Aktiivilomat
Liikunta matkoilla
Olen puhunut täällä paljon intohimostani ruokaan ja matkustamiseen sekä halustani kokea uusia elämyksiä ja nähdä kaikki Italian 20 aluetta. Olen kertonut myös jonkin verran perheestäni, kodistani, työstäni ja ystävistäni. Yksi tärkeä seikka elämässäni on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle. Se on liikunta. Tänään pohdin hieman liikunnan ja matkailun yhdistämistä. Ennen sitä kerron kuitenkin hieman pohjaa minusta liikkujana. Vitsailen usein, että makumatkailun vastapainoksi minun täytyy myös treenata paljon, eikä se oikeastaan ole pelkkä vitsi. Liikun syödäkseni ja syön liikkuakseni.
Syksyn lumoa Mäntsälässä
Kaupallinen yhteistyö Elämyksen Taika ja Panimo Kiiski. Aamun harmaus on jo väistynyt kun ajamme kohti Sarvikotaa. Astun ulos autosta ja katselen ympärilleni. Komea kota seisoo ylväänä nurmella ollen jo itsessään vaikuttava näky. Ympäröivä luonto kruunaa näyn. Jos en tietäisi olevani Mäntsälässä, veikkaisin olinpaikaksemme Lappia. Kaikesta näkee, että Sarvikota ympäristöineen on rakennettu rakkaudella. Jokainen pienikin yksityiskohta on tarkkaan mietitty tukemaan erätunnelmaa ja silmä lepää mihin vaan katseeni suuntaankin. Kunnes näen pihalla pötköttelevän kanoottirivistöön. Hui! Alan heti arvioida kuinka helposti tuollainen kippaa ympäri. Näyttää tukevalta, mutta ensikertalaista jännittää silti edessä häämöttävä melontaretki.
Korkeanpaikankammoista koetellaan – SeikkailuSveitsi
Yhteistyössä SeikkailuSveitsi Se on ihan kamala tunne kun alkaa pelottaa niin, että jalat lakkaavat toimimasta ja tuntuu kuin huojuisi kahden tärisevän pölkyn päällä. Vaikka yrittää ottaa askeleen jalat eivät tottele. Päässä huimaa niin että tekee mieli istua alas. Kädet tärisevät, sydämen syke tuntuu kurkussa asti ja vähän oksettaa. Tekisi mieli itkeä ja nauraa. Huutaa, kiljua ja kiroilla. Sulkea silmät ja unohtaa ympäröivä maailma. Siltä minusta tuntuu aina kun olen vähänkin korkeammalla. Korkeanpaikankammo on inhottava kaveri. Sanotaan että kammoista pääsee eroon siedätyshoidolla ja olenkin hakeutunut tasaisin väliajoin korkeuksiin pelkäämään. En tiedä onko kammo yhtään helpottanut, mutta mieleenpainuvia kokemuksia siedätysyritykseni ovat ainakin olleet. Yksi hienoimpia tunteita on kun pelottaa ihan hulluna, mutta…
Tammisaari – SUP-lautailua, saunaa ja Suomen kesää
Eletään loppukesää 1990-luvun loppupuolella Tammisaaren vierasvenesatamassa kun hyppään ystävän perheen veneestä laiturille. Ystävä seuraa perässä ja kirmaamme läheiseen leikkipuistoon, jonka keinuissa juttelemme tuntikaupalla. Ilta on jo pimentynyt kun maltamme vihdoin lähteä takaisin veneelle. Loppukesän lämmin sade ryöpsähtää merituulen siivittämänä päällemme kuin suihkepullosta sumutettuna. Avaan sille sylini, kallistan päätä taakse ja nauran ääneen. Voi sitä lapsuuden huoletonta onnea. Tai teinejähän silloin jo oltiin. Olen aina pitänyt Tammisaaresta. Venereissun lisäksi kävimme kylällä silloin tällöin kesämökiltämme käsin ja Tammisaari on aina edustanut minulle Suomen kesää parhaimmillaan. Niinpä olin innoissani kun vietimme päivän Tammisaaressa kesäisellä roadtripillämme. Edellisestä vierailusta olikin jo liian pitkä aika. Oli alkukesän lämmin päivä kun ajoimme tutun sillan yli kohti vierasvenesatamaa…
