Italia
Kulinaristin Senigallia – Michelin-ravintolan keittiössä
Senigalliaan suuntautunut blogimatka oli täynnä herkullista ruokaa. Oltiinhan Italiassa. Marchen maakunnan ruokakulttuurin pääosaa näyttelevät Adrianmerestä pyydetyt kalat ja merenelävät sekä verdicchio-viini. Marchessa syödään myös paljon kaikkea täytettyä ja friteerattua, tuoreita hedelmiä, merellisiä pasta-annoksia sekä juodaan tietysti ihanaa italialaista kahvia. Gelatoa saa joka nurkalta ja aamiaispöydästä löytyy italialaiseen tyyliin myös paljon makeita herkkuja, kuten leivonnaisia, hilloja ja croisantteja. Senigalliassa on ravintoloita laidasta laitaan aina pienistä perheomisteisista ravintoloista kahden Michelin-tähden Madoninna del Pescatoreen. Minä ehdin vierailla kahden vuorokauden reissullani neljässä eri ravintolassa. Muut bloggaajat olivat Senigalliassa hieman pidempään kuin minä, sillä heidän lentonsa saapui aikaisemmin ja lähti myöhemmin kuin minun. He ehtivät siis käydä useammassa ravintolassa kuin minä, mutta kerron näissä kahdessa…
Summer Jamboree – Aikamatka 50-luvulle Italiassa
Kun googlettelin blogireissuni kohdetta Senigalliaa, en voinut olla törmäämättä sanoihin Summer Jamboree. Kyseessä on useita päiviä kestävä festivaali Senigalliassa ja sitä vietetään tänä vuonna 2.-10. elokuuta. Koska blogimatkamme oli tosiaan jo kesäkuussa, emme päässeet kokemaan festivaalia paikan päällä, mutta jotain siihen liittyvää oli kuitenkin ujutettu ohjelmaamme. Nyt etenkin kaikki fiftarityylin ja 50-luvun ystävät huomio! Summer Jamboree on tosiaan iso vuosittainen tapahtuma upeassa Senigallian rantakaupungissa ja tuolloin kaikkialla on aistittavissa 50-luvun tunnelmaa. Kaikki pukeutuvat fiftarityyliin, kaupungissa pauhaa 50-luvun musiikki, aukiolle pystytetään kojuja, joissa festivaalivieraille tehdään 50-luvun kampauksia ja koko kaupunki tanssii 50-luvun tahtiin. Kuulostaa ihan sairaan hauskalta ja sitä se kuulemma myös on. Suuntaa siis ihmeessä elokuussa Senigalliaan jos fanitat 50-lukua…
Corinaldo – Yksi Italian hurmaavimmista pikkukylistä
Vietimme suurimman osan Italiaan suuntautuneen blogimatkamme viikonlopusta ihanassa Senigallian rantakaupungissa, mutta koska järjestäjät halusivat näyttää meille muutakin Marchea, otimme lauantai-iltana suunnan kohti sisämaata. Merellinen tunnelma vaihtui pian vehreänä kumpuileviin kukkuloihin ja saimme nähdä omin silmin Marchen monimuotoisen luonnon. Vielä pidemmällä odottaisivat Apenniinien lumihuippuiset vuoret, joten tästä maakunnasta löytyy todella ihan kaikenlaista maisemaa. Emme kuitenkaan menneet vuoristoon asti, vaan pysähdyimme Corinaldoon. Vierailimme ensin Mencaronin viinitilalla, jossa meitä oli vastassa hämmästyttävän hyväntuulinen Marcello. Saattoi paikalla olla myös kantoliinassa hengailevan Marcellon äiti, mutta kaikki näkivät vain Marcellon ja lepertelivät hymyilevälle lapselle vuorotellen omalla kielellään. Ja tyyppi vain virnuili iloisesti. Ihana. Pääsimme kiertelemään tiloihin, joissa viiniä valmistetaan ja ihailimme toki myös ilta-auringossa kylpeviä viinitarhoja.…
Saatat myös pitää
Martinan matkapäiväkirja: Kaunis ilta Italiassa
Senigallia – Blogimatka Italian rannikolle
Senigallia on noin 45 000 asukkaan rantakaupunki, joka on pysynyt ainakin suomalaisille vielä toistaiseksi melko tuntemattomana. Aivan turhaan, sillä paikka on todellinen paratiisi. Kauniista kaupungista löytyy pitkä hiekkaranta ja upea satama-alue, jota kunnostetaan parhaillaan vieläkin loistokkaammaksi. On nähtävyyksiä, holvikaaria, upea vanhakaupunki söpöine pikkukujineen ja upeine linnoineen, kirkkoineen ja muine vanhoine rakennuksineen. On kaupungin halki virtaava Misa-joki, ihania ruokapaikkoja, tapahtumia ja markkinoita sekä oikeastaan kaikkea mitä lomalla voi kaivata. Senigallia sijaitsee Marchen maakunnassa. Marche taasen sijaitsee Italian itärannikolla Adrianmeren rannalla ja sen pääkaupunki on suuri satamakaupunki Ancona. Anconasta lähtevillä aluksilla paikalliset käyvät vierailulla Kroatiassa ja pysähtyvätpä suuret Välimeren risteilyaluksetkin Anconassa. Anconasta on vain 25 km matka Senigalliaan, joten mikäli laivasi pysähtyy…
Blogimatka Italiaan – Lähtöfiilikset
Rantapallolta tulee viesti nopealla aikataululla toteutettavasta blogimatkasta Italiaan. Kiinnostun heti ja tarkistan päivämäärät. Joo, saan onnistumaan jos käy tuuri ja minut valitaan. Kirjoitan hakemuksen heti ja lähetän sen eteenpäin. Pidän peukkuja pystyssä, mutta olen skeptinen. Toisaalta mietin, että tämä olisi juuri minun matkani. Minä olisin juuri sopiva henkilö lähtemään reissuun. Ja minä haluaisin niin kovasti lähteä. Mutta toisaalta, innokkaita lähtijöitä on varmasti muitakin, enkä voi tietää mitä järjestävä taho haluaa. Mainitsen asiasta seuraavana iltana ohimennen Henkalle ja unohdan sitten koko jutun. Tai no jos totta puhutaan, leikittelen välillä ajatuksella matkalle lähtemisestä, mutta en ole tosissani. Milloinkohan päätös tehdään ja milloin siitä ilmoitetaan meille? Sysään Italia-ajatukset taka-alalle ja keskityn muuhun. Tulee…
”Saavu jälleen Roomaan..” – Ikuisen kaupungin lempparit
Jos kotikontuja täällä Suomessa ei lasketa, niin tunnen olevani eniten kotona kun astelen katuja Roomassa. Jokaisella lienee maailmalla jokin paikka, joka vain tuntuu jotenkin niin oikealta paikalta olla. Monelle se on New York, toisille Pariisi, Lontoo, Barcelona tai jokin muu Euroopan kaupunki. Oma paikka voi löytyä Australiasta, Thaimaasta, Japanista tai mistä vaan. Minulle se paikka on Rooma. En ole kokenut missään muualla niin hämmentävää kotiinpaluun tunnetta, kuin mitä tunsin heti ensiaskeleilla Rooman lentokentällä. Ihan kuin olisin tullut kotiin, vaikken ollut koskaan käynyt koko kaupungissa, tai edes koko maassa. Vihdoinkin olen täällä! Olen ihan varmasti ollut jossain entisessä elämässäni roomalainen prinsessa. Rooma on myös ensimmäinen ulkomailla sijaitseva kaupunki, jonne halusin palata…
Välimeren risteily, osa 3: Messina, Sisilia
Ensimmäinen päivä maissa! Eikä ihan missä tahansa maaperällä vaan kauniilla Sisilian saarella, jonne olen aina halunnut päästä käymään. Olin tosin kuullut, ettei pydähtymispaikkamme Messina ole kovin kummoinen paikka, sillä siellä ei ole paljon tekemistä tai nähtävää, mutta se ei Italia-fania haitannut. Minä olen onnellinen ihan missä tahansa saapasmaan kylässä. Ennen rantautumista olimme kuitenkin päättäneet osallistua laivalla muutamaan ohjattuun tapahtumaan. Suuntasimmekin buffet-ravintolassa nautitun aamiaisen jälkeen neloskannelta löytyvään Schooner Bariin, jossa italialainen Emanuela piti pienen italian alkeiden oppitunnin. Opimme sanomaan perus Buongiornot, Graziet ja Mi chiamo Martinat, ja vaikka alkeiden pitäisikin olla hallussani, opin silti puolituntisen aikana muutaman uuden sanan, sekä sen, miten käsiä pitää heiluttaa kun kysytään ”Miksi?” tai sanotaan ”En ymmärrä”.…
Välimeren risteily, osa 1: Rooma ja Civitavecchia
No niin, aletaanpas nyt sitten käydä läpi syyskuussa Maajussin morsiamen kanssa tekemäämme tyttöjen reissua Välimerelle. Ennen viikon kestänyttä Välimeren risteilyä vietimme yhden yön Roomassa ja paluumatkalla seikkailimme muutaman tunnin Amsterdamin vilinässä. Mutta aloitetaan kuitenkin ihan alusta ja palataan erääseen lauantaipäivään, jolloin matkamme alkoi. Heppatytöt olivat laittaneet asiat tärkeysjärjestykseen ja lento valittiin sen mukaan, että ehdimme käydä aamun ratsastustunnilla ennen kentälle lähtöä. Kovin paljon aikaa ei ratsastuksen ja kentälle lähtemisen väliin jäänyt, joten kaikki oli laitettava lähtövalmiiksi jo aamulla ennen tallille lähtöä. Kipitimmekin vauhdilla suoraan hevosen selästä autoon, kotiin, suihkuun ja kentälle. Matka voi alkaa! Lensimme KLM:n lennoilla ensin Amsterdamiin, missä meillä oli lyhyt vaihto ennen Roomaan lähtevään koneeseen astumista. Ensimmäiselle…
Riminin paras pubi
Saanhan muistella vielä hieman Italian matkaamme, saanhan? Vaikka reissusta onkin kulunut jo ihan liian monta vuotta, haluan kirjoittaa loman aikana kantabaariksemme muodostuneesta Lord Nelson Pubista, joka ainakin googlen mukaan porskuttaa yhä menemään Riminin pääkadulla. Allekirjoittanut näyttää sitten muuten tältä päästessään Italiaan lähtevään lentokoneeseen. Kuvittele riemupetteri-ilmeen kaveriksi innostunut hihitys ja koe myötähäpeää yhdessä matkatoveri-Henkan kanssa. Lord Nelson Pub oli tosiaan ehdoton kantabaarimme Riminissä. Se sijaitsi aivan ensimmäisen hotellimme vieressä, eikä toisen viikonkaan hotellilta ollut niin pitkä matka lempparipubiin, etteikö sitä olisi jaksanut tallustaa. Nelsonissa tuli istuttua monta kertaa päiväkaljalla sudokuja tehden, välipalaa haukaten, illallisen jälkeisellä drinkillä sekä yöpalapizzalla. No nyt taisi kyllä tulla virhe.. Ensikosketus Lord Nelson Pubiin tapahtui hyvin hatarissa tunnelmissa. Aamun mahapöpön…
Italialainen pääsiäinen
Almost live from corso d’italiano! (…että näin hyvin olen edistynyt kielten opinnoissani, puolet lauseista pitää edelleen sanoa englanniksi, ja nekin menee todennäköisesti väärin…) Mutta eipäs nyt kuitenkaan puhuta tälläkään kertaa kielitaidostani, vaan italialaisesta pääsiäisestä! Tulin juuri kevään viimeiseltä Italian tunnilta, jonka päätteeksi sisilialainen opettajamme Rosi kertoi meille italialaisesta pääsiäisestä. Koska italialaisesta joulusta kertovat postaukseni olivat niin suosittuja, ajattelin tehdä pääsiäisestäkin oman version. Sitäpaitsi yleensä tähän aikaan Italian tunnilta kotiuduttuani teen heti kotiläksyt (= i compiti per casa, oon mä jotain oppinut. Ja joo, olen hikke kun teen läksyni heti), mutta nyt kun niitä ei tullut, piti minun keksiä jotakin muuta hyödyllistä tekemistä. Ja mikäs olisi sen hyödyllisempää (ja hauskempaa) kuin…
