
Pikkubloggaajan sinihomejuustosarvet
Pikkubloggaajamme sai 6-vuotislahjaksi Hellapoliisin eli Kati Jaakosen “Pikkukokki keittiössä” -kirjan. Hän selaili kirjaa innokkaasti ja merkitsi kiinnostavimmat reseptit tarralapuilla.
Ensimmäiseksi reseptiksi valikoituivat juustosarvet. Äidin tyttö alkoi heti soveltaa ja vaihtoi tavallisen juustoraasteen lemppariinsa sinihomejuustomuruun. Hän myös päätti laittaa muutaman sarven väliin ekstrajuustoa, jotta se varmasti pursuaa sieltä. Oikein!
Opimme sarvien tekemisen aikana myös muita tärkeitä leipomisjuttuja:
-
– puhdas taso, puhtaat välineet ja puhtaat kädet ennen kuin aloitetaan
– leipomisessa parasta on taikinan maistelu
– maku ratkaisee, ei ulkonäkö
– siivotaan jäljet, mieluiten koko ajan vähän ja loputkin ennen kun maistetaan valmiita leipomuksia
Pikkubloggaajan sinihomejuustosarvet
16 kpl
150 g voita
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa (vähempikin riittää)
1,5 dl maitoa
3 dl sinihomejuustomurua
kananmuna tai kaksi voiteluun
Nypi pehmeä voi, vehnäjauhot, leivinjauhe ja suola ryynimäiseksi. Lisää sitten maito ja juustoraaste. Sekoita vain sen verran, että kaikki on kunnolla sekaisin, mutta älä vaivaa.
Jaa taikina kahteen osaan ja kaulitse ympyröiksi. Jauhota alusta hyvin, muuten tahmeat sarvet jämähtävät kiinni tasoon.
Leikkaa kaulitut taikinaympyrät kahdeksaan sektoriin ja pyöritä rullalle leveimmästä reunasta kapeimpaan. Asettele sarvet leivinpaperille ja voitele kananmunalla. Paista 200-asteisessa uunissa toiseksi alimmalla tasolla 10-15 minuuttia.
Me rullasimme osaan sarvista ekstrajuustoa, mutta se oli etenkin lasten mielestä jo liikaa ja sarvista tuli heidän makuunsa liian suolaisia. Aikuiseen makuun ekstrajuusto meni, mutta eivät nämä sitä kaipaa. Juustoa on taikinassa ihan riittävästi.


2 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Vähän vastaavia on joskus tullut tehtyä useammankin kerran, mutta edellisestä kerrasta on kyllä jo aikaa. Näin sinihomejuuston ystävälle toimii kyllä hyvin!
Martina
Enpä mäkään muista milloin olisin viimeksi tehnyt tällaisia. Onneksi pikkubloggaajan kanssa tuli ryhdyttyä, sillä sinihomejuuston ystävänä minäkin pidin näistä tosi paljon.