Riomaggiore, Cinque Terre
Juna pujahtaa esiin tunnelista ja pysähtyy asemalle. Astun ulos ja suolainen meri-ilma vyöryy kasvoilleni. Katson kaiteen yli ja näen turkoosin meren, joka iskee vaahtopäisiä aaltojaan lähes pystysuorina nouseville kallioille ja rannan kivikkoon. Karua ja kaunista. Maisemaa täydentää kukkien väriloisto, enkä malta odottaa että näen enemmän.
Nousemme hissillä ylemmälle kadulle ja bongaamme heti sen yläpuolelta pienen kolmen huoneen hotellimme Sol Levanten. Pysähdymme tuijottamaan maisemaa ja henkäisen ihastuksesta. Näin kaunista paikkaa en ole nähnyt ehkä koskaan. Olemme saapuneet Riomaggioreen, eteläisimpään viidestä Cinque Terren kylästä. Tämä on majapaikkamme seuraavat kolme yötä, joiden aikana saamme epäilemättä nauttia yksistä Italian kauneimmista maisemista.
Riomaggiore, kuten muutkin Cinque Terren kylät, on ollut alunperin kalastajakaupunki, joka on rakennettu korkeiden vuorien syleilyyn. Aikoinaan sinne, kuten myös muihin kyliin, pääsi ainoastaan meriteitse, mutta nyt kyliin kulkee myös juna.
Reippaimmat pääsevät Riomaggioreen myös patikoimalla. Cinque Terren tunnetuin kävelyreitti Via dell’Amore kulkee Manarolasta Riomaggioreen ja on helppokulkuinen, mutta valitettavasti se oli reissumme aikana kesällä 2015 edelleen suljettu alueella syksyllä 2012 sattuneiden maanvyörymien takia.
Riomaggioren pääkatu Via Colombo nousee rannasta ylemmäs kaupunkiin ja sen varrella on suurin osa kaupungin ravintoloista, kaupoista ja palveluista. Ylhäällä on upeita näköalapaikkoja, joilta voi ihailla kylän kauniita yksityiskohtia, kirkkaita värejä, jylhiä kallioita ja pittoreskia tunnelmaa.
Rannassa on pieni hiekkapätkä, jota pitkin ainakin yksi pieni italialaispoika meni isänsä kanssa kastautumaan mereen. Hurjapäät ovat hieman kauempana hyppimässä korkeilta kallioilta mereen. Kulman takaa, läheltä yhteysveneen lähtöpaikkaa löytyy myös pieni kivinen ranta, jossa auringonpalvojat makoilevat raukeina. Me katselimme meininkiä isolta rantakiveltä, joka oli asettunut kavereineen aivan pääkadun juureen veneiden viereen. Siitä oli hyvä katsella maailmaa.
Riomaggiore on ihana ympäri vuorokauden, mutta etenkin kylän rauhaisassa illassa on sitä jotakin. Kun turistit ovat lähteneet kohti yöpaikkojaan, jäävät jäljelle vain paikalliset ja ne onnelliset, jotka ovat onnistuneet varaamaan täältä majoituksen. Auringonlasku on kaunis ja sitä varten on monta penkkiä, kivenlohkaretta ja kallionkoloa, joihin voi istahtaa ihailemaan luonnon näytöstä. Jokaiselle löytyy oma paikka. Valkoviiniä muovimukista, kengät potkaistaan pois jaloista ja ollaan vaan ja nautitaan. Katsellaan auringonlaskua.
Riomaggiore on Cinque Terren suosikkini, vaikka lempparin valinta onkin todella vaikeaa. Kaikki kylät ovat upeita, omalla tavallaan erilaisia, mutta silti samanhenkisiä ja niin kauniita, että henki salpaantuu. Odottakaas vaan kun pääsemme esittelemään teille niistä loputkin.
