Reseptit
BLT Sandwich
BLT Sandwich eli suomalaisittain BLT-leipä saa nimensä englanninkielisten ainesosiensa mukaan. Bacon, Lettuce, Tomato eli pekoni, salaatti ja tomaatti muodostavat sopivan rapean, raikkaan, mehevän ja suolaisen yhdistelmän majoneesilla voideltujen paahtoleipien väliin. Meidän ensimmäiset BLT-maistiaiset ovat olleet ison rapakon takana joko USA:ssa tai Karibian risteilyllä. Kumpikaan ei muista missä tarkalleen ottaen maistoimme BLT:tä ensimmäisen kerran, mutta jos sanon Miamissa, en usko että menee kovin pahasti pieleen. Tällä kertaa söimme BLT-leivät kotilounaana. BLT oli juuri sopivan täyttävä tapaus lounaalle, mutta menisi hyvin myös isompana välipalana. Ehkä koululainenkin ilahtuisi BLT-leivästä iltapäivän herkkuna. Meidän 4-vuotias pikkubloggaaja maisteli tyytyväisenä omaa BLT-leipäänsä jopa flunssaisena ja osallistui sen tekoonkin mielellään. BLT sopii mainiosti myös brunssipöytään tai evääksi. Eli…
Uuden-Englannin simpukkakeitto
Paras simpukkakeitto on kermainen valkoviinillä, pekonilla ja valkosipulilla maustettu. Se on paksua ja pehmeää, maukasta ja merellistä. Aivan kuten tämä Uuden-Englannin simpukkakeitto, jonka alkuperäinen resepti on itse Gordon Ramsayn käsialaa. Me nautiskelimme keittoa erään vähän hienomman illallisen alkuruokana ja voi koronavirus miten hyvää se olikaan. Täydellistä jopa.
Marokkolainen bataattisalaatti
Olen huomannut viime aikoina etsiväni keittokirjoista kasvispainotteisia reseptejä. Ei, en ole vieläkään kasvissyöjä, vaan haluan syödä riittävästi kasviksia muun ohella. Meillä on aika kivasti toimiva arkiruokalista, josta valitsemme kulloinkin eniten puhuttelevan ruoan. Sitä sitten kokkaamme ison kasan useammaksi päiväksi. Arkiruoasta ja tilanteesta riippuen kaipaan kuitenkin ruokavaliooni lisäksi usein joko kevyempää lounasta tai kasvisvoittoista välipalaa. Siksi selailen usein kasvisreseptejä. Ja niitähän riittää eräässäkin Hanna Hurtan Kasvis Ruokakirjassa. Viimeisin kirjasta testaamani resepti on marokkolainen bataattisalaatti, jota muokkasin hieman kaappiemme sisällön mukaiseksi. Kun söimme salaattia lounaaksi, keitin proteiiniksi kananmunia. Välipalana salaatti meni sellaisenaan. Rusinavinegretti kuulosti jännältä, mutta toimi tosi hyvin. Älä siis sinäkään pelästy sitä.
Pollo alla cacciatora
Italialaisessa keittiössä käytetään paljon sieniä ja usein sieniruoat on nimetty “metsästäjän tapaan” eli alla cacciatora. Sikke Sumarin “Ruokaa rakkaudella” -kirjasta löytyy ihanan lämpöinen broileripata Pollo alla cacciatora, jossa koipinuijat maustetaan tomaatilla, sienillä, pekonilla, valkoviinillä, yrteillä ja sipuleilla. Makua ruoasta ei varmasti tule puuttumaan, se käy selväksi jo aineksia lukiessa. Vaihdoin koipinuijat broilerin paistileikkeisiin, mutta muuten noudattelin tarkasti Siken reseptiä. Kaveriksi pollo alla cacciatora sai keitettyjä perunoita ja tuhti maukas sapuska vei ajatukset syksyisiin tunnelmiin.
Peposo – Toscanalainen pippurinen lihapata
Toscanalainen keittiö perustuu ikivanhaan cucina poveraan, joka muistuttaa alueen köyhistä ajoista ja jossa hyödynnetään kaikki saatavilla oleva. Yksi vanha resepti, joka jatkaa yhä porskuttamistaan, on pippurinen lihapata nimeltä peposo. Sen juuret juontavat keskiaikaan, jolloin pata sai hautua uunissa koko päivän ollakseen illalla maukas ja murea. Peposo on lempeän pippurinen lihapata, jonka hurjaa mustapippurin määrää ei pidä säikähtää. Pippurin maku ei ole lainkaan överi, vaikka liemenä toimiva kipakka chianti syventääkin sitä mukavasti. Peposo tulee nauttia perunamuussin tai polentan kanssa ja ruokajuomaksi suosittelen ehdottomasti vähän parempaa chiantia, joka saa olla pippurisemmasta päästä. Hyvin valittu viini kruunaa tämänkin makunautinnon.
Italialainen oliivileipä
Uunituore leipä on parasta mitä on. Jos se pitää sisällään oliiveja niin vielä parempi. Italialainen oliivileipä on ihanan mehevä leipä rapealla kuorella ja suolaisilla sattumilla. Se on ihanaa sellaisenaan, mutta maistuu mahtavalta myös hyvän oliiviöljyn ja balsamiviinietikan sekoitukseen dipattuna. Itse nautiskelin leipää uunituoreena lounaskeiton kanssa. Resepti on napattu 500 Välimeren maiden ruokaa -nimisestä kirjasta, joskin olen törmännyt vastaavaan myös muualla. Kirjassa annettiin tuunausehdotuksia, joiden mukaan leipään saa vaihtelua oliivilajikkeiden vaihtelemisen lisäksi myös muun muassa lisäämällä leipään valkosipulia, aurinkokuivattua tomaattia tai oreganoa.
Halloumia ja munakoisoa kreikkalaisittain
Mintun raikkaus ja tomaatin hapokkuus sopivat täydellisesti grillatun halloumin ja munakoison kaveriksi. Kalamataoliiveista tehty kastike vie ajatukset kreikkalaisiin tavernoihin ja kalastajakyliin, joissa tuoksuu suolainen meri-ilma. Kuuma Välimeren aurinko saa kaipaamaan suolaista ja raikasta ruokaa. Makumatka Kreikkaan syntyy seuraavaa reseptiä noudattamalla. Maistele makujen kirjoa suussasi, sulje silmäsi ja kuvittele eteesi valkoisena hohtava kreikkalaiskylä, syvänsininen taivas ja taustalle meren pärskeet. Millä Kreikan saarella olet kuvitelmissasi?
Saatat myös pitää
Majoneesi
Valkosipulinen rahkalevite eli maailman paras levite
Makumatka Meksikoon
Chorizofrittata
Ei ole frittatan voittanutta kun puhutaan helpoista, täyttävistä ja edullisista kotiruoista. Kuohkean frittatan salaisuus piilee hyvin vatkatuissa kananmunissa. Maukkaudesta vastaavat mausteinen chorizo, punasipuli, paprika sekä riittävä maustaminen. Suolaa saa olla reippaasti. Me nautiskelimme chorizofrittataa koko perheen kera eräänä tavallisena arkipäivänä lounaaksi. Frittata syntyi käden käänteessä ja maistui koko perheelle. Inspiraatio frittataan löytyi Vera Jordanovan ”Don’t Miss a Bite – Makuja ja muistoja maailmalta” -kirjasta.
Kanapiccata ja rikotut perunat
Kanapiccata. Kuulostaa vähän Italialta, mutta en jostain syystä tunnista sitä italialaiseksi. Ei kun google esiin siis ja kysymään, mikä ja mistä kotoisin on kanapiccata? Sana piccata tulee tosiaan Italiasta. Tarkemmin ottaen Pohjois-Italiasta Milanon ja Lombardian alueelta. Se tarkoittaa ohueksi nuijitun vasikanlihan pyörittelyä vehnäjauhoissa ja kypsentämistä valkoviinissä sitruunan ja kapristen kera. Kuulostaa kieltämättä hyvinkin keskieurooppalaiselta. Kanasta tehty piccata taas on tunnetumpi USA:ssa. Itse törmäsin reseptiin Vera Jordanovan Don’t Miss A Bite -keittokirjan sivuilla, joilla Vera jakaa makumuistojaan maailmalta. Kanapiccata on yksi niistä ja todella herkullinen sellainen.
Bataatti-lehtikaalisalaatti
Oho, puolet meni jo ennen kuin ehdin edes kuvaa räpsäistä. No ei aivan. En vaan alunperin ajatellut laittaa tätä reseptiä blogiin, joten en panostanut kuviinkaan. Te olitte kuitenkin Instagramissa eri mieltä ja äänestitte reseptin blogiin. Eikä mikään huono äänestystulos lainkaan. Tämä nimittäin oli herkkua. Teen varmasti uudestaankin. Bataatti-lehtikaalisalaatin ohje on napattu Samasta padasta 2 : Puolessa tunnissa -kirjasta, josta olen löytänyt muitakin maukkaita reseptejä arkeen. Kuten lähes aina tapahtuu, muokkasin tätäkin ruokaa ihan hieman omaan makuuni ja keittiönkaappien sisältöön sopivammaksi. Tämä maukas salaatti on lämmin, ruokaisa ja täynnä terveellisiä rakennusaineita koko perheen tarpeisiin. Arvostan kovasti myös sitä, että ruoka syntyy yhden pellin taktiikalla.
Puolukkainen bostonkakku
Suloisimmat lapsuusmuistoni liittyvät yhdessä leipomiseen ja tuoreen pullan tuoksuun. Siihen miten jemmailin pienen essuni taskussa taikinakimpaletta, jota nakersin pieni pala kerrallaan nurkan takana. Olin säästäväinen jo silloin. Korvapuustipitkon päät sai syödä luvan kanssa. Toinen pääty oli isoveljelle, toinen minulle. Ja voi sitä riemua, kun kotiin taapertavan koululaisen nenään kantautuva pullantuoksu tuli meidän keittiöstä. Kylmää maitoa lasiin ja pullaa ahmimaan. Halusin luoda samanlaisia pullantuoksuisia muistoja myös omille lapsilleni. Kaivoimme koronaeristyksessä ollessamme Olga Temosen pullakirjan esiin ja valitsimme sieltä pullareseptin, jota testaisimme. Ei ollut ihan helppo homma tuo valintahomma. Kirja kun on täynnä veden kielelle herauttavia pullareseptejä. Valitsimme lopulta puolukkaisen bostonkakun, sillä huomasin etten ole tehnyt bostonkakkua aiemmin. Puolukasta tulisi kaivattua raikkautta…
Banana bread eli banaanileipä
Banana bread eli suomalaisittan banaanileipä on maukas ja suosittu herkku, jota on helppo muokata sen mukaan mitä kaapista sattuu löytymään. Banaanileipä on jotain kuivakakun ja leivän väliltä ollen banaanin ansiosta makea, mutta ilman lisämakeutusta kuitenkin kaukana kuivakakun makeudesta. Banana bread on ollut suosittu jenkeissä jo ammoisista ajoista lähtien. Moni on tutustunut siihen Australiassa, jossa banana breadilla herkutellaan muun muassa brunsseilla. Tässä yleispätevä ohje, jota voit käyttää sen mukaan mitä kaapissasi on ja kuinka makean lopputuloksen haluat.
