Minä ja Italia
Minä ja Italia. Kenellekään blogiamme vähänkään seuranneelle ei liene yllätys, että Italia on ehdottomasti lempimaani ja kaipuuni sinne on kovaa ja jatkuvaa. Elämänmittainen suhteemme alkoi jo lapsena, sillä olen pitänyt Italiaa lempimaanani niin kauan kuin muistan. Sitä en muista mistä pakkomielle saapasmaata kohtaan on saanut alkunsa, enhän ollut käynyt lapsena Italiassa tai löydä muutenkaan mitään järkevää selitystä sille miksi juuri Italia. Isäni tosin pitää myös Italiasta, joten ehkä sieltä on periytynyt minunkin ihastukseni saapasmaata kohtaan. Muistan kuinka jo ala-asteella tein ystäväni kanssa esitelmän Italiasta kun saimme vapaasti valita työn aiheeksi minkä tahansa maan. Luin tietosanakirjasta Romuluksesta ja Remuksesta ja tärkeänä lähteenä esitelmässämme käytimme myös Aurinkomatkojen esitettä. Niinpä esitelmämme kertoi Rooman…
Piazzale Michelangelo, Firenze
On vasta aamupäivä, mutta kesäkuisen Firenzen kaduilla on jo tukahduttavan kuuma. Olemme ylittäneet Arno-joen ja kiipeämme nyt ylämäkeen kohti Piazzale Michelangelo -näköalapaikkaa. Hiki valuu, sydän hakkaa ainakin miljoonaa ja askel painaa. Perillä olevien maisemien on parasta olla hikisen kiipeämisen arvoiset. Nousemme viimeiset askelmat ylös näköalapaikalle ja pysähdymme tuijottamaan edessämme aukeavaa maisemaa. Joki kiemurtelee etualalla ja sen takana komeilevat Firenzen katot ja kirkon tornit. Upean majesteettinen Duomo hallitsee itseoikeutetusti maisemaa. Onpa se valtavan kokoinen!
Italialainen focaccia ja vinkit juustotarjottimen kokoamiseen
Pikkujouluaika on täällä taas ja glögin tai viinin kanssa olisi kiva tarjota jotain pientä purtavaa. Oma lempparini on yllätys yllätys italialainen alkupalatarjotin, jossa pääosaa näyttelevät ihanat juustot. Niiden kaveriksi kun pyöräyttää herkullisen focaccian on tarjoilut jo aivan riittävät. Jos tarjoiluihin haluaa panostaa vähän enemmän, voi tarjottimelle kattaa vielä vaikkapa italialaista salamia ja leikkeleitä, hedelmiä ja juustojen kaveriksi hilloa sekä keksejä. Nam, ihan herahtaa jo vesi kielelle. Focaccia on hyvää sellaisenaankin, mutta vielä asteen parempaa se on kun tuoretta leipää dippaa modenalaiseen balsamietikkaan ja hyvään oliiviöljyyn. Bonuksena meillä oli kuvien herkkutarjottimella myös yhdistelmä hanhenmaksapasteijaa, kirpeää marjahilloa ja paahtoleipää. Ei huono sekään.
Milanon luukirkko – San Bernardino alle Ossa
Istumme minibussin kyydissä kumpikin omissa ajatuksissamme. Tunnelman voisi kuvailla olevan väsynyt, mutta onnellinen. Blogimatka Emilia Romagnassa on päättymässä. Mieli jäsentelee parhaillaan kaikkea pitkän viikonlopun aikana kokemaamme. Olemme viettäneet aamupäivän Gelato Universityllä (kyllä, Italiasta löytyy kokonainen koulu jäätelölle!) ja suussa maistuu vieläkin omatekemä jäätelö. Pian olemme Bolognassa, jossa hyppäämme junaan ja blogimatka on virallisesti ohi. Me emme kuitenkaan mene vielä kotiin vaan vietämme pari päivää Milanossa. Milanon matkaohjelman suunnittelu on jäänyt blogimatkavalmistelujen jalkoihin, mutta onneksi Emilia Romagnassa on ollut mukana milanolainen bloggaaja Mage, joka on antanut meille ravintolasuosituksia ja muita vinkkejä kotikaupunkiinsa. Nyt hän hypähtää vierellemme bussinpenkkiin ja näyttää jotain puhelimestaan.
Hotel Vasari Palace, Firenze
Hotel Vasari Palacen huoneiden ovia koristavat vanhat muotokuvamaalaukset, jotka ovat jokaisessa ovessa erilaiset ja hieman hämmentävät. Tuntuu kuin lukuisat silmäparit tuijottaisivat käytävällä kulkijaa. Ovatkohan nämä joitain kuuluisia historiallisia henkilöitä? Varmaan, mutta emme tunnista yhtäkään. Sokkeloisten käytävien koristeena on myös muun muassa vanha ompelukone ja lintuhäkki, jotka sopivat vanhahtavaan miljööseen kuin harmaa kiharaperuukki muotokuvassa tollottavan hienon herran päähän. Ikkunoiden runsaat verhot ja vanha portaikko korostavat historiallista tunnelmaa. Löydämme muotokuvien joukosta oman ovemme ja astumme sisään huoneeseen. Tilavassa hotellihuoneessa odottaa pullo kuohuviiniä ja suolaista purtavaa. Pieni yllätys hotellilta.
Ruokamatkalla Toscanassa
Kun maistelee toscanalaisia ruokia, on vaikea uskoa, että alueen ruokakulttuuri pohjautuu vahvasti niin sanottuun cucina poveraan eli köyhään tai köyhien ruoanlaittoon. Moni perinteinen toscanalainen ruoka on peräisin siltä ajalta, kun piti nyhjäistä tyhjästä ja kaikki mahdollinen hyötykäytettiin. Toscanalaisessa ruokakulttuurissa suositaankin muun muassa sisäelimiä, papuja, kasviksia, sieniä ja esimerkiksi kesäkurpitsasta hyödynnetään myös kasvin kukat, jotka friteerataan herkullisen rapeiksi. Köyhistä ajoista muistuttaa myös toscanalainen leipä, joka on perinteen mukaisesti edelleen suolatonta ennen muinoin perityn suolaveron takia. Suolaan ei ollut varaa, joten sitä ei tuhlattu leipään.
Rooman Top 10 Nähtävyydet
Roomassa riittää tekemistä ja nähtävää vaikka kuinka moneksi reissuksi. Kaupungissa voi vaan kävellä ympäriinsä ja aina nurkan takaa tulee esiin joku hieno vanha rakennus, aukio tai patsas. Terassille on kiva istahtaa, kahvilassa voi hörpätä kahvin ohi mennessään ja herkullista jäätelöä myydään joka kulmalla. Listasin tähän Rooman kymmenen merkittävintä nähtävyyttä, jotka kannattaa käydä katsomassa ainakin ulkopuolelta lyhyelläkin Rooman reissulla. Nähtävyydet sijaitsevat kävelymatkan päässä toisistaan ja jokainen ilmentää omalla tavallaan Rooman ikuista kaupunkia. Ota tästä siis lista mukaan etenkin jos olet suuntaamassa Italian pääkaupunkiin ensimmäistä kertaa. Minä kiertelen näistä ainakin osassa jokaisella Rooman matkallani, vaikka olenkin nähnyt tutut nähtävyydet jo monta kertaa. En vaan saa tarpeekseni Trevin suihkulähteen kauneudesta, Espanjalaisten portaiden vilinästä…
Cinque Terren matkaopas
Kuvauksellinen ja kaunis Cinque Terre on Italian Liguriassa sijaitseva viidestä vanhasta kalastajakylästä koostuva alue, jolle tullaan patikoimaan, viettämään romanttista lomaa, nauttimaan merimaisemista ja italialaisesta elämänmenosta. Cinque Terren maisemat ovat vertaansa vailla. Jylhät kalliot, värikkäät talot ja Ligurianmeren kuohut jäävät lähtemättömästi mieleen Cinque Terren alueella reissanneelle. Tähän matkaoppaaseen on koottu sekä meidän että kanssabloggaajiemme vinkit ja kokemukset, joten mikäli matka Cinque Terren alueelle kiinnostaa, ota tämä sivu talteen!
Portovenere, Italia
Alus lipuu suojaisaan lahteen ja kannella olevat ihmiset heräävät katselemaan ympärilleen. Kameroita kaivetaan esiin ja osoitellaan maisemaa. Heti vasemmalla vuoren rinteellä kohoaa korkea linnoitus, edessä lahdenpoukamassa hohtaa valkoisia huvijahteja ja rantakatua reunustavat hauskan värikkäät korkeat ja kapeat talot. Ne ovat ominaisia Portoveneren maisemalle.
Terrazza Brunelleschi, Firenze
Aurinko laskee tunnin kuluttua, mutta Firenzen kaduilla on edelleen tukahduttavan kuuma. Kostea ilma vyöryy kasvoillemme kun astumme hotellin viileydestä kadulle, jota lämmin ilta-aurinko valaisee lähes vaakasuorassa. Laskeva aurinko häikäisee silmiä ja askel hidastuu kun hiki alkaa virrata selkää pitkin. On Toscanan kesän superhelteinen ilta ja haluamme hakea siihen viilennystä Firenzen kattojen yläpuolelta. Lähellä hotelliamme sijaitsee kehuttu kattoterassi. Terrazza Brunelleschi on Grand Hotel Baglionin katolla sijaitseva ravintola, jossa voi nauttia myös pelkkiä cocktaileja, kuten meillä on aikomuksena. Aurinko laskee alemmas ja meillä alkaa olla jo hieman kiire jos haluamme nähdä auringonlaskun.
Ravintola Dau Cila, Riomaggiore
Cinque Terren eteläisimmässä kylässä Riomaggioressa on erityisen hyvä kalaravintola. Aivan rannasta nousevan pääkadun alussa on tunnelmallisen näköinen terassi. Valkoisten aurinkovarjojen alta voi katsella kaunista merimaisemaa samalla kun tarjoilija kantaa pöytään tuoreita meren antimia. Dau Cilaan kannattaa tehdä pöytävaraus. Näkyvällä paikalla sijaitsevaa suosittua ravintolaa suositteli myös hotellimme pitäjä ja terassi näytti olevan joka päivä täynnä. Enkä yhtään ihmettele miksi. Ruoka oli erinomaista ja maisemat mitä upeimmat.
Monterosso al Mare, Cinque Terre
Hiekkarantaa lähes silmänkantamattomiin. Tai ainakin paljon enemmän kuin muissa Cinque Terren kylissä. Aurinkovarjot siistissä rivissä, meressä polskivia lomalaisia ja rantabaarin vilinää. Siitä tunnistaa Monterosso al Maren. Ainoan Cinque Terren viidestä kylästä, jossa on kunnon puitteet rantaelämälle.
