Ulkomaat
Hotel Lilium, Rooma
Häämatka, Rooma ja kesä. Kihisen onnesta. Olemme juuri saapuneet lempikaupunkiini. Taakse on jäänyt hääkiireet ja arkinen aherrus. Seuraavat 2,5 viikkoa vietämme Italian auringon alla. En voisi olla onnellisempi. Tätä on odotettu.
Mercato Metropolitano, Milano/Torino
Pullo lambruscoa kiitos! Viini on nyt valittu. Vielä pitäisi päättää mitä haluamme syödä ensimmäisenä. Kävelemme pitkin hallimaisen rakennuksen pitkää käytävää ja luemme ruokakojujen listoja. Pizzaa, panineita, kanaa, lihaa, juustoja, salaatteja, mereneläviä.. Kaikkea mitä kuvitella saattaa. Ihanat tuoksut valtaavat nenän ja päätös pitää tehdä mahan murinasta päätellen nopeasti. Aloitamme herkutteluhetken wingseillä, jotka kannamme yhdessä viinipullon kanssa Mercato Metropolitanon pihan värikkäälle terassille ja istahdamme alas. Aurinko tulee esiin pilvien takaa ja lämmittää mukavasti, vaikka syyskuu on jo pitkällä. Kaadamme laseihin viiniä ja maistamme wingsejä. Todella hyvää.
Bairro Alto, Lissabon
Ovet ja ikkunat ovat säpissä. Aurinko paistaa uinuville kaduille kuin häikäisten niitä suoraan silmiin ja voin melkein kuulla, kuinka kaupunki kääntää kylkeä. Ei herätä vielä. Parvekkeilla roikkuu värikkäitä kalakoristeita, nuorisoporukka hengailee ovensuussa ja polttaa tupakkaa. Värikkäät nauhat, ovenpielustojen mainoskyltit ja flyereiden jakajat kertovat täällä iltaisin vallitsevasta karnevaalitunnelmasta. Bairro Alton kaupunginosa Lissabonissa herää henkiin vasta illan hämärtyessä.
Aperitivo
Jos saisin kopioida jotain Italiasta Suomeen, niin se olisi aperitivokulttuuri. Italiassa lähes paikassa kuin paikassa saa alkuillasta tiettyyn aikaan juoman lisäksi pöytään erinäisen valikoiman suolaisia naposteltavia, jotka kuuluvat juoman hintaan. Joskus se voi olla pelkkiä oliiveja, joskus taas esillä on runsas buffet-pöytä, josta voi hakea purtavaa. Me tutustuimme aperitivoihin häämatkallamme oikein toden teolla. Istahdimme monena iltana terassille, tilasimme Aperol Spritzit ja maistelimme suolaisia herkkuja. Sillä siirsi helposti orastavaa nälkää, jotta illallisen voi nauttia italialaiseen tapaan myöhään, ja terassilla aika kului kuin huomaamatta. Astelisin mielelläni Suomessakin työpäivän jälkeen drinkille ja napostelisin pieniä suolaisia juomani kanssa.
Minun Milanoni
Milano. Muodin mekka. Pohjois-Italian suurkaupunki. Pukumiehiä, malleja, tyylikkäitä ihmisiä. Iso kirkko ja sen edustalla paljon lintuja. Harmaata, väritöntä ja tylsää. Mutta silti kivaa, koska se on kuitenkin Italiaa. Jotain tällaista pyöri mielessäni kun varasimme hotellia Milanosta.
The Insólito, Lissabon
Miltä kuulostaisi suojaisa kattoterassi, josta aukeaa maisemat yli Lissabonin punaisten kattojen ja jossa tarjoillaan hyvää paikallista fine dining -tasoista ruokaa edullisesti? Aika hyvältä, eikö? Kaupan päälle saat vielä erinomaista ja todella ystävällistä palvelua sekä söpön ja tunnelmallisen sisustuksen. Suorastaan täydellistä.
Borghesen puisto, Rooma
Tuleeko sinulle mieleen sanasta Rooma vilkkaana sykkivä suurkaupunki? Autojen seassa kiemurtelevat vespat, töötti joka laulaa ja ikkunasta huitovat karvaiset kädet. Jalkakäytävälläkin on ruuhkaa. On kiireisen näköisiä italialaisia ja urpoina vaeltavia turisteja. Kasa aasialaisia keskellä katua kartta kädessään. Meteliä, ihmisiä ja rauhaton olo. Et varmaan ole käynyt Borghesen puistossa?
Corniglia, Cinque Terre
Pysähdyn hetkeksi vetämään henkeä. Hiki valuu ja portaat jatkuvat loputtomiin. En halua edes katsoa paljonko niitä on vielä jäljellä. Tiedän vastauksen muutenkin: Paljon. Maisema on kuitenkin kaunis. Rinteessä appelsiinipuun vieressä aukeaa vihreät viiniviljelmät, alhaalla kimmeltää sinistäkin sinisempi meri, aurinko porottaa ja Italian kesä on parhaimmillaan.
Manarola, Cinque Terre
Siinä se nyt on. Tätä maisemaa olen tuijottanut koko pitkän talven työpaikkani seinällä. Leikkasin sen irti seinäkalenterista, kiinnitin sermiin ja aloin laskea päiviä häämatkaamme. Kuvassa on Manarola, ehkäpä kaikista kaunein Cinque Terren viidestä kylästä.
Belem, sen torni ja leivonnaiset Lissabonissa
Eletään 1500 lukua. Väsynyt löytöretkeilijä palaa takaisin kotisatamaan. Lukuisien merellä vietettyjen päivien jälkeen horisontissa kohoaa tuttu näky. Belemin torni. Siitä löytöretkeilijä tietää olevansa vihdoin kotona Portugalissa ja tervehtii näkyä onnesta liikuttuneena. Aina se tuntuu yhtä ihanalta. Kotiinpaluu. Belemin tornia pidetään Lissabonin tärkeimpänä nähtävyytenä ja Portugalin maailmanvallan symbolina. Se on Unescon maailmanperintökohde ja sen edessä kiemurtelee pitkä jono turisteja, jotka haluavat tutustua torniin lähemmin, kiivetä sen huipulle ihastelemaan maisemia ja kertomaan muille, että minäpäs olenkin käynyt tuolla.
Hotel Europa, Lido di Camaiore, Toscana
Rantalomalla valitsemme hotellimme hieman erilaisin perustein kuin kaupunkilomalla. Kun kaupunkilomalla tärkein kriteeri on sijainti, on rantalomalla enemmän merkitystä hotellin palveluilla. Jos hotellista löytyy uima-allas, hyvä aamiainen, mahdollisuus nauttia lounasta (mieluiten altaalla), ei sen tarvitse sijaita kaikista keskeisimmällä paikalla. Lähellä rantaa kuitenkin mielellään ja on plussaa jos lähistöltä löytyy ruokakauppa. Toscanan rannikolla Lido di Camaioressa yövyimme Hotel Europassa, joka oli aivan nappivalinta neljän päivän rantalomalle. Hotelli sijaitsee lähellä rantakatua, jolla kävimme joka päivä kävelemässä, aperitiivilla ja usein syömässäkin. Hotellilta löytyy myös miellyttävä uima-allasalue, runsas aamiainen ihanalla terassilla ja kevyt lounas, jonka voi nauttia altaalla. Huoneissa on ilmastointi ja pihasta löytyy parkkitilaa. Tärkeimmät asiat ovat siis kunnossa.
Riomaggioren yö, Cinque Terre
Aurinko on jo laskenut ja turistit ovat lähteneet aikoja sitten parveilemasta Riomaggioren kaduilta. Veneet on tuotu rantaan. Vatsa on täynnä illallisen jäljiltä. Simpukoita valkosipulisessa liemessä, vastapyydettyä kalaa ja kylmää valkoviiniä. Huokaan tyytyväisenä.
