Disgusting Food Museum ja muut Berliinin erikoiset museot
Disgusting Food Museum ja muut Berliinin erikoiset museot. Myös meille, jotka emme koe olevamme perinteisten museoiden ylimpiä ystäviä.
Saatat myös pitää
Ruokamatkalla Berliinissä – muutakin kuin currywurstia ja olutta
Ruokamatkalla Berliinissä – muutakin kuin currywurstia ja olutta
Ah, Berliini ja sen ruokapaikat. Miksei kukaan ole kertonut minulle aiemmin, miten monipuolinen ruokamatkakohde Berliini on. Tai jos on, miksen ole kuunnellut. Kaupungista nimittäin saa muutakin kuin currywurstia, olutta ja kebabia.
Saatat myös pitää
Disgusting Food Museum ja muut Berliinin erikoiset museot
Linnakierros Reinin ja Moselin alueilla
Saavumme Moselin alueelle pieneen Cochemin kylään ja kirjaudumme sisään hotelliimme. Astumme sisään huoneeseen ja vedämme verhon pois ikkunan edestä. Verhon takaa avautuu oma parvekkeemme, joka on koristeltu punaisilla pelargonioilla. Astun parvekkeelle ja näen sen ensimmäistä kertaa. Reichsburgin linna. Siinä se seisoo korkealla mäen päällä vartioiden kylää ylvään näköisenä. Kylässä vietetyn illan jälkeen saavumme jälleen hotellille. Aurinko alkaa laskea, hämärä hiipii vaivihkaa muuttaen joen mustaksi ja sytyttäen kylään lukuisia valoja. Myös Reichsburgin linnan valot syttyvät ja jään taas tuijottamaan majesteettista näkyä. Linna on komea, luo turvaa ja saa miettimään tämänkin kylän pitkää historiaa. Jätän verhot yöksi auki, jotta voin katsella linnaa vielä sängystäkin. Aamulla linna toivottaa minulle huomenta Moselille tyypillisen sumuverhon…
Saksan söpöt pikkukylät
Vihreän oven eteen on aseteltu pieni harmaa kottikärry, jossa on valkoinen kukka. Näky on niin hurmaava, että siitä on pakko ottaa kuva. Olen pyörinyt tällä samalla kadunpätkällä jo pitkään ja yhä vaan silmiini osuu uusia söpöjä yksityiskohtia. Näkymät ovat kuin suoraan postikortista. Henkka on mennyt kuvaamaan viereistä kirkkoa lähempää samalla kun minä imen itseeni saksalaisen pikkukylän tunnelmaa. Ristikkotalot reunustavat kapeaa mukulakivikatua ja taloista näkee, että ne ovat vanhoja. Mikäköhän tuonkin pienen ja kapean oviaukon tehtävä on ollut? En tiedä, mutta otan siitä kuvan, sillä sekin on söpö. Pikkukylien tunnelma on parasta Saksassa. Me halusimme löytää viime Saksan reissullamme edes yhden söpön pikkukylän ristikkotaloineen, johon ihastuisimme päätä pahkaa. Löysimme niitä kuusi.…
Celle – Ristikkotaloja ja pikkukylän tunnelmaa
Visiittimme Cellessä ei alkanut hyvin. Kipitin jalat ristissä wc-kyltin opastamaan suuntaan vain huomatakseni, että yleiset vessat on suljettu remontin vuoksi. Kaikki joskus raskaana olevat tietänevät tuskani kun vauva polkaisi kuin kiusaa tehdäkseen liian täydeksi päässyttä rakkoani. Kipitin pakon edessä lähimpään ravintolaan, joka sattui olemaan hieno melkein tyhjillään oleva aasialainen ravintola. Kaksi tarjoilijaa tervehti minua, kysyin toiselta missä on naistenhuone ja kipitin sinne. Voi sitä nolouden määrää kun kävelin sen jälkeen pokkana halki ravintolan ulos ostamatta mitään. Olisin jäänyt baaritiskille juomaan jotakin jos ei olisi ollut jo kova kiire tapaamaan opastamme. Vedin takkia pois raskausmahan edestä, yritin näyttää kivalta ihmiseltä hymyilemällä vähän ja toivoin että he ymmärsivät hätäni.
Reinin laakso – Romanttisinta Saksaa
Rein on 1200 kilometrin pituudellaan yksi Euroopan pisimmistä joista. Se alkaa Sveitsin Alpeilta ja laskee mereen Rotterdamissa. Pitkä joki on jaettu eri osiin ja me tutustuimme niistä ehkä tunnetuimpaan Mittelrheiniin eli Keski-Reiniin ja siitä vielä tarkemmin Reinin rotkoon, joka kulkee Saksan Koblenzin ja Bingenin välillä. Noin 80 kilometriä pitkällä alueella on todella jyrkät rinteet, paljon linnoja ja joen varrella viljellään ystäväämme rieslingiä. Jälkimmäinen antoikin alkusysäyksen reissumme suunnittelulle. Reinin alue on hyvin tunnettua seutua ja sen pikkukylissä on paljon turisteja sekä heille suunnattuja palveluja. Vaikka tässä postauksessa puhutaan yleisnimellä Reinin laaksosta, tarkoitan sillä nimenomaan tätä Koblenzin ja Bingenin välistä aluetta, jota me tutkimme muutaman päivän ajan viime syyskuussa.
Rieslingiä, eisweinia ja vähän punaistakin – Saksalaiset viinit
Saksa on tunnettu rieslingeistään eikä suotta. Raikkaat ja hedelmäiset saksalaiset rieslingit kuuluvat omiinkin lemppareihini, mutta maasta tulee myös muita mainitsemisen arvoisia viinejä. Erikoisin niistä on jäisenä poimittu eiswein ja vaikka valkoviinit ovatkin Saksan juttu, tulee maasta myös jonkin verran punaviinejä. Ihastuttuani saksalaisiin rieslingeihin aloin haaveilla viinimatkasta Saksaan. Haave toteutui viime syyskuussa kun suuntasimme koko perheen voimin Reinin, Moselin ja Nahen alueille tutustumaan saksalaiseen viinikulttuuriin.
Moselin laakso – Saksa kauneimmillaan
Moselin laakso edustaa Saksaa kauneimmillaan. Jokea reunustavat rinteet ovat täynnä viiniviljelmiä ja söpöjä pikkukyliä ristikkotaloineen. Siellä täällä rinteitä vartioivat komeat linnat ovat hieno näky. Niiltä aukeaa usein henkeäsalpaavan upeita maisemia jokilaaksoon, joten kiipeäminen ylös kannattaa. Pikkukylien mukulakivikaduilla on mukava kuljeskella ja pysähtyä välillä terassille juomaan lasillinen paikallista rieslingiä. Kaveriksi viinille voi tilata flammkuchenia ja makkarakojusta saa perinteisiä saksalaisia makkaramaistiaisia.
Ruokamatkalla Saksassa – Maista ainakin näitä
Bratwurstia, hapankaalia ja olutta. Siinäpä se aika pitkälti onkin, mitä saksalaisesta ruokakulttuurista tulee ensimmäisenä mieleen. Makkaran kuvat pyörivät minunkin silmissäni kunnes aloin tutkia asiaa paremmin ja lähdin Saksaan maistelemaan maan makuja. Oli siellä makkaraakin, mutta oli myös paljon kaikkea muuta.
Meisenheim – Saksan söpöin pikkukylä
Ajamme halki Saksan hiljaisen maaseudun tiheiden metsien ja avarien peltojen reunustamaa tietä pitkin. Villisika kipittää ylös rinnettä. Onneksi se on siellä eikä tiellä automme edessä. Tuulivoimalaitokset eivät sovi maisemaan. Navigaattori sanoo meidän olevan pian perillä, mutta ympärillä näkyy edelleen vain peltoa. Pian näemme kirkon tornin ja arvelemme pikkukylämme sijaitsevan sen ympärillä. Pieni epäilys hiipii puseroon kun nettikään ei toimi. Mihin ihmeen syrjäkylään meidät on laitettu majoittumaan seuraavaksi yöksi? Ajamme pieneen hiljaiseen kylään kun navigaattori sanoo meidän olevan melkein perillä. Jossain on hotellimme, mutta miten sinne pääsee?
Reissuromantiikkaa – Laivamatka Saksaan
Kävimme alkukesästä Vuosaareen satamassa tutustumassa Finnlinesin alukseen ja tuolloin meissä heräsi kipinä laivamatkan toteuttamisesta Saksaan. Onneksi sanoin haaveeni ääneen, sillä silloin niillä on usein tapana toteutua. Niin nimittäin kävi, että meidän perhe lähti syyskuussa Finnlinesin kyydillä Saksaan. Olin ihan innoissani. Odotin valmiiseen buffet-pöytään pääsyä, poreammetta ja saunaa sekä leppoisia hetkiä merellä. Finnlinesin laivamatka on kuin loma ennen lomaa ja paluumatkalla voi ladata akkuja reissun jälkeen ennen kotona koittavaa arkea. Lupasin kertoa teille miten kaikki laivalla sujui, joten tässä tulisi reissuraporttia.
10 syytä matkustaa Saksaan
Viikon kestävä automatka Saksaan. Sellaista aloimme suunnitella tuossa alkukesästä ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan, en oikein tiennyt mitä odottaa Saksalta. Olin haaveillut viinimatkasta Saksaan, mutten ollut koskaan ajatellut mitä muuta kivaa Saksassa voisi olla kuin hyvää rieslingiä. En tiennyt miltä siellä näyttää, millaisia saksalaiset ovat ja mitä muuta Saksassa syödään kuin makkaraa ja hapankaalia. Osasin nimetä vain muutaman kaupungin enkä tiennyt mitään siitä, miten monia erilaisia alueita Saksa pitää sisällään. Asiaa tarkemmin ajateltuani ja varsinkin nyt reissun jälkeen ihmettelen, miksei Saksaa markkinoida turisteille enemmän. Siellähän on vaikka mitä kivaa matkailijalle!
