Riomaggioren yö, Cinque Terre

Aurinko on jo laskenut ja turistit ovat lähteneet aikoja sitten parveilemasta Riomaggioren kaduilta. Veneet on tuotu rantaan. Vatsa on täynnä illallisen jäljiltä. Simpukoita valkosipulisessa liemessä, vastapyydettyä kalaa ja kylmää valkoviiniä. Huokaan tyytyväisenä.

Majakat vilkuttavat valojaan ja naapurikylän valot tuikkivat kulman takana. Katseleekohan joku siellä parhaillaan meitä? Jylhien vuorten siluetit tekevät varjoja maisemaan. Istahdamme alas kivikaiteelle, ihailemme maisemaa ja hengitämme kuuman päivän jäljiltä sopivasti viilentynyttä ilmaa.

Ravintoloiden terasseilla on vielä ruokailijoita. Italialaisia varmaankin, he kun syövät myöhemmin kuin mihin me olemme tottuneet. Sieltä kuuluu vielä iloista puheensorinaa, mutta muuten kaupungissa on hiljaista.

Kävelemme kaikessa rauhassa. Kaikkialla on hiljaista mutta emme ole yksin. Moni muukin on pysähtynyt ihastelemaan Riomaggioren yötä. Tallustelemme kaikessa rauhassa hotellille, vastaan tulvii yön tuntien voimistamat tuoksut. Kukkia ja meri-ilmaa. Buona notte Riomaggiore!