Colline du Chateau – Nizzan linnakukkula
Nizzan kaduilla tallustaessa katse kiinnittyy väkisinkin vanhankaupungin takana kohoavaan kukkulaan. Vehreän Colline du Chateaun puistomaiset kadut kutsuvat kulkemaan ja katsomaan kukkulan näköalapaikoilta upeita maisemia alas Nizzaan, sen pikkukivirantaan ja Välimeren tyrskyihin. Kukkulan huipulla virtaava vesiputous näkyy kauas ja sen juurella on kiva vilvoitella kuumana kesäpäivänä.
Linnakukkulalla on sen nimen mukaisesti sijainnut aikoinaan linna, joka tosin tuhoutui jo 1700-luvun alussa. Keskiajalla kukkulalla sijaitsi suurin osa Nizzan asutuksesta. Nykyään se on lähinnä vain puistoa ja ihanan rauhaisa paikka vetäytyä hetkeksi luonnon helmaan kaupungin vilskeestä. Kukkulalla on myös lapsille leikkipaikka, pari kahvilaa ja hautausmaa.
Colline du Chateulta ammutaan yhä edelleen keskipäivällä tykinlaukaus, joka sai alkunsa siitä, kun muuan herra Sir Thomas Coventry-More halusi varmistaa tykinlaukauksen äänimerkillä, että hänen hajamielinen vaimonsa tulee ajoissa kotiin laittamaan lounasta. Tykinlaukaus on ammuttu vuodesta 1871 ja perinne jatkuu edelleen.
Me kiipesimme heti ensimmäisenä lomapäivänämme linnakukkulalle. Tai kiivetä lienee väärä sana, sillä käytimme kukkulalle vievää hissiä, joka helpottaa parinsadan portaan kipuamisessa. Hissi on ilmainen eikä ainakaan lokakuun alussa siihen pääsyä tarvinnut juurikaan jonottaa. Hissin löytää kun kävelee rantakatua pitkin vanhankaupungin ohi. Myös kaupunkikierroksia tekevä minijuna puksuttaa kukkulan laelle.
Ylhäällä kukkulalla on useita näköalapaikkoja, joiden muureille on mukava pysähtyä ihastelemaan alas kaupunkiin aukeavaa maisemaa. Vehreä puisto olisi myös mitä mainioin piknik-paikka ja urheilija minussa katseli lukuisia portaita sillä silmällä, että pakarat varmasti tykkäisivät täällä kiipeilystä.
Kukkula suljetaan vierailijoilta illalla. Meidän reissumme aikaan lokakuussa portit sulkeutuivat jo kuudelta, mikä oli ihan mälsää, sillä olisimme halunneet katsoa seitsemän aikaan koittavaa auringonlaskua kukkulalta käsin. Mukaan pullo kuohuvaa, vähän juustoa ja patonkia niin ilta olisi ollut täydellinen. Mutta ei, alueelle ei pääse enää niin myöhään.
Colline du Chateau on mielestäni ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Sieltä avautuvia maisemia voisi ihailla ikuisesti ja se vesiputouskin on kaunis. Käsikkäin kulkevia pariskuntia katsellessa tuli mieleen, että paikka olisi myös romanttinen paikka kosia. Vinkki vinkkinen vaan kaikille neitonsa kosimista suunnitteleville herrasmiehille!
