
Tiranan parhaat palat
Tässä artikkelissani haluan kertoa teille Tiranan parhaat palat. Olen Milihate ja toivotan sinut tervetulleeksi mukaan matkaani kuulemaan matkakokemuksistani Tiranaan, Albanian pääkaupunkiin. Tämä kaupunki on täynnä historiaa, kulttuuria ja elämää. Lähde mukaani tutkimaan sen salaisuuksia ja ainutlaatuisia nähtävyyksiä.
Tirana on helppo kaupunkilomakohde, sillä kaikki tärkeä sijaitsee keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä ja kävellen voi tosiaan tutustua kaikkeen tärkeään parissa kolmessa päivässä. Ilmastoltaan Tirana on yksi Euroopan lämpimimpiä ja aurinkoisimpia pääkaupunkeja. Välimeren läheisyys tuo sinne ympäri vuoden raikkautta mutta myös puhdistavia sateita. Sään puolesta Tiranaan on paras matkustaa huhtikuun alkupuolelta juhannuksen tienoille ja syyskuun alkupuolelta lokakuun puoliväliin.
Ensimmäinen päivä – Skanderbegin aukion nähtävyydet
Pääaukio on paras paikka aloittaa tutustuminen Tiranaan. Skanderbegin aukio (albaniaksi: Sheshi Skënderbej) on pääaukio Tiranan keskustassa. Aukio on nimetty Albanian kansallissankarin Gjergj Kastrioti Skanderbegin mukaan. Sen kokonaispinta-ala on noin 40 000 neliömetriä.

Kesäkuusta 2017 lähtien aukiota on uudistettu, ja se on nyt Balkanin suurimman kävelyalueen osa. Uudistus on saanut tunnustusta Euroopan kaupunkitilan julkinen tila -palkinnolla vuonna 2018. Skanderbegin patsaan lisäksi aukiolla on muitakin Tiranan maamerkkejä kuten kansallismuseo, kellotorni, ooppera ja Et’hem Beyn moskeija.
Yksi Tiranan pääaukion suosituimmista vierailupaikoista on jo pitkään ollut ulkoasultaan huomattava kansallismuseo. Tämä on Albanian suurin museo, jossa on paljon arkeologisia löytöjä, Skanderbegin käyttämä suuri miekka ja kaikenlaista aina muinaisen Illyrian ajoilta peräisin olevaa.

Toinen päivä – Bunk’Art ja Enver Hoxha
Toisena päivänä tutustuttiin bunkkereiden historiaan. Bunk’Art on ultramoderni sekoitus museota ja taidetta: Huoneissa voi kurkata Albanian menneisyyteen kuvin, elokuvin, äänimaisemin ja esineinstallaatioin.
Me käytiin tutustumassa Bunk’Art 2, joka sijaitsee vain 30 sekunnin kävelymatkan päässä Skanderbegin aukiolta. Se perustuu todelliseen kommunistiajan bunkkeriin ja kertoo Sigurimin tarinan sekä Albanian kansan kokeman kauhun kommunistisen ajan aikana. Kävellessäni käytävillä tunsin historian painon harteillani. Museo on vaikuttava ja herättää ajatuksia.
Bunk’Art 2 on noin 1000 neliömetrin kokoinen. Se on toinen kahdesta Tiranan ydinbunkkerista, jotka on äskettäin muutettu vuorovaikutteiseksi taide- ja museotilaksi.


Vuonna 1985 kuollut Albanian itsevaltainen johtaja Enver Hoxha pelkäsi vainoharhaisesti kaikkia liittolaisiaan. Hoxha pelkäsi jatkuvasti “vihollisen” vaanivan Albaniaa. Lisäksi hän pelkäsi ydinsotaa väistämättömänä. Siksi Hoxha rakensi bunkkereita ympäri Albaniaa suojellakseen väestöä.
Ironista kyllä, hyökkääjiä ja sotaa ei koskaan tullut. Tämän seurauksena Albanian maisema on täynnä bunkkereita, jotka ovat kirjaimellisesti Enver Hoxhan pelon ja vainoharhaisuuden tuote.

Enver Hoxha oli Albanian työn puolueen pääsihteeri ja maan itsevaltainen johtaja toisen maailmansodan lopusta kuolemaansa 1985 saakka. Hoxha tunnetaan erityisesti tiukasta kommunistisesta hallinnostaan. Hän johti maata melkein 50 vuoden ajan ja pakotti sen muuttumaan ottomaanien valtakunnan jäänteestä teollistuneeksi taloudeksi, jossa oli tiukka yhteiskunta.
Hoxhan hallinto oli tarkasti kontrolloitu, ja hän kielsi länsimaisen massamedian kulttuurin. Hänen hallituksensa vangitsi, teloitti tai karkotti tuhansia maanomistajia, maaseudun klaanijohtajia, muslimeja ja kristittyjä pappeja, kollektivisointia vastustavia talonpoikia ja epälojaaleja puolueen virkamiehiä.
Hoxhan aikana valtio takavarikoi yksityisen omaisuuden. Kaikki kirkot, moskeijat ja muut uskonnolliset instituutiot suljettiin ja kaikki kulttuuriset ja älylliset pyrkimykset asetettiin sosialismin ja valtion palvelukseen.
Hoxha rakennutti rannikon täyteen bunkkereita odottaessaan maihinnousua ja teki kommunistisesta Albaniasta Euroopan köyhimmän ja sulkeutuneimman maan.
Vuodesta 1967 vuoteen 1986 Albanian hallitus toteutti ”bunkrauspolitiikkaa”, jonka aikana rakennettiin yli 750 000 bunkkereita eri puolille maata. Niitä rakennettiin kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, aina rannoista ja vuorista, viinitarhoista ja laitumilta, kyliin ja kaupunkeihin.
Kolmas päivä – koe ja ihastu Tiranaan!
Aamupäivällä seikkailtiin Dajti Ekspres:ssä. Dajti Ekspres oli kyllä huikea kokemus, jossa yhdistyi maa ja taivas!

Vain 15 minuutin päästä Tiranan keskustasta sijaitsee Dajti Ekspres, joka on yksi Tiranan suosituin turistinähtävyys. Sinne kannattaa mennä bussilla, jolla perille pääsee kätevästi ja edullisesti. Bussilippu maksoi 1 euron.
Matka Dajti-vuorelle köysirataa pitkin kestää 15 minuuttia. Köysiratalippu maksoi 14 euroa.
Dajti-vuoren köysiradalta avautuvat panoraamanäkymät Tiranaan ja sen ulkopuolelle. Siellä on myös Dajti Ekspres -kompleksi, joka tarjoaa ruokailumahdollisuuksia, aktiviteetteja ja kiehtovan näkymän. Täällä voit kokeilla minigolfia, rullaluistelua, vaellusta sekä maastopyöräilyä.
Kaupungilla törmää mitä merkillisimpiin taideteoksiin. Tiranan pyramidi on mainio esimerkki Albanian rönsyilevästä arkkitehtuurista. Arkkitehti Pranvera Hoxha suunnitteli sen isälleen diktaattori Enver Hoxhalle mausoleumiksi, mutta kommunismin kaaduttua rakennelmalle ei ollut pitkään pysyvää käyttöä.

Pyramidi tai kotkan muotoinen rakennelma, jolla on kaukaa katsottuna avoimet siivet, löytyy keskeltä kaupungin pääbulevardia. Portaat antavat kävijöille mahdollisuuden omistaa muistomerkki eli seisoa diktaattorin symbolilla sekä katsoa kaupunkia uudella silmällä. Nykyään pyramidia käytetään konferensseihin, studiotyöpajoihin ja teknologiakeskuksiin, kuten Tumoon.
Illan hämärtyessä suuntasimme hyvään ruokaravintolaan, joita Tiranassa on sadoittain. Kun albaanitraditioon sekoitetaan ripaus kreikkalaista, balkanilaista, turkkilaista ja italialaista keittiötä, saadaan ehdottomasti Euroopan paras kattaus.

Albanian ruokakulttuuri on monipuolinen ja herkullinen. Oliiviöljy on Albanian keittiön vanhin ja yleisimmin käytetty kasvisrasva. Albanian ruokakulttuuri voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen:
- Pohjoinen alue: täällä liha, kala ja vihannekset ovat keskeisiä. Paikalliset käyttävät monenlaisia aineksia, kuten perunoita, porkkanoita, maissia, papuja ja kaalia. Valkosipuli ja sipuli ovat myös tärkeitä.
- Keskinen alue: tämä alue on tasaisin ja rikas kasvillisuudesta. Täällä on monenlaisia lihaspesialiteetteja ja jälkiruokia.
- Eteläinen alue: täällä ruokakulttuuri koostuu maataloustuotteista, kuten maitotuotteista, sitrushedelmistä ja oliiviöljystä, sekä meren antimista. Eteläiset alueet ovat erityisen otollisia eläinten kasvatukselle, ja sipuli on yksi maan laajimmin käytetyistä aineksista.
Me pääsimme maistamaan muutamia suosittuja ruokia kuten tavë kosi, joka on Albanian kansallisruoka. Se oli tehty lampaasta ja riisistä, jonka jälkeen se paistettiin jogurtin ja munien seoksessa. Toinen herkku oli byrek, joka on filotaikinasta valmistettu piiras. Se voi sisältää lihaa, juustoa tai muita täytteitä.
Vieraanvaraisuus on Albanian yhteiskunnassa tärkeä perinne, ja ruoan tarjoaminen vieraille on olennainen osa sitä. Vieraat kutsutaan usein syömään ja juomaan paikallisten kanssa.
Pidennetty viikonloppu Tiranaan kannatti. Tirana yllätti positiivisesti – milloin se oli kaoottinen, milloin hienostuneen kulturelli.

