Ravintola Näsinneula
Viettäessämme pari kesäistä lomapäivää Tampereella emme voineet olla vierailematta Näsinneulassa ja sen näköalaravintolassa. Olen käynyt ravintolassa kerran aiemminkin joskus vuosia sitten ja nyt halusin palata sinne Henkan kanssa. Koska olemme kiertäneet jo Puijon tornin ravintolan sekä Tallinnan TV-tornin ravintolan, oli Ravintola Näsinneula luonnollinen jatke taivasseikkailuillemme. Särkänniemi oli mennyt jo kiinni ja viimeiset huvittelijat odottelivat kyytiä bussijonossa, kun hurautimme portista sisään huvipuistoalueelle. Astuimme Näsinneulan aulaan ja tallustelimme hisseille, joissa hissikammoinen koki viime käynnillään aika huimia sykelukemia ja melkoista paniikkia. Ilokseni sain kuitenkin huomata, että hissikammo on helpottanut, eikä Näsinneulan hississä tarvinnut jännittää yhtään. Sisälle ravintolaan astuessamme meitä tervehti upea näky. Isot ikkunat paljastivat kauniin kesäisen järvimaiseman, jonka yllä aurinko alkoi pudota…
Rakkaudesta Helsinkiin: Vallila
Lupailin pitkin talvea, että suosittu Rakkaudesta Helsinkiin -sarja saa jatkoa taas kesällä, kun säät suosivat ulkona liikkujaa, ja minä ja äiti pääsemme jalkautumaan Helsingin kaduille. Puhuimme ensimmäisestä Helsinki-kävelystä jo varhain keväällä, mutta lopulta sääjumalat, hammasleikkaukseni ja muut sattumukset lykkäsivät ensimmäisen kävelyn peräti heinäkuulle asti. Olimme yrittäneet käydä jo sitä ennenkin tutustumassa Vallilaan, mutta rankkasade pilasi suunnitelmamme ja päädyimme lopulta katsomaan Stockmannille hääpukuja. Hups. Nyt kuitenkin heinäkuun alussa sovimme taas treffit kaupungille ja aiemmin päivällä päällemme ryöpsähtäneistä sadekuuroista huolimatta kävelyretki onnistui, pysyimme kuivina ja opimme taas paljon uutta maamme pääkaupungista. Kohteenamme oli tällä kertaa tosiaan Vallila, ja sama vanha virsi toistui tämänkin kaupunginosan kohdalla, kuin niin monen muunkin paikan kohdalla aiemmin.…
Suklaavaahtokarkit
Ostin kasan isoja valkoisia ja vaaleanpunaisia vaahtokarkkeja, kaivoin kätköistä sinne unohtuneen taloussuklaan ja ostin lisäksi lemppariani valkosuklaata, sekä valitsin suupalojen koristeeksi kauniin värisiä nonparelleja. Askartelin namut valmiiksi aamulla ja illalla jähmettyneet karkit otettiin hyvissä ajoin esiin jääkaapista, jotta ne ehtivät vähän lämmetä ennen tarjoilua. Jääkylmä vaahtokarkki ei ole kaveri edes juhannuksena, etenkään kun tämän vuoden juhannuksena ei muutenkaan ollut erityisen lämmin. Suklaakuorrutetut vaahtokarkit sopisivat söpösti myös vaikkapa kastejuhlan tarjoilupöytään, kotibrunssille, piknikille tai pieneksi naposteltavaksi kuohuviinin kanssa. Meillä näitä syötiin tosiaan läpi juhannusviikonlopun ja taisinpa minä napsia muutaman namun suuhuni myös aamiaiseksi. Koska mä voin ja koska ne oli niin houkuttelevan näköisiä. Suklaakuorrutetut vaahtokarkit – vaahtokarkkeja – suklaata – nonparelleja Sulata…
Martinan matkapäiväkirja: Viimeinen päivä Senigalliassa
Laitoin herätyskellon soimaan lähtöpäivänä melko aikaisin, sillä halusin viettää vielä viimeisiä kiireettömiä aamuhetkiä Senigalliassa, syödä aamiaisen kaikessa rauhassa, pakata valmiiksi ja kirjautua ulos hotellista ennen kuin meidän olisi määrä lähteä bloggaajatoverin kanssa kaupungille haistelemaan paikallista sunnuntaimeininkiä ja ottamaan vielä lisää kuvia kauniista Senigalliasta. Blogimatkan viimeinen päivä. Haluan ottaa tästä vielä kaiken ilon irti. Herätyskello soi ja nousen pirteänä ylös, vaikka edellisenä yönä uni jäikin melko katkonaisesti rantakadun baareista kuuluvan jumputuksen takia. Ei haittaa, avaan parvekkeen oven ja tervehdin aamuista Senigalliaa. Läträän loput vartalovoiteet ihooni ja heitän tyhjät purkit roskikseen. Laitan hiukset kiinni ja lähden aamiaiselle. Aamiaispaikka on tyhjä, kaikki bloggaajat ja muut hotellivieraat taitavat nukkua vielä. Tai ei, tuolla rantakadulla…
Tanskalainen sillivoileipä
Aina kun kuulen sanan sillivoileipä, tai näen sellaisen pötköttelevän edessäni, alkaa päässäni soida Pauli Hanhiniemen ääni. ”Muistan kuinka laitoit sillivoileipää mun krapulaan..” Melko häiritsevää, biisi ei nimittäin kuulu suosikkeihini, vaikka Pauli onkin ihan hauska hemmo ja Kolmannella Naisella on muita ihan hyviä biisejä. Viimeksi sillivoileipäbiisi soi päässäni kun tein postauksen sillivoileipiä Euroviisufinaaliimme. Tai oikeastaan biisi soi päässäni sen jälkeenkin kun käsittelin sillivoileipäkuvia, kun tein blogiaikatauluun tilaa sillivoileipä-postaukselle ja kun kirjoitin tämän postauksen. Että sillivoileipää itse kunkin krapulaan sitten vaan! Olkaa hyvät. Tanskalainen sillivoileipä – maalaisleipää (Kuten kuvasta näkyy, meillä ei ollut maalaisleipää vaan saaristolaisleipää. Mitä pienistä.) – voita tai margariinia – salaatinlehtiä – keitettyä perunaa – keitettyä kananmunaa – valkosipulisilliä…
Martinan matkapäiväkirja: Kaunis ilta Italiassa
Senigallian matkapäiväkirjani viimeisimmässä osassa jäätiin lauantain lounashetkeen ja sen jälkeiseen raukean onnelliseen oloon, joka muuttui kuitenkin pian ylitsepursuilevaksi energiaksi, kiitos iltapäiväkahvin, jonka kofeiiniherkkä vetäisi kitusiinsa. Ylimääräinen energia oli kuitenkin varsin tervetullutta, sillä päivä oli ollut jo tapahtumarikas ja vielä olisi paljon kaikkea kivaa tiedossa. Ensimmäinen kiva nökötti Duca-aukion laidalla ja olimme nähneet sen jo moneen otteeseen. Rocca Roveresca on yhdessä rannalla olevan Rotondan kanssa Senigallian päänähtävyys, eikä komeaa linnaa voi olla huomaamatta. Olimme aiemmin kävelleet siitä vain ohi, mutta nyt pääsimme tutustumaan linnan sisätiloihin. Ennen kuin astuimme sisään linnaan odottelimme kuitenkin opastamme Rocca Roverescan edustalla, otimme kuvia ja jostain syystä puhe kääntyi italialaiseen kirosanaan, joka lausutaan samalla tavalla kuin suomenkielinen…
Saatat myös pitää
Corinaldo – Yksi Italian hurmaavimmista pikkukylistä
Miamin ravintolat
Miami, ja jo pelkästään Miami Beachin alue, on täynnä erilaisia ravintoloita. Vaikka olemme viettäneet jo kaksi lomaa Miamissa, olemme ehtineet koluta vasta murto-osan paikan ravintoloista. Olemme kuitenkin onnistuneet löytämään jo muutaman suosikin ja suositeltavan arvoisen paikan. Tässä olisi siis lista ravintoloista, jotka totesimme käymisen arvoiseksi viime Miamin lomallamme. Osassa olimme käyneet jo edellisellä reissulla, mutta toisaalta kaikki edellisen reissun ravintolat eivät mahtuneet tähän postaukseen. Poisjääneistä mainitsemisen arvoisin on Bubba Gump Shrimp Co., josta ainakin kaltaiseni Forrest Gump -fani tykkäsi niin paljon, että tein ravintolasta oman postauksen kauan sitten aikana ennen Rantapallossa bloggaamista. Siksi vanhassa postauksessa olevat kuvat ovat pieniä ja rivivälit hieman vinksallaan, mutta jos se ei häiritse, niin käy…
Summer bowl – hedelmäinen rahkakulho
Parasta kesässä on ehdottomasti tuoreet hedelmät ja ihanat suomalaiset marjat. Meheviä mansikoita, pulleita mustikoita, raikasta tuoretta ananasta.. Eipä juuri voisi parempaa välipalaa keksiä aurinkoisena kesäpäivänä. Summer bowliin kasataan värikkäitä marjoja ja hedelmiä ja kastikkeena toimii rahkajogurtti, tai minun tapauksessani tavallinen Ehrmannin rahka. Päälle vielä hieman passionhedelmää ja raikas, maukas ja superterveellinen välipala on valmis. Voi nam! Summer bowl – ananasta – kiiviä – mansikoita – mustikoita – rahkaa – passionhedelmää Kuori ja pilko ananas ja kiivi. Ota mansikoista kannat pois ja puolita ne veitsellä. Kippaa kulhoon ananaspalat, kiivi, mansikat ja mustikat. Laita keskelle pari isoa lusikallista rahkaa ja kaavi passionhedelmän sisukset rahkan päälle. Nauti mieluiten auringossa kaikessa rauhassa elämästä nauttien.
Kivikauden leipä – gluteeniton herkku siemenistä ja pähkinöistä
Eräs juhannusvieraistamme toi mukanaan gluteenitonta leipää, jota minunkin täytyi päästä maistamaan. Kivikauden leipä yllätti aivan täysin ja herkullista leipää oli saatava heti lisää vielä toinenkin viipale. Pyysin innoissani reseptiä, samoin teki anoppi, ja anoppi tekaisikin reippaana meille heti seuraavalla viikolla uuden kivikauden leivän. Otin herkkuleipää eräänä päivänä mukaani töihin ja herkuttelin sillä sekä mansikoilla ennen esteratsastustuntia. Leivän voimalla jaksoi mainiosti viipottaa yli esteiden ja kerroin siitä myös Instagramissa. Instagramissa esitettiin toive laittaa leivän resepti blogiin, joten tässä se nyt on. Herkullinen ja gluteeniton kivikauden leipä.
Martinan matkapäiväkirja: Ensimmäinen päivä Senigalliassa
Herätyskello soi ja hetken verran luulen olevani kotona. Njääh, kohta täytyy lähteä töihin.. Raotan silmiäni ja ymmärrän lämpimän keltaisesta valosta, että nyt ei todellakaan olla kotona. Ehei, mä olen Italiassa! Yhtäkkiä minua ei väsytä enää lainkaan ja pomppaan energisenä ylös sängystä. Astun parvekkeelle toivottamaan hyvät huomenet vielä heräilevälle Senigallialle. Otan muutaman kuvan ja hiljennyn hetkeksi miettimään tätä hetkeä, tätä matkaa ja sitä, miten olen tähän päätynyt. Edessä on pitkä päivä täynnä ohjelmaa, mutta se ei haittaa. Nautin varmasti joka hetkestä. Aamuvirkku kun olen, olen ensimmäisenä myös aamiaisella ja pääsen kuvaamaan koskematonta aamiaispöytää. Sanon tarjoilijalle jotakin italiaksi samalla kun valitsen parhaan paikan hotellin kattoterassilta. Tarjoilija innostuu puhumaan pitkät pätkät italiaa ja…
