Italia
Monterosso al Mare, Cinque Terre
Hiekkarantaa lähes silmänkantamattomiin. Tai ainakin paljon enemmän kuin muissa Cinque Terren kylissä. Aurinkovarjot siistissä rivissä, meressä polskivia lomalaisia ja rantabaarin vilinää. Siitä tunnistaa Monterosso al Maren. Ainoan Cinque Terren viidestä kylästä, jossa on kunnon puitteet rantaelämälle.
Hetkiä Italiasta – Parhaat matkakuvat saapasmaasta
Kävin läpi Instagram-kuviamme viimeisen puolen vuoden ajalta ja huomasin ehkä jopa hieman yllättäen Italia-kuvien olevan ylivoimaisesti tykätyimpiä. Eihän siinä tavallaan ole mitään ihmeellistä, etenkin kun ottaa huomioon sen miten vahvasti blogi ja sen somekanavat painottuvat Italiaan. Yllätyin vaan hieman sitä, ettei suosituimpien kuvien joukkoon mahtunut muita maita, vaikka Instagram-tilillemme on ilmestynyt viimeisten kuuden kuukauden ajan hienoja kuvia myös muun muassa Portugalista ja ihan täältä kotimaastammekin. No mutta, ymmärränhän minä sen, Italia on paras. Cinque Terrestä otetut kuvat ovat olleet kaikkien aikojen tykätyimpiä, enkä yhtään ihmettele miksi. Paikka on upea, ehkä jopa kaunein missä olen koskaan käynyt ja todellinen valokuvaajan unelma. On kuitenkin ilahduttavaa että tykätyimpien listalla on paljon kuvia myös…
Signorvino, Milano
Vietimme syyskuussa kolme päivää Milanossa Emilia Romagnaan suuntautuneen blogimatkan päätteeksi. Emme juurikaan suunnitelleet Milanon aikaamme vaan päätimme vain olla ja syödä hyvin, kierrellä kaupungilla sen verran kun huvittaa ja nukkua päiväunet hotellilla jos siltä tuntuu. Blogimatka olisi kuitenkin täynnä ohjelmaa, joten sen jälkeen olisi kiva tutustua ihan iisisti Milanoon. Ruoka näytteli Milanossakin pääosaa ja jokainen testaamamme ruokapaikka oli erinomainen. Kiitos Milanossa asuvan bloggaajakollegan Magen, joka antoi meille monta hyvää vinkkiä kotikaupunkiinsa. Ilman hänen apuaan aikamme Milanossa ei olisi ollut niin herkullinen. Saimme Magelta myös muita kuin ruokaan liittyviä matkavinkkejä Milanoon, mutta palataan niihin myöhemmin. Nyt haluan esitellä teille yhden testaamistamme ravintoloista.
Italian maaseudulla – Agriturismot
Auto keinahtelee kuoppaisella tiellä. Hiekka pöllyää ja kummallakin puolella tietä avautuu laaksomaisema maaseudulle. Auringonlasku on värjännyt taivaan kauniin punaiseksi ja ilta on jo siinä vaiheessa, että taivaanrannassa hehkuvan pallon voi nähdä vajoavan koko ajan alemmas. Pian sitä ei enää näy ja pimeys laskeutuu Emilia Romagnan maaseudulle. Italian maaseutu tuo mieleen lapsuuden kesät mummolassa. Tuoksu on sama, vaikka täällä tien vieressä kasvaakin pitkät rivit viinipensaita ja oliivipuita. Vastapäisellä rinteellä laiduntavat lehmät ovat valkoisia eivätkä muistuta kovinkaan paljon mummolan Ystävää, Kieloa, Ääntä ja muita navetassa möllöttäneitä lehmiä. Italian maaseudun talot näyttävät ihan erilaisilta kuin punamullalla maalatut mökit Savon maaseudulla, mutta tunnelma on silti sama. Loppukesän vahvat tuoksut, maaseudun hiljaisuus ja kirkkaana tuikkiva…
Ratanà, Milano
Milanon matkan viimeisenä päivänä meinaa iskeä paniikki. Vakavanlaatuinen sellainen. Emme nimittäin ole vielä maistaneet risotto alla milanesea! Sahramilla maustettu risotto on yksi lemppareistamme, joten pitäisihän herkkua päästä maistamaan kullankeltaisen risoton kotipaikassakin. Aikaa ei olisi enää kuin puolikas päivä. Taidamme tietää mitä syömme tänään lounaaksi.
I Salentini, Milano
Tapojemme vastaisesti emme olleet suunnitelleet syyskuista Milanon reissuamme juuri lainkaan, mutta yhteen ravintolaan olimme varanneet pöydän. I Salentinin bongasimme samasta Mondon artikkelista kuin Lissabonin huippukivan Bastardon, emmekä joutuneet tälläkään kertaa pettymään. Ilta oli jo pimentynyt kun kuljimme halki syksyisen lämpimän Milanon. Käännyimme kadulle, jossa ravintola sijaitsee ja hämmästyimme hieman. Onko täällä muka jossain ravintola? Alueella on hiljaista ja rauhallista. Suurlähetystöt seisovat ylväinä eikä turisteja näy mailla halmeilla. Kas, tuossa on I Salentini.
Pastificio, Rooma
Via Della Grocella käy kuhina. Pienen pastakaupan eteen on kerääntynyt jono. Ovi aukeaa yhdeltä, jolloin saatavilla on Rooman hinta-laatusuhteeltaan parasta pastaa. Pastificion lounas on etenkin paikallisten suosiossa, ja siellä missä paikalliset, siellä myös Martina ja Henkka.
Hotel Sol Levante, Riomaggiore, Cinque Terre
Cinque Terreen suuntaavan kannattaa alkaa tutkia majoitusvaihtoehtoja ajoissa. Itse kylissä on suhteellisen vähän hotelleja ja suurin osa matkaajista yöpyykin esimerkiksi La Speziassa, josta on kyllä helppo tulla Cinque Terren alueelle junalla, mutta alueen ulkopuolella yöpyessä jotain oleellista jää puuttumaan. Silloin ei pääse nauttimaan Cinque Terren yöstä, myöhäisestä illasta ja varhaisesta aamusta, jolloin turistit eivät ole vielä vallanneet kalastajakylien kapeita katuja. Noina hetkinä Cinque Terre näyttäytyy aidoimmillaan.
Hotel Lilium, Rooma
Häämatka, Rooma ja kesä. Kihisen onnesta. Olemme juuri saapuneet lempikaupunkiini. Taakse on jäänyt hääkiireet ja arkinen aherrus. Seuraavat 2,5 viikkoa vietämme Italian auringon alla. En voisi olla onnellisempi. Tätä on odotettu.
Mercato Metropolitano, Milano/Torino
Pullo lambruscoa kiitos! Viini on nyt valittu. Vielä pitäisi päättää mitä haluamme syödä ensimmäisenä. Kävelemme pitkin hallimaisen rakennuksen pitkää käytävää ja luemme ruokakojujen listoja. Pizzaa, panineita, kanaa, lihaa, juustoja, salaatteja, mereneläviä.. Kaikkea mitä kuvitella saattaa. Ihanat tuoksut valtaavat nenän ja päätös pitää tehdä mahan murinasta päätellen nopeasti. Aloitamme herkutteluhetken wingseillä, jotka kannamme yhdessä viinipullon kanssa Mercato Metropolitanon pihan värikkäälle terassille ja istahdamme alas. Aurinko tulee esiin pilvien takaa ja lämmittää mukavasti, vaikka syyskuu on jo pitkällä. Kaadamme laseihin viiniä ja maistamme wingsejä. Todella hyvää.
