Kotimaa,  Lahti,  Yleinen

Bistro Popot – Ruokamatkalla Lahdessa

Lahdesta on tullut kuin varkain erittäin varteenotettava ruokamatkakohde. Alkuvuodesta 2016 lahtelaisravintola Roux valittiin Suomen Gastronomisen Seuran toimesta vuoden ravintolaksi ja saman vuoden syksynä Rouxin omistajat avasivat Lahteen toisen ravintolan nimeltä Bistro Popot, jonka kävimme nyt testaamassa.

Popot on Rouxia rennompi hyviin viineihin panostava bistro, jossa ruokia voi jakaa ja jonka menu kuulosti jo valmiiksi niin herkulliselta, että tiesin ruokien valitsemisesta tulevan hankalaa. Tiedättekö kun joskus vaan tekisi mieli maistaa listalta kaikkea.

Viimeksi Lahdessa käydessämme matkasimme kaupunkiin autolla, mutta tällä kertaa halusimme testata junan. Auto on toki kätevä, mutta junalla matkaan meni ihan yhtä vähän aikaa kuin autollakin. Meiltä puolisen tuntia ja Helsingistäkin vain tunti.

popotlahti-1

popotlahti-2

Bistro Popot näytti jo ulkoapäin tunnelmaltaan lämpimältä. Sellaiselta, jonka ovesta astuu mielellään sisään kun kylmä viima hytisyttelee luita ja ytimiä. Meidät otettiin lämpimästi vastaan ja istahdimme meille varattuun ikkunapöytään. Maistelimme lasit cavaa samalla kun tutkimme ruokalistaa ja katselimme ympärillemme viihtyisässä ravintolassa.

Alkuruokien valitseminen oli helppoa. Otimme lähes kaikkia listan alkupaloja sisältävän Popot-laudan, josta jäi puuttumaan vain kieltämättä varsin ihanalta kuulostava uunissa paistettu Camembert-juusto.

bistropopot-7

Parhaiten mieleen jäi taimen, jonka kaverina oli mäti creme fraichea ja mummonkurkkuja. Myös carpaccio oli herkullista. Sen kanssa tarjoiltu itsetehty sinappi kruunasi makunautinnon.

Pääruokien valitseminen olikin hieman hankalampaa. Päädyimme lopulta päivän kalaan, joka oli kyseisenä perjantaina kuhaa. Annos oli jokirapu-tillivoikastikkeineen herkullinen ja sisälsi riittävästi suolaa, mikä on usein ravintoloiden kala-annosten kompastuskivi.

bistropopot-8

Koko illallisen ehdoton tähti oli kuitenkin toinen pääruokamme sieni-tryffelirisotto, joka oli valehtelematta yksi parhaista koskaan maistamistamme risotoista. Uskokaa kun sanon, että se on kaltaisiltamme risoton ystäviltä paljon sanottu.

Risotto oli juuri oikealla tavalla valuvaa, se sisälsi riittävästi juustoa, tarpeeksi isoja paloja sieniä ja tryffeliäkin oli juuri oikea määrä. Tryffeli maistui risotossa selvästi, mutta ei jyrännyt muita makuja alleen. Henkka totesi heti risoton olevan kenties parasta hänen koskaan maistamaansa, ja vaikka mies korjasikin heti perään kohteliaasti, että kotona on saanut vielä parempaa, niin oikeassa hän oli. Risotto oli vähintään yksi parhaista, ellei jopa paras ikinä.

bistropopot-9

Saanko hehkuttaa risottoa vielä hieman lisää? On ihan pakko. Risottoa tilatessamme nimittäin totesin, että sen perusteella on helppo arvioida ravintolan taso. Risoton onnistuminen kun ei ole ihan itsestään selvää ja sen tilaaminen onkin aina vähän riski. Parhaimmillaan eteensä saa todellista herkkua, mutta liian usein kuitenkin vain epämääräistä mössöä, joka häpeää itsekin itseään.

Kuten tuli jo varmasti selväksi, Popotin sieni-tryffelirisotto oli erinomainen. Toivottavasti sitä ei poisteta listalta koskaan, niin että mahdollisimman moni pääsee maistamaan oikeasti hyvää risottoa. Minä uhosin jo tilaavani seuraavalla kerralla sieni-tryffelirisoton tuplana. Tai triplana!

Noniin, se risotosta. Mennään vihdoin eteenpäin. Jälkiruokien kohdalla tarjoilijalla oli meille ihana ehdotus. Hän sanoi, että voisimme saada maistiaiset kaikkia listan makeita jos haluaisimme. Näin meidän ei tarvinnut tehdä vaikeita valintoja, vaan pääsimme maistamaan kaikkea. Ihan parasta.

bistropopot-10

bistropopot-11

suklaakakku-1

Pian saimmekin eteemme pyöreän tarjottimen, jossa oli tuhtia suklaakakkua vadelmasorbetin kera, vaniljaista creme bruleeta ja ihana pikkujoulukauteen sopiva piparkakkupannacotta. Parhaiten mieleen jäi kenties pannacotta, vaikka creme bruleekin oli erinomaista ja suklaakakku muodosti täydellisen makuparin sen kanssa suositellun väkevöidyn barolon kera.

Viinisuosituksia kannattaa muutenkin kysyä tarjoilijalta. Kaikki meille suositellut viinit osuivat nappiin ja pidimme myös siitä, että laseittain myytävät viinit on hinnoiteltu senttilitroittain. Ainakin alla olevassa kuvassa näkyvää Seven Falls Wahluke Slopea kannattaa maistaa, vaikkei merlot normaalisti kuuluisikaan lemppareihin.

popotlahti-4

bistropopot-1

Tiedämme, että tässä on nyt tullut paljon ylistäviä sanoja, mutta emme keksineet millään Popotista mitään moitittavaa. Yritimme kyllä, sillä pitäisihän kaikissa ravintola-arvosteluissa olla edes jokin parannusehdotus.

Okei, jos haluaa väkisin kaivaa niin naapuripöydässä todettiin, ettei maha tullut täyteen ja pääruokien annoskoko olikin kieltämättä maltillinen. Toisaalta minä pidin siitä, ettei illallisen jälkeen tullut armotonta ähkyä ja annosten hinnat ovat linjassa annoskokoon nähden. Kerrankin alku- ja pääruokien jälkeen jaksoi syödä jälkkärinkin hyvällä ruokahalulla. Isoon nälkään kannattaa kuitenkin miettiä mitä tilaa ja ottaa pääruoan lisäksi alkuruokaakin, ettei nälkä jää kurnimaan mahaan.

Totesimme ruokailun jälkeen, että kun seuraavan kerran haluamme hyvää ruokaa, taidamme lähteä Helsingin sijasta Lahteen. Matka on meiltä sama, ja nyt tiedämme, että Lahdestakin saa herkullista ruokaa kunhan jättää ketjuravintolat suosiolla väliin. Suunnaksi kannattaa ottaa joko Popot tai Roux. Rouxin brunssi houkuttelisi ja Popotkin toki uudestaan, etenkin jos bistron listalla on tuolloin yhä sieni-tryffelirisottoa.

bistropopot-13

bistropopot-14

Yhteistyössä Bistro Popot

8 kommenttia