miedomminkin maustettu thairuoka on kuitenkin aina maukasta. Siinä maistuu kookos, lime, sitruunaruoho ja chili. Mukana on usein myös korianteria,…
Hotel Brown’s Downtown, Lissabon
On vielä varhainen aamu kun astelemme ulos metrosta Lissabonin keskustassa. Nousemme ylös kadulle, astumme pari askelta ja jäämme odottamaan punaisten valojen vaihtumista vihreäksi. Katselen ympärilleni ja julistan Henkalle pitäväni jo nyt Lissabonista. Hän nauraa, olemmehan olleet kaupungissa vasta pari minuuttia. Mutta niin se vaan on, ensivaikutelma on tyrmäävä ja Lissabon ottaa meidät heti avosylin vastaan. Kävelemme Brown’s Downtown hotellille, jonka aulan vinkeää sisustusta katselen huuli pyöreänä samalla kun kirjaudumme sisään. Huoneemme ei ole vielä valmis, joten jätämme matkalaukut säilytykseen ja suuntaamme kaupungille varhaiselle lounaalle.
