Kahvinjuojan Eurooppa
Kaupallinen yhteistyö Kahvikaveri. Lienen aika perinteinen suomalainen kahvin kuluttaja. Juon päivittäin 2-3 isoa kupillista kahvia. Sen sijaan että ajoittaisin kahvinjuonnin pitkin päivää, kumoan kupilliset naamaani aamun ja aamupäivän aikana. Juon todella harvoin kahvia enää iltapäivällä tai myöhemmin, sillä se vie helposti yöuneni. Aamukahvi maistuu parhaalta. Nautin omani suodatinkahvina maidon kanssa mieluiten kaikessa rauhassa musiikit korvilla. Kun silmät alkaa aueta alan puuhata jotain muutakin, yleensä työjuttuja. Kahvi maistuu ihanalta myös luonnossa ja muualla ulkona, esimerkiksi terassilla kuulaana kesäaamuna tai nokipannukahvin muodossa luontoretken yhteydessä.
Porvoon lempparit – 9+1 vinkkiä
Porvoo on yksi kotimaan lemppareistani. Sen vanhankaupungin suloinen tunnelma, vähän hankalat mukulakivikadut, komea kirkko ja kaunis kävelypolku joen varrella ihastuttivat heti ensikättelyssä ja tekevät sen yhä uudestaan ja uudestaan. Vuodesta ja vuodenajasta toiseen. Porvoo on myös ruokamatkailijan unelmakohde. Vaikka olemme vierailleet Porvoossa useasti, on meillä vielä monta kiinnostavaa porvoolaisravintolaa testaamatta. Testattujakin on kertynyt toki monia ja tässä on lista sekä lempiravintoloistamme, kaupungin suloisimmista kahviloista että muista Porvoon lemppareistamme. Eli kaikesta siitä, mitä meidän mielestä Porvoossa kannattaa tehdä, nähdä ja kokea. Löytyvätkö sinun Porvoon lempparisi listaltamme?
Sulosaaren lettukahvila
Se aamupäivä hipoi täydellisyyttä. Takana oli hidas hotelliaamiainen ja aamu-uinti Saimaan syleilyssä. Edessä taas mitä ilmeisimmin täydellinen kesäpäivä ainakin säästä päätellen. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämmitti heti aamun tunteina kesävaatteiden paljastamaa ihoa. Olin täynnä energiaa ja hymy oli herkässä. Mikä parasta, päivän aikataulu näytti harvinaisen väljältä. Pakollisten menojen listalla oli vain se, että selviytyisimme illaksi kotiin Savonlinnasta. Jos totta puhutaan niin ei sekään olisi ollut ihan pakollista ja hetken leikittelin ajatuksella, että jäisimmekin vielä yhdeksi yöksi Itä-Suomeen.
Cafe Postres, Porvoo
Loppukesän päivä Porvoossa. Vanhoilla mukulakivikaduilla kulkee lähinnä ulkomaalaisia turisteja ja lounastauolla olevia paikallisia. Koulut ovat jo alkaneet ja suurin osa suomalaisista on palannut työpaikoilleen. Sitten ollaan me, joita arjen alkaminen ei tänä vuonna koske. Minä ja vaunuissa nukkuva vauva. Porvoossa paistaa aurinko, mutta taivaanrannasta kohoavat tummat pilvet kehottavat etsiytymään sisätiloihin. Kohta sataa ja paljon. Olemme juuri nauttineet aamiaisen Zum Beispielissa ja sen päälle maistuisi vielä jokin makea herkku. Kahviakin voitaisiin vielä nautiskella kupilliset, sillä meillä on koko päivä aikaa nauttia kiireettömästä loppukesän päivästä. Eräs tuttu oli kehunut Cafe Postresin tarte tatinia siihen malliin, että herkkua oli pakko päästä maistamaan. Niinpä astelemme kahvilan ovesta sisään.
