R.M.Rilke, Praha
Meillä on tapana viettää syyskuista vuosipäiväämme aina uudessa kaupungissa. Mikä mahtava (teko)syy matkustaa joka syksy uuteen paikkaan! Ensimmäistä vuosipäivää vietimme aikoinaan Helsingissä, toista vuosipäivää Tukholmassa ja kolmatta Kuopiossa. Neljäntenäkin vuosipäivänä olimme kotimaassa. Turku oli tuolloin kohteemme. Viidennettä vuosipäivää juhlimme Amsterdamissa ja nyt tänä vuonna kuudennelle vuosipäivälle kilisteltiin Prahassa.
Prahan reissu starttasi virallisena vuosipäivänämme 11.9. ja pitihän kyseisenä iltana mennä syömään ravintolaan sen kunniaksi. Paikaksi valikoitui Prahan vanhastakaupungista löytyvä tunnelmallinen R.M.Rilke, jossa oli Prahan hintatasoon nähden hitusen kalliimmat hinnat, mutta illallinen oli silti suomalaisittain ihan naurettavan edullinen.
Pujahdimme söpön ravintolan etuovesta juuri kun pieni tihkusade alkoi yltyä rankemmaksi sateeksi. Ravintolan hämärä tunnelma sopi täydellisesti sateiseen iltaan ja nurkkapöytämme kynttilä loi varjojaan pitkin ravintolan vanhan ajan sisustusta. Kerrassaan ihastuttava paikka tämäkin, aivan niin kuin lähes kaikki Prahassa testaamamme ruokapaikat.
Hämärän ravintolan hiljaisuus sai meidät uskomaan, ettei paikalla ole muita kuin me. Kilistelimme punaviinillä vuosipäivämme kunniaksi emmekä kiinnittäneet mitään huomiota naapuripöydän jutusteluun. Tilasimme listalta paikallista sapuskaa ja nautimme ensimmäisen matkapäivän kihisevän iloisesta riemusta. Ihana päivä takana ja vielä monta yhtä ihanaa päivää edessä! Elämä maistuu ihan mahtavalta juuri nyt.
Myös eteemme tuodut ruoat maistuivat varsin mahtavilta. Toiselta lautaselta löytyi valikoima paikallisia liharuokia ja lisukkeita. Annos oli iso ja tuhti ja se esitteli meille kattavasti tsekkiläistä liha- ja perunapainotteista kotiruokaa, joka oli oikein maittavaa ja maukasta.
Toiseksi annokseksi valitsimme kania, sillä emme olleet varmoja olemmeko haukanneet pupujussia aiemmin. Tämäkin annos oli oikein hyvä ja söimme tyytyväisinä vatsat täyteen.
Ulkona ropiseva sade sai kadut kiiltämään katuvalojen loisteessa ja ravintolasta tallusti ulos kaksi varsin tyytyväistä turistia, jotka eivät halunneet illan päättyvän ihan vielä. Niinpä päädyimme illallisen jälkeen vähän vahingossakin samalta kadulta löytyvään kuppilaan yömyssylle, mutta se onkin sitten jo ihan oma tarinansa.