Viime Grenada-postauksessa kerroin saaren värikkäästä historiasta, sen kauniista ja hedelmällisestä luonnosta sekä köyhästä hurrikaanien runtelemasta saaresta, jolta muuttaa koko ajan enemmän väkeä pois kuin mitä saarelle muutetaan. En osannut odottaa Grenadalta juuri mitään sinne astuessani, mutta kun laiva lipui illalla ulos satamasta, olin montaa kokemusta rikkaampi, maailmani oli avartunut huimasti ja olin ihastunut tuohon pieneen monimuotoiseen saareen. Grenada-päivä oli täynnä huikeita hetkiä. Aamu valkeni trooppisen kosteana ja kuumana. Astelimme ulos laivasta ja otimme suunnaksi sataman vieressä sijaitsevan Fort George -linnoituksen. Kiipesimme paahtavassa kuumuudessa linnoitukselle ja olimme aivan läkähtyneitä jo siinä vaiheessa. Voiko tässä kuumuudessa tehdä mitään? Mistä saamme lisää vettä? Kuumuudesta huolimatta Fort George oli vaikuttava ilmestys. Hieman jo ränsistynyt…

Grenadalla on vierailemistamme saarista ehdottomasti värikkäin historia. Tein ennen matkaa esitelehtisen Karibian risteilyymme kuuluvista saarista, jonka annoimme appivanhemmilleni matkan alussa, jotta hekin pääsevät tutustumaan yllätysmatkan kohteisiimme hieman etukäteen. Kaikista saarista tuli noin pari sivua tekstiä, joistain ei sitäkään, mutta Grenadasta olisi saanut tehtyä vaikka kokonaan oman esitteen. Saarella on ehtinyt tapahtua niin paljon, että jouduin karsimaan tietoa melko rankalla kädellä, jotta esite olisi edes jotenkin luettavissa ilman että siihen pitäisi varata monta päivää. Grenadalla me myös teimme ja näimme tosi paljon. Ehkä enemmän kuin millään muulla saarella. Niinpä kuvia ja tarinoita on enemmän kuin yhden postauksen tarpeiksi, joten jaoin suosiolla Grenada-jutut kahteen postaukseen. Muuten tästä tulisi romaani. Aloitetaan Grenadan historialla.…