Mikko Utter – Kokilla kylässä
Vihdoin Mikko Utteriin! Olimme kytänneet Jennan kanssa paikkoja pieneen ja kehuttuun lohjalaisravintolaan jo viime kerralla kaupungissa ollessamme, mutta oli turha toivo, että viikon-parin varoitusajalla olisi mahtunut enää haluamamme illan kattaukseen. Kullekin illalle otetaan vain 8 asiakasta, mikä takaa fiiliksen, että olisi kokilla kylässä.
Tällä kertaa onnisti, tai ehkä osasimme vaan olla viime kerrasta viisastuneina riittävän ajoissa liikenteessä, ja saimme paikat maistelemaan kekrin mukaan nimettyä menua. Astuimme pieneen ravintolaan hyvissä ajoin ennen klo 18 alkavaa kattausta. Vahvistusviestissä kerrottiin, että puoli kuudesta alkaen voi tulla aperitiiville ja tokihan meille alkuhömpsyt maistui.
Muut illan ruokailijat olivat jo paikalla ja totesimme olevamme reilusti nuoremmasta päästä tämän illan porukkaa. Meidät toivotettiin tervetulleiksi ja laseihimme kaadettiin shampanjaa.
Istuimme tiskin äärellä ja katsoimme kun Mikko Utter hääräsi lieden ääressä. Oli hyvin hiljaista. Taustamusiikkia ei ollut ja suomalaiset istuivat hipihiljaa paikoillaan. Mikko kyllä tarinoi meille illan aikana ruoista, mutta vielä ei ollut mitään kerrottavaa.
Rauhalliseen tunnelmaan tottui ja onnistuimme lopulta rikkomaan jään ottamalla esiin Trivial Pursuit -pelikortit, jotka liittyvät olennaisesti matkoihimme. Olemme yrittäneet saada ties kuinka monella reissulla yhden kortin kaikki kysymykset oikein siinä vielä onnistumatta.
Nyt yritimme samaa koko 8-henkisen illallisseurueen voimin, mutta vaikka läheltä liippasi, emme onnistuneet vieläkään missiossamme. Parasta oli kuitenkin se, miten innokkaasti muut ruokailijat lähtivät mukaan pelituokioomme. Kukapa nyt ei tietopeleistä tykkäisi?
Niin joo, kiinnostaisiko kenties kuulla millaista ruokaa saimme? Jos jo ravintolan idea lupaili elämyksellisyyttä, niin viimeistään ruoka lunasti odotukset mieleenpainuvasta illalliskokemuksesta.
Palsternakasta oli loihdittu herkullinen alkuruoka ja hauki maistui ihanalta blinimäisessä annoksessa. Illallisen ehdoton tähti oli hanhenmaksa-annos, jonka makumaailman Mikon valitsema viini täydensi erinomaisesti. Hitto että se olikin hyvää!
Illallisen tähtenä loisti myös leipä ja etenkin sen kanssa tarjolla ollut tryffelivoi, jota Mikko suositteli säästämään hanhenmaksa-annokseenkin. Näin teimme ja Mikon sanoja lainatakseni: “Alkoi olla maut kohdallaan.” Näin niin kuin vaatimattomasti sanottuna.
Herkuttelimme myös juustolla, valkohäntäpeuralla, saskatoonilla (tiedätkö mikä se on googlettamatta?) ja pienillä leivonnaisilla, jotka pitivät sisällään monenlaisia mukavia makuja. Viinit toimivat erinomaisesti läpi illan ja oli hienoa päästä maistamaan hieman harvinaisempiakin herkkuja.
Keliaakikon ruokavalio oli otettu huomioon niin ettei sitä tarvinnut varmistella edes illallisen alussa. Joidenkin gluteenittomien asioiden koostumuksessa olisi voinut olla parantamisen varaa. Nykyään gluteenittomia vaihtoehtoja on niin hyviä, että pistää heti silmään jos uunista tulee lässähtänyt gluteeniton minimuffinssi kuohkeiden gluteenillisten kavereiden rinnalla. Erikoisruokavalioista kannattaa muistaa mainita jo varausvaiheessa.
Menu vaihtuu kohtalaisen usein ja jäi fiilis, että haluan testata muitakin sesonkien mukaisia maistiaisia by Mikko Utter. Ensi kerralla kun Lohja kutsuu yritän kytätä taas paikat Utteriin tai jopa tiedustella maistiaisia yksityistilaisuutena, mikäli koolla on isompi porukka kuin kaksi henkeä.
5 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Täytyy kyllä myöntää, että en tiennyt googlettamatta mikä on saskatoon. Varsin maukkaalta ja persoonnalliseltakin kuulostava kokonaisuus. Nuo Trivial Pursuit -pelikortit pitää itsekin ottaa seuraavalle pidemmälle lennolle myös mukaan.
Martina
Oli kyllä mainio kokonaisuus. Ja todellakin, Trivial-kortit lähtee meidänkin mukaan ylihuomenna alkavalle reissulle. Ei tarvitse raahata koko peliä mukana. Pelkät kortit riittää.
Martina
Kannattaa kytätä paikat Utterista hyvissä ajoin kun tiedät milloin voisi olla mahdollista piipahtaa Lohjan elämyksellisemmässä ravintolassa. Paikkoja on vähän ja paikka niin suosittu, että varauksen kanssa täytyy olla ajoissa liikkeellä. Opimme sen tosiaan kantapään kautta.
Me jos jotkut jaamme pelifaniuden! Muistan vieläkin kun luin sun matkapelipostauksen ihan fiiliksissä kun kuulosti niin tutulta kaikki. 😀 Ja tosiaan, peli-ilon voi jakaa vaikka tuntemattomien kanssa. Kokeiltu on niin Roomassa ravintolan tarjoilijan kanssa kuin nyt Lohjalla kuuden samalle illalliselle osuneen eläkeläisen kera. 😀
Sanna908
Jos tietopelit kiinnostaa, niin Bessewisser on kyllä parhaita sellaisia. Aihealueet on tosi laajoja, jolloin pelissä voi menestyä erilaiset ihmiset, nuoret, vanhat, uutisia seuraavat, muodista kiinnostuneet, urheiluhullut yms.
Martina
Hei kiitos! Tietopelit kiinnostaa aina ja nythän voisi alkaa kirjoittaa jo joulupukillekin. 🙂 Besserwisser kuulostaa kivalta.