Uudet vinkit Lissaboniin
Lissabon on yksi lempikaupungeistani. Sen rento meininki, hurmaavat vanhat kadut, kaakelikoristeiset seinät, merellisen lämmin ilmasto sekä monet kasvot hurmasivat heti ensisilmäyksellä, kun vierailin Portugalin pääkaupungissa ensimmäisen kerran vuonna 2016. Viimeisimmän reissun Lissaboniin tein viime vuonna ystäväni Jennan kanssa. Tavallaan kaupunki tuntui ihan samalta kuin 10 vuotta aiemminkin. Ajattoman Lissabonin kadut ovat niin vanhat ettei 10 vuotta tunnu siellä missään. Toki eloisassa kaupungissa oli uuttakin tutkittavaa. Kokosin tähän niistä parhaat löydöt. Olepa siis hyvä, tässä uusimmat vinkkimme Lissaboniin. Time Out Market – kauppahallin herkkuja Lissabonin kauppahalli oli listallani jo edellisellä reissulla, mutta jotain piti jättää seuraavaankin kertaan. Nyt suuntasimme Time Out Marketiin melkein heti ensitöiksemme eräänä aamupäivänä, sekoiltuamme ensin hieman pesulassa…
Epätavallinen iltapäivä Alfamassa Lissabonissa
En tiedä osaanko kertoa tätä sanoin niin, että voisin viedä sinut edes lähelle sitä tunnelmaa, minkä koimme. Aion kuitenkin yrittää. Se oli nimittäin hyvin kummallinen katu ja iltapäivä Lissabonin Alfamassa. En ole varma uskonko kummituksiin tai muuhun yliluonnolliseen, mutta sillä kadulla teki mieli kyseenalaistaa koko paikan todellisuus. Antakaas kun kerron millaisen iltapäivän vietimme Jennan kanssa Lissabonissa. Oli ihan tavallinen kuuma kevätpäivä Lissabonin Alfamassa. Vanhankaupungin kapeat kadut kutsuivat meitä luokseen haahuilemaan ja ihmettelemään vanhimman Lissabonin tunnelmaa. Alfama on ainoa kaupunginosa, joka säästyi kokonaan 1700-luvun tuhoisasta maanjäristyksestä, sitä seuranneista tulvista ja tulipaloista. Talot ovat vanhoja ja niissä asuu paljon paikallisia. Ehkä myös kummituksia? Annoimme suuntavaiston kadota (siihen ei tosin allekirjoittaneen osalta paljon…
Alfama – Lissabonin vanha ja suloinen kaupunginosa
Nostan aurinkolasit silmiltäni, mutta joudun laittamaan ne pian takaisin. Valkoisista seinistä heijastuva auringonvalo häikäisee liikaa. Katselen ympärilleni ja haluan tallentaa kaikki yksityiskohdat mieleeni. Ikkunasta kadun ylle pyykkejä kuivumaan ripustavan mummon, pienen kukka-asetelman oven pielessä, parvekkeen koristeellisen mutta kuluneen metallikaiteen ja sen kissan, joka luikkii tien yli vaanimaan meitä kapean portaikon suojiin. Siihen se lopulta nukahtaa. Keskikesän lämpöisille päiväunille.









