Treffipurkin kesälapussa luki ”eväsretki”. Kun Jani nosti lapun purkista, tiesin heti, että haluan viedä hänet metsäpiknikille lähelle kotiamme meille tärkeään paikkaan ja pakata kylmärepun täyteen eväitä. Viime hetkellä aloin miettiä, onko se liian laimeaa ja pettymys edeltävien treffien jälkeen. Olin vienyt Janin aiemmin Vanajanlinnaan viettämään saunailtaa, Helsinkiin tastingtreffeille ja Turkuun hotelliyötreffeille. Onko parin tunnin piknik lähimetsässä tylsä? Voisihan eväsretki suuntautua toiseen kaupunkiin – tai vaikka Italiaan jos nyt ihan lähdetään keulimaan. Mutta ei, pysytään metsäpiknik-suunnitelmassa. Turhia pelkäsin. Metsäpiknik sai ilahtuneen vastaanoton. Treffien sisältö oli tälläkin kertaa yllätys, mutta aika pian Jani arvasi mihin suuntaamme, kun lähdimme reput selässä kulkemaan kohti helteistä perjantai-iltaa. Perillä ihmettelimme hetken, miten metsä on muuttunut kolmessa…