Italialainen focaccia ja vinkit juustotarjottimen kokoamiseen
Pikkujouluaika on täällä taas ja glögin tai viinin kanssa olisi kiva tarjota jotain pientä purtavaa. Oma lempparini on yllätys yllätys italialainen alkupalatarjotin, jossa pääosaa näyttelevät ihanat juustot. Niiden kaveriksi kun pyöräyttää herkullisen focaccian on tarjoilut jo aivan riittävät. Jos tarjoiluihin haluaa panostaa vähän enemmän, voi tarjottimelle kattaa vielä vaikkapa italialaisia makkaroita ja leikkeleitä, hedelmiä ja juustojen kaveriksi hilloa sekä keksejä. Nam, ihan herahtaa jo vesi kielelle. Focaccia on hyvää sellaisenaankin, mutta vielä asteen parempaa se on kun tuoretta leipää dippaa modenalaiseen balsamietikkaan ja hyvään oliiviöljyyn. Bonuksena meillä oli kuvien herkkutarjottimella myös yhdistelmä hanhenmaksapasteijaa, kirpeää marjahilloa ja paahtoleipää. Ei huono sekään.
Siena, Italia
Se heinäkuun alku oli helteinen. Kuuma lämpöaalto sai koko Toscanan kiehumaan ja Sienan kadut väreilivät kuumuudesta paahtavan auringon alla. Hikoiluun tottui nopeasti, mutta askel hidastui kuin itsestään. Pienikin ylämäki tuntui rankalta urheilusuoritukselta ja kylmä juoma maistui taivaalliselta. Vettä kului litratolkulla ja silti koko ajan oli jano. Kuumasta säästä huolimatta Sienan katuja kulki mielellään. Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva vanha keskusta huokuu keskiaikaista tunnelmaa. Koska Sienan sijainti on ollut hieman syrjässä, on kaupunki säilynyt hyvin läpi historian Italiaa koetelleilta sotatuhoilta. Toisen maailmansodan tuhotkaan eivät juuri ulottuneet Sienaan asti.
Hunaja-rakuunaporkkanat
Sarjassamme ”Helppoja kasvislisukkeita” yksi kaikkien aikojen lemppareistani, nimittäin rakuunalla maustetut hunajaporkkanat. Joskus minulla oli tapana heittää pannulle pelkästään porkkanaa, perunaa ja sipulia, maustaa ne rakuunalla ja runsaalla öljyllä ja herkutella koko satsi leivän kanssa. Eipä sillä, hyväähän sekin oli, mutta nykyään kaipaan jotain proteiiniakin ruokaani. Niinpä hunaja-rakuunaporkkanat on kivempi laittaa uuniin kypsymään ja paistaa pannulla niiden seuraksi oikeastaan mitä tahansa lihaa tai vaikkapa juustoa. Näiden kanssa taisin syödä kanaa, vihersalaattia ja siemeniä, mutta melkeinpä mikä tahansa, mitä sillä hetkellä tekee mieli, sopii porkkanoiden kaveriksi. Jos etsit luottokasvislisukereseptiä, niin ole hyvä, tässä omani:
New York Cheesecake
Olemme syöneet hodareita katukojusta, nautiskelleet ostereita alkupalaksi, mutta ehdottomasti makein makumuisto New Yorkista on jälkiruoaksi kulmakuppilassa nautitut juustokakkupalat, jotka veivät todellakin kielen mennessään. New York Cheesecake on ihan koko maailman ja elämänkin mittapuulla yksi parhaista makumuistoista jonka olemme kokeneet. Olimme palaamassa illalla hotellille kun päätimme piipahtaa vielä viereisen kadunkulman kahvilassa maistamassa sitä kuuluisaa kakkua, joka on saanut nimensä tästä keltaisten taksien kaupungista, joka ei koskaan nuku. New York Cheesecake. Siinä sitä oli vitriinissä montaa eri makua. Päätimme maistaa aitoa ja alkuperäistä maustamatonta sekä sen suklaista versiota. Ja se oli kuulkaa menoa sen jälkeen.
Vuosipäivämatka Madridiin – Reissussa ilman vauvaa
Taksi odottaa jo pihalla. Sidon eteisessä kengännauhoja ja Henkka vie matkalaukkumme taksin takakonttiin. Suukotan mumminsa sylissä ovelle saattamaan tullutta pikkubloggaajaa poskelle ja istun auton takapenkille. Tätä hetkeä olen pelännyt. Tuleeko minulle heti kova ikävä, alanko itkeä lohduttomasti, voinko edes lähteä? En ole ollut aiemmin erossa pikkuisesta edes yhtä yötä ja nyt olemme peräti kolme yötä reissussa Euroopan toisella puolen. Kaikki menee kuitenkin hyvin. Istun taksissa levollisin mielin ja odotan jo innolla lentokentällä koittavaa lähdön tunnelmaa. Sitä minulla on ollut ikävä. Enhän ole matkustanut lentäen yli vuoteen. Viimeistään Loungen sohvalla nautiskeltu valkoviinilasi saa olon rentoutumaan ja huomaan olevani innoissani edessä olevasta matkasta. Vuosipäivämatka Madridissa kahdestaan Henkan kanssa. Ei se ollut lainkaan…
Matkailun värit
Instagram Travel Thursdayn teema on tässä kuussa Matkailun värit. Ajattelin ensin, että toteuttaisin teemaa luovasti ja soveltaisin sitä jotenkin, mutta ideoita mielessäni pyöriteltyäni halusin sittenkin tarttua siihen ilmeisimpään tapaan käsitellä matkailun värejä. Etenkin kun on kuitenkin kyse kuvista. Niinpä kävin läpi lähes koko Instagram-tilimme ja valitsin kuvat niissä vallitsevien värien mukaan. Yritin valita kuvia mahdollisimman monesta eri paikasta ja kertoa hetkistä niiden takana. Kauniit värit liittyvät yllättävän usein kauniimpiin hetkiin matkaillessa. Karibian turkoosi meri, auringonlaskun lämpimät sävyt, aavikon ruskea hiekka, vihreä luonto ja kirkkaan sinisenä loistava taivas. Onhan näitä. Tässä on minun matkailun värit. Miltä sinun värisi näyttävät?
Aamiaisburgerit – Mietteitä syksystä ja isänpäivästä
Istun sohvalla ja katse harhailee pihamaalla, joka on peittynyt viimeisten viikkojen aikana sakeaan lehtivaippaan. Viimeiset keltaiset lehdet leijailevat puista maahan ja aurinko pilkistää tummansinisen pilven takaa. On syksy ja se saa minut tänäkin vuonna mietteliääksi. Mietin viime vuotta jolloin olin juuri näihin aikoihin saanut tietää mahassani kasvavan uuden pienen elämänalun. Erityisen hyvin mieleen palaavat ne iltalenkit, kun karkasin työpäivän jälkeen maaseutumaisemiin hölkkäämään ja jäsentelemään ajatuksiani. Iltarusko värjäsi maiseman vaaleanpunaisilla sävyillään ja koko maailma näytti niin kauniilta. Silmäkulmasta vierähti kyynel kun kuulokkeissa alkoi soida Lohtu. Onnenkyynel ei ole kaukana nytkään kun katson viereeni nukahtavaa pikkubloggaajaa, joka on mullistanut maailmamme täysin. Eniten minua ihmetyttää edelleen se tunne, kun monen työntäyteisen vuoden jälkeen…
Milanon luukirkko – San Bernardino alle Ossa
Istumme minibussin kyydissä kumpikin omissa ajatuksissamme. Tunnelman voisi kuvailla olevan väsynyt, mutta onnellinen. Blogimatka Emilia Romagnassa on päättymässä. Mieli jäsentelee parhaillaan kaikkea pitkän viikonlopun aikana kokemaamme. Olemme viettäneet aamupäivän Gelato Universityllä (kyllä, Italiasta löytyy kokonainen koulu jäätelölle!) ja suussa maistuu vieläkin omatekemä jäätelö. Pian olemme Bolognassa, jossa hyppäämme junaan ja blogimatka on virallisesti ohi. Me emme kuitenkaan mene vielä kotiin vaan vietämme pari päivää Milanossa. Milanon matkaohjelman suunnittelu on jäänyt blogimatkavalmistelujen jalkoihin, mutta onneksi Emilia Romagnassa on ollut mukana milanolainen bloggaaja Mage, joka on antanut meille ravintolasuosituksia ja muita vinkkejä kotikaupunkiinsa. Nyt hän hypähtää vierellemme bussinpenkkiin ja näyttää jotain puhelimestaan.
Nougatpalat – Varoitus, sisältää Nutellaa!
Tuplanougat eli Dubbel Nougat -patukka oli pitkään lempparini. Nykyään se on makuuni hieman liian makea sellaisenaan, mutta sopii edelleen erinomaisesti leivontaan. Aivan kuten ikilempparini Nutella, joka ei ole koskaan liian makeaa vaikka sellaisenaan syötäväksi. Selailin eräänä päivänä leivontainspiraatiota kaipaillessani kirjahyllystäni löytyvää Kinuskikissa leipoo! -kirjaa ja törmäsin leivonnaiseen, jossa on sekä Dubbel Nougatia että Nutellaa. Tätä on pakko kokeilla! Ohje vaikutti vieläpä sopivan helpolta kiireiseen aikatauluuni, joten oli selvää, että näitä meillä leivottaisiin. Suosittelen samaa sinulle. Lopputulos on hieman kuin mokkapalat, mutta ilman kahvia ja paremmalla kuorrutteella.
Ranskalainen juusto-pekonipiirakka
Ranskalaisen keittiön lempparia on mahdoton valita, mutta yksi mistä pidän maan ruokakulttuurissa erityisesti, ovat ihanat ranskalaiset leivonnaiset. Värikkäät macaronsit ja muut makeat leivonnaiset ovat ihania, mutta pidän kovasti myös suolaisista leivonnaisista. Etenkin hyvään taikinaan tehdyt mehevät ranskalaiset piiraat ovat parhaimmillaan vastustamattomia. Leikatessa rapeasti rapsahtava taikina ja mehevä täyte täynnä makua. Siitä on tämäkin ranskalainen piiras tehty. Juustoksi kannattaa valita mahdollisimman voimakkaan makuinen juusto eikä sinapin määrässä kannata pihistellä. Ja hei, eihän mikään missä on pekonia voi olla pahaa?
