Ruokamatkalla Kroatiassa- Splitin parhaat palat
Kroatian Splitiin suunnatessani en ollut ihan varma mitä odottaa paikan ruokakulttuurilta. Olin toki tehnyt etukäteistutkimusta aiheesta ja tiesin, että saatavilla on ainakin mereneläviä ja samantyyppistä ruokaa kuin Italiassa – sekä kaikenlaista tavallista ravintolaruokaa hampurilaisista pihveihin. Viinistäkin olin kuullut hyvää, mutta en muistanut maistaneeni koskaan kroatialaista viiniä. Miksiköhän en? Se selvinnee homman edetessä. Kroatian ruoka yllätti positiivisesti. Saatavilla oli kaikkea yllä luettelemaani, mutta myös muita iloisia ylläreitä, kuten tryffeliä, kirsikkaa ja maukkaita kasviksia, joista etenkin mehukkaat ja raikkaat tomaatit jäivät mieleeni.
Ensikosketus Kroatiaan – 5 vinkkiä Splitiin
Split näytti jo lentokoneesta kauniilta. Adrianmeren tummat turkoosit aallot huuhtoivat rantaviivaa, jonka ääreen Dalmatian alueen tärkein kaupunki alkoi rakentua vuonna 305 kun Diocletianus rakennutti sinne palatsin. Palatsi on yhä Splitin tärkein nähtävyys ja mukava alue leppoisaan kiertelyyn. Meidän hotelli sijaitsi aivan Diocletianuksen palatsin kainalossa. Aurinko oli jo matalalla matkalla Mosor-vuoriston taakse kun katselin Kroatiaa ensimmäistä kertaa. Laskeva aurinko värjäsi maiseman kullankeltaiseksi. Ilma tuoksui Välimereltä kun astuimme ulos koneesta. Tuntui siltä, että tykästyin Splitiin heti.
Saatat myös pitää
Ruokamatkalla Kroatiassa- Splitin parhaat palat
Italialaiset klassikkojuomat – Kuinka montaa olet maistanut?
Italiasta tulee useita klassikkojuomia, oli sitten kyse viineistä, cocktaileista, likööreistä tai vahvemmista viinoista. Kokosin tähän 11 klassista italialaista juomaa. Kuinka montaa niistä olet maistanut? Löytyykö listalta lemppareitasi?
9 vinkkiä Barcelonan viehättäville vanhoille kaduille
El Born on yksi Barcelonan vanhimmista kaupunginosista ja nousi yhdeksi lempparialueekseni. Toisin kuin esimerkiksi periaatteessa kivalta kuulostava El Bornin vieressä sijaitseva El Gotic eli Gothic Quarter, joka näyttäytyi minulle törkyisenä, pimeänä ja jopa hieman pelottavana. El Bornissa oli toisin. Kadut olivat viehättävällä tavalla vanhat ja tunnelmalliset. Kuulemma myös moni taiteen ystävä viihtyy alueella. Itse en tiedä siitä mitään, sillä nenäni oli kohti tapasbaareja taidegallerioiden sijaan. El Born veti puoleensa magneetin lailla. Etenkin lempparimme Bodega La Puntual vermutteineen oli niin kiva, että istahdimme useamman kerran kuppilan tungokseen. Milloin istuimme tuulikaapin tapaisessa tilassa ison tynnyrin ääressä, milloin takanurkasta löytyneessä vapaassa pöydässä. Tunnelma oli aina sama. Iloinen, eloisa ja toivotti tervetulleeksi ruuhkasta huolimatta.
Tarina portviinistä
Ilta Lissabonissa. Elokuinen helle väreilee yhä ilmassa, mutta tuntuu siedettävältä ilman suoraan iholle porottavaa aurinkoa. Olemme matkalla hotellille kun päätämme nauttia vielä hetken Lissabonin illasta istahtaen keskelle kävelykatua levitetylle terassille. Tilaamme portviiniä. Yhden lasin vaaleaa ja yhden tummaa. Portviini ei varsinaisesti vakuuta, mutta ei se pahaakaan ole. Makuelämys unohtuu nopeasti.
Viinimatkalla Wienissä
Oon mä juonut viinii Wienissä ja oppinut samalla yhtä jos toista itävaltalaisista viineistä. Itävaltalaiset viinit Grüner Veltliner etunenässä ovat olleet hienoisessa nosteessa myös Suomessa, joten oli siksikin mielenkiintoista paneutua pienen eurooppalaisen viinimaan antiin. Itävallan historia viinimaana on mielenkiintoinen. Se on yksi maailman vanhimmista viinimaista ja 1900-luvun alussa se tuotti jopa kolmanneksi eniten viiniä koko maailmassa. Sanotaan että viini on itävaltalaisille yhtä merkittävä osa kulttuuria kuin mitä olut on saksalaisille. Wien on myös maailman ainoita pääkaupunkeja, joka on samalla menestyksekäs viinialue. Kaupunkia ympäröiville viinitiloille ja -tarhoille onkin helppo suunnata julkisen liikenteen avulla. Me emme tutustuneet talvisella reissullamme tähän vaihtoehtoon, mutta Anna-Marian blogista löytyy mainio vinkki paikallisten suosimasta Gumpoldskirchen-viinialueesta 30 kilometrin päässä…
Ranskalaisista viineistä
Meillä on ollut missio. Olemme yrittäneet opetella ranskalaisia viinejä ja löytää maan viinitarjonnasta lempparimme. Helppo homma! Vai onko sittenkään? Shampanjoista, ranskalaisista valkoviineistä ja roseeviineistäkin on helppo löytää lemppareita, mutta punaviinit ovat osoittautuneet melkoiseksi haasteeksi. Olemme kantaneet Alkosta kotiin useammankin erilaisen ranskalaisen punkun, joita olemme maistelleet sekä sellaisenaan että erilaisten ruokien kanssa. Emmekä ole erityisemmin pitäneet yhdestäkään.
Viinimatkalla Piemontessa
Piemonten alue tunnetaan laatuviineistään. Siellä tuotetaan sekä Baroloa että Barbarescoa, mutta myös kuuluisia Astin kuohuvia. Valkoviinipuolellakin löytyy, kuten saatte pian postausta pidemmälle lukiessanne huomata.
Cascina Meriame – Yökylässä italialaisella viinitilalla
Fiatin renkaiden alla rapisee hiekkatie. Vielä yksi mutka ja olemme perillä Cascina Meriamessa. “Benvenuti!”, meidät toivotetaan tervetulleiksi. Käteen ojennetaan tärkeimmät: Huoneen avain ja viinilasit. Tuosta saa ottaa tilan viinejä. Laittakaa nimi lappuun ja hoitakaa maksu lähtiessänne. Valkoviiniä on jääkaapissa.
Vierailulla Sukuloiden viinitilalla Piemontessa
Aurinkoinen terassihetki kotona. Kirjoitan sähköpostia Riikka Sukulalle. Sovimme vierailusta hänen ja hänen miehensä Jyrki Sukulan viinitilalla Serralunga d’Albassa. Kun ajankohta on lyöty lukkoon alan suunnitella muuta reissuohjelmaa viinitilavierailun ympärille. Olen aika innoissani. Yksi matkaunelma on käymässä toteen kesäkuussa 2019. Aurinkoinen terassihetki Albassa. Käyn läpi sähköpostejani samalla kun Henkka tilaa meille viiniä. Riikka Sukula on lähettänyt viestin, jossa kysyy voisimmeko siirtää tastingvierailun torstailta perjantaille, jolloin Jyrki pääsisi isännäksemme. Vastaan sen sopivan meille loistavasti. Majailemme loppureissun siinä heidän naapurissaan Cascina Meriamessa, joten päivällä ei ole väliä.
